31. lokakuuta 2015

Omena-kookosmuffinssit

Lokakuun viimeinen viikonloppu. Kesäaika on muisto vaan, syksyn pimeys on täällä ja nyt aletaan odotella lunta joka päättäisi tämän harmaan kauden (ja päästäisi ihmiset laduille!!). Linnuille on laitettu talipallot oksalle ja siemenet lintulaudalle ja ensimmäisiä tinttejä ja tikkaa on ihasteltu ikkunasta. Pimeyteen sytytellään valoja – joku tunnelman vuoksi, joku muistoksi menneille ajoille ja ihmisille. Pyhäinpäivä. Vai halloween? Rauha ja rakkaus, vai kauheudet ja pelottelu?

Kukin tyylillään! Meidän perheessä pyhäinpäivän aamu valkeni hiljaisuudessa. Esikoinen oli tätinsä perheen kanssa mökkeilemässä ja kuopus fiilisteli rauhaisissa tunnelmissa lastenohjelmien parissa kun heräsin (ajatteli kuulemma antaa äidin nyt nukkua rauhassa <3 ). Aamupalan jälkeen pyjamat päällä leivottiin muffinsseja – kuopuksen suosikkeja. Tällä kertaa kaivelin esiin syksyisen ohjeen jonka olen ottanut talteen Maku-lehdestä (numero 5/2015).

Uunista nostettiin iso kasa höyryäviä muffinsseja ja mietiskelin että mihinkähän mahaan nämä meinattiin syödä. Pikaisesti kelasin päässäni kyläilypaikkoja ja nyt olikin sitten sopiva aika käydä rotinoilla miehen serkun luona. Okei, vähän ollaan myöhässä kun perheen nuorimmainen jo sujuvasti ryömii ja osaa vaatia kahvipöydässä osansa, mutta onneksi paikalla oli myös aivan pieni koiravauva. Tuplarotinat siis. Maistui. (Ja tiedetään mitä tarjotaan parin viikon päästä kuopuksen synttäreillä!)



n. 12 kpl

175 g voita
2 dl fariinisokeria
3 kananmunaa
4 dl omenaraastetta (n. 4 pientä omenaa)
4 dl vehnäjauhoja
1 dl kookoshiutaleita
2 tl leivinjauhetta
1 dl piimää

kuorrutus:
2 dl kuohukermaa
100 g valkosuklaata
100 g maustamatonta tuorejuustoa

koristeluun:
puolisen desiä pisaasipähkinöitä tms.

1. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen samalla voimakkaasti vatkaten. Sekoita joukkoon omenaraaste
2. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet ja sekoita ne taikinaan. Vältä voimakasta sekoittamista jotta taikina ei sitkisty
3. Sekoita taikinaan lopuksi piimä
4. Jaa taikina muffinssivuokiin tai voideltuihin muffinssipellin koloihin. Paista 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia. Jäähdytä.
5. Valmista kuorrute. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata suklaa vesihauteessa tai varovaisesti mikrossa. Sekoita kolmannes kermavaahdosta valkosuklaan joukkoon pieninä nokareina. Lisää sitten seokseen tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Kääntele lopuksi joukkoon loppu kermavaahto.
6. Pursota tai levitä kuorrute muffinssien päälle ja koristele halutessasi esim. rouhituilla pistaaseilla

29. lokakuuta 2015

Vatruskat

Vatruskat ovat karjalainen perinneherkku, joka on melkeinpä mennyt minulta ohi. Mummoloissa ja lapsuuden kodissanikin syötiin karjalanpiirakoita, sultsinoita, kukkosia ja lanttukukkoa, mutta vatruskoita en muista noilla reissuilla syöneeni – Äiskä voi taas oikaista jos jostain syystä vatruskat ovat minulta jääneet unholaan. Jostain makumuisto kuitenkin on mukaan tarttunut, ehkä kesätyövuosilta Marttakahviosta, ehkä jostain juhlista joskus.

Niin tai näin, tiesin kuitenkin että vatruska on hyvää! Töissä oli joskus välipalalla tarjolla vatruskoita – ihan hyviä nekin lämmitettyinä ja kananmunasiivuilla päällystettyinä. Ei tainnut oikein maistua kenellekään, kun ei niitä sen koommin ole tainnut ollakaan. Itse saksin joskus vatruskaohjeen talteen tarkoituksenani siirtää näitä perinteisiä makuja myös lasteni makumuistojen osaksi. Hyvin on ohje tallessa rasiassa pysynytkin! Työläältä on tuntunut aloittaa leipoa jotain perinteistä ilman kunnollista omakohtaista kokemusta tuotteesta.

Ja sitten kuin tilauksesta maaliskuussa oma marttayhdistys kokoontuikin viettämään iltaa vatruskojen teon merkeissä. Perunat oli keitetty valmiiksi, samoin riisitäyte oli ennakkoon tehty. Päästiin siis suoraan taikinan tekoon. Ohjeita ja taikinoita on erilaisia. Monet ohjeet neuvovat leipomaan taikinasta tangon, leikkaamaan sen paloiksi, muotoilemaan palasta palleron joka taputellaan tai kaulitaan ohueksi. Meidän marttayhdistyksen ”vatruskamestari” oheisti meidät tekemään löysän taikinan ja leipomaan vatruskat yksitellen jauhotetuissa käsissä, jolloin niistä tulee oikein kosteita ja meheviä.

Ei se nyt ihan kädenkäänteessä käynyt ja melkoisen hauskaakin oli kun röppötaikinaa yritettiin saada tottelemaan ja monennäköisiä luomuksia pelillä viimein pötkötti. Mutta kyllä me jotain oikein tehtiin, kun joku Marttojen työntekijä kävi touhujamme keittiössä kurkkaamassa ja heti tunnisti että vatruskoita ollaan tekemässä! Marttojen keittiöllä saimme paistaa vatruskat kiertoilmauunissa pikapikaa ja tuoreet lämpöiset voideltiin voisulalla. Iltateepöytään katettiin vielä lisää oikeaa voita. Tämän herkun kanssa ei haittaa jos vaikka vähän sulaa voita sormien välistä valuukin. Eikä tuo munavoikaan olisi huono valinta ollenkaan! Ihania!! Nyt täytyisi taas vain tormistautua ja tehdä näitä kotonakin. Aivan varmasti pojatkin tykkäisivät!



taikina:
1 kg perunoita (jauhoinen laatu)
2 dl maitoa
1,5 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
2 tl suolaa

täyte:
3 dl puuroriisiä
8 dl vettä
1 tl suolaa
25 g voita

1. Kuori perunat ja laita ne kiehumaan
2. Kuumenna vesi ja lisää sekaan suola ja riisi. Kypsennä kunnes kaikki vesi on imeytynyt riisiin. Sekoita joukkoon voi. Jätä jäähtymään
3. Kaada kypsistä perunoista vesi pois ja muussaa ne maidon kanssa. Jätä seos jäähtymään
4. Lisää jäähtyneeseen perunaseokseen munat, jauhot ja suola ja sekoita tasaiseksi röppöiseksi taikinaksi
5. Ota jauhotetuilla käsillä palanen taikinaa ja taputtele se käsissä soikeaksi levyksi. Käytä reilusti jauhoja. Annostele levyn keskelle riisiä. Paina taikinalevyn reunat vastakkain ja sulje ne huolella yhteen. Laita valmis vatruska uunipellille leivinpaperin päälle
6. Paista vatruskoita 250-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes pinta saa kauniisti väriä
7. Voitele voisulalla ja nauti!



12. lokakuuta 2015

Omena-inkiväärikakku

Keskellä syksyn kiireitäkin toisinaan leivotuttaa! Silloin tehdään lasten kanssa jotain nopeaa ja vaivatonta. Ja vaivaamatonta. Sellaista että pojat pystyvät tekemään melkein kaiken itse ja minä saan vaan seurata vierestä ja lukea ohjetta.

Eilen tehtiin kuopuksen kanssa piimä-mustikkamuffinsseja ja tänään lupasin tehdä esikoisen kanssa porkkanakakun – uudella hyväksi todetulla ohjeella! Selvästikin ollaan syyslomalla!

Pari viikkoa sitten herkuteltiin syksyisellä omenakakulla, joka oli mehevän kostea. Inkivääri ei minun suuhuni oikein iskenyt tässä leivonnaisessa, mutta senhän voi helposti jättää poiskin. Tällä hetkellä jääkaapissa nököttää muutama pieni päärynä (aiheuttivatkin yllättäen allergiaoireita lapsissa) – taitaa olla huomenna sitten päärynäkakun paikka! (Ohje: maku 5/2015)



3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl fariinisokeria
1 dl kaurahiutaleita
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
300 g omenaa
1,5 rkl inkivääriraastetta
100 g voita
2 munaa
n. 80 g valkosuklaata

1. Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita ne sekaisin
2. Raasta omenat ja inkivääri ja sulata voi. Sekoita toisessa kulhossa raasteet, voisula ja munat tasaiseksi seokseksi. Lisää seos kuiva-aineiden joukkoon. Sekoita, mutta älä liikaa, ettei taikinasta tule sitkeää
3. Voitele ja jauhota pitkulainen kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista kakkua 175-asteisen uunin toisiksi alimmalla tasolla 35-40 minuuttia
4. Kumoa kakku tarjoiluvadille hieman jäähtyneenä. Sulata valkosuklaa ja pursota siitä raitoja kakun päälle

11. lokakuuta 2015

Pastaa pinaatin, karamellisoidun sipulin ja papujen kera

Maku-lehden viimeisin numero antoi vinkkiä takapihan viimeisten pinaattien käyttöön. Tämä ohje oli tarkoitettu lämpimäksi kasvislisukkeeksi – meillä se syötiin pastan kanssa ja toimi todella hyvin myös ”pastakastikkeena”!!

Tällaista muutaman tarkkaan valitun raaka-aineen kasvisruokaa söisin vähän väliä ja jatkuvasti jos ei tarvitsisi muuta perhettä kokkaillessa ajatella – kasvisruoka kun ei yleensä taloudessamme suurta kannatusta saa. Mutta välillä on perheen taivuttava tällekin linjalle, lihaa ei tämän katon alla päivittäin syödä (niin kauan kuin minä yksin vastaan ruokahuollosta). Onneksi pinaattiletut, soijarouhe ja puurot jo meilläkin maistuvat ja tietenkin kala. Liharuokia sitten ”lantrataan” kasviksilla pikkuhiljaa totutellen.

Lämmin alkusyksy on vaihtunut yhtäkkiä kylmään loppusyksyyn. Viime viikonloppuna vietettiin viimeistä sadonkorjuupäivää. Vanhempieni takapihan ”plantaasilta” mummo ja kuopus nostivat perunat lauantaina ja itse putsailin oman pihan penkeistä viimeiset pinaatit ja porkkanat. Viimeiset pienet pinaatinlehdet pääsivät täytettyjen lettujen taikinaa maustamaan ja herkulliset – mutta harmittavan pienet – porkkanat naposteltiin ihan semmoisenaan. Kasvimaa on käännetty ja siistitty. Nyt jäädään odottamaan talvea ja sitten ensi kesän uutta satoa!



2-3 annosta

n. 8 kerää fettuccinea
oliiviöljyä
2 sipulia
1 rkl juoksevaa hunajaa
100 g tuoretta pinaattia
170 g suuria valkoisia papuja (go green)
suolaa
mustapippuria
muskottipähkinää
sitruunamehua
1 rkl tuoretta timjamia

1. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. Valmista kasvikset pastan kiehuessa. Valuta kypsä pasta ja jätä odottamaan
2. Kuori sipulit ja leikkaa ne ohuiksi renkaiksi. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota sipulit miedolla lämmöllä pehmeiksi. Lisää hunaja, sekoittele ja hauduta hetki
3. Huuhtele pinaatti ja hienonna lehtiä tarvittaessa. Kuori ja hienonna valkosipuli. Kuumenna öljyä toisella pannulla ja kuullota valkosipuleita muutama minuutti. Lisää pannulle pinaatti ja paista kunnes ylimääräinen neste on haihtunut
4. Valuta pavut ja huuhtaise ne siivilässä. Lisää pavut pinaatin joukkoon sipulin kanssa. Sekoita ja kuumenna
5. Mausta kasvisseos suolalla, mustapippurilla, muskottipähkinällä ja tilkkasella sitruunamehua. Sekoita kasvikset pastan joukkoon. Viimeistele ruoka tuoreella timjamilla

3. lokakuuta 2015

Italialainen ilta

Osallistuin helmikuussa Marttojen järjestämään Italialaiseen iltaan Joensuun marttakeskuksella. Illan aikana valmistimme pareittain erilaisia ruokalajia ja pääsimme tietenkin maistelemaan niitä. Italialainen ruoka on lähellä sydäntäni ja olen paljon sitä kokkaillut. Paljoakaan uutta illan aikana ei vastaan tullut, mutta hyvässä porukassa aika hurahti nopsaan ja illasta jäi kirjaimellisesti hyvä maku suuhun! Tässä pieni kuvamatka illan antiin. Tällä rungolla olisi italialainen kokkailuilta helppo pitää myös kaveriporukalla kotona!


Antipasti:

rosmariinifocaccia



melonia ja ilmakuivattua kinkkua



välimeren punajuuria



marinoituja oliiveja



marinoituja kesäkurpitsoja




Primi piatti:

tuorepastaa ja pestoa, herkkutattirisottoa




Secondi piatti:

sitruunabroileria, tomaatti-mozzarellasalaattia, vihersalaattia



Dolci:


tiramisua, kahvia tai teetä (minun ja ihanan työparini Cebicin käsialaa)



BUON APPETITO!