31. heinäkuuta 2018

Raparperimehu

Raparperi on ollut jo vuosikausia tietynlainen murheenkryyni vanhempieni takapihalla. Vanha ja hoitamatta ollut raparperi voi hyvin ja kasvaa joka vuosi hieman entistä suuremmaksi. Muutamia vuosia sitten pakastin raparperia ja tein kiisseliä lapsille ja leivoin toisinaan piirakkaa. Joka vuosi raparperia jäi enemmän ja enemmän pakastimeen tähteeksi, josta vanhat raparperit tuli keiteltyä mansikan kanssa hilloksi uusien tieltä. Tänä vuonna pakastinta raivaillessani totesin, että ei enää raparperia pakastimeen, eikä yhtään lisää hillopurkkeja kylmiöön.

Raparperit jäivät siis äitini iloksi (tai harmiksi) kasvamaan. Nyt loppukesästä äiti kaiveli netin syövereistä raparperimehun ohjeen ja teki sitä kokeeksi yhden satsin. Maistatin sitä kotona ja mehu sai loistavan vastaanoton. Valmistin mehua ensin kolminkertaisen annoksen ja parin helleviikon jälkeen huomasin, että eipä tuota paljoakaan enää pakastimessa ole. Uusi satsi siis tulemaan – tällä kertaa kaksinkertainen! Raparperia jäi vieläkin vanhempieni takapihalle, joten varmaankin vielä yksi kattilallinen mehua tulee tehtyä. Toivottavasti ensi kesänä raparperisato on yhtä mahtava!



1 kg raparperia
1 sitruuna
4 dl sokeria
1 rkl sitruunahappoa (jätin pois, koska säilön mehun pakastamalla)
(vaniljatanko)
2 litraa kiehuvaa vettä

1. Paloittele raparperin varret. (Jos kuorit varret ensin, voit soseuttaa mehustetut raparperit ja käyttää soseen leivonnassa) Pese sitruuna huolellisesti ja lohko se.
2. Laita raparperit ja sitruunat suuren astiaan (esim. kulho, kattila tai puhdas ämpäri) ja sekoita joukkoon sokeri ja sitruunahappo. Voit halutessasi lisätä mausteeksi vaniljatangon
3. Kuumenna vesi ja kaada se muiden ainesten päälle. Sekoita hyvin ja peitä astia kannella. Anna mehustua huoneenlämmössä vuorokauden verran
4. Siivilöi mehu ja pullota. Tai annostele pakasterasioihin ja pakasta.
5. Tarjoa valmis mehu vissyveden kera, sopiva laimennussuhde on noin 1:1.

25. heinäkuuta 2018

Tomaatti-mozzarellasalaatti

Pallomozzarella on juusto, jota olen oppinut syömään vasta aivan viime vuosina ja jota olen oppinut jopa himoitsemaan vasta kuluneen parin vuoden aikana. Sinänsä erikoista, koska eihän mozzarella maistu juuri millekään, mutta silti sen makua toisinaan kaipaa.

Mozzarellan maku pääsee parhaiten oikeuksiinsa yhdistettynä muihin, ehkäpä voimakkaisiin makuihin, joita se tasapainottaa ja rauhoittaa miedon lempeällä olemuksellaan. Tomaatti on varmastikin mozzarellan paras kaveri ja nuo kaksi muodostavatkin parin, jonka italialaiset pizzan paistajat ovat tunteneet aina. Pizza Margherita on varmaan maailmalla tunnetuin ja yksinkertaisin pizza, jossa kohtaavat italian lipun värit tomaatin, mozzarellan ja basilikan muodossa.

Samat herkulliset ainekset ja värit kohtaavat toisensa tässä tutussa ja simppelissä salaatissa. Vain muutaman aineksen salaatissa ainesten on oltava tuoreita ja maukkaita, eikä mieleeni tulisikaan tehdä tätä salaattia keskellä talvea. Nyt on tämän aika! Nyt, kun kotimaiset tomaatit ja oman takapihan basilikat ovat parhaimmillaan ja maukkaimmillaan. Mausteeksi salaatin päälle riittää luraus hyvää neitsytoliiviöljyä ja rouhaisu mustapippuria myllystä. Tältä maistuu kesä!



2 tomaattia
1 pallo mozzarellaa
basilikan lehtiä
neitsytoliiviöljyä
mustapippuria

Viipaloi tomaatti ja mozzarella. Asettele viipaleet limittäin tarjoiluvadille ja sujauta väliin basilikan lehtiä. Lurauta päälle oliviiöljyä ja rouhi mustapippuria myllystä.

23. heinäkuuta 2018

Sangria

Hedelmien ja punaviinin yhdistäminen on ajatuksena tuntunut kummalliselta, vaikka Sangria onkin käsitteenä sinällään tuttu. Marttojen tapas-illassa osa porukasta oli tapastelua harrastanut ennenkin ja he totesivat Sangrian olevan paras juoma tapasten kaveriksi. Vapputapastelulle kotiin juomavalinta oli siis selvä – ehdottomasti Sangriaa.

Googlailin ohjeita ja totesin niitä olevan paljon ja paljon erilaisia. Löysin ohjeita punaiselle ja valkoiselle viinille ja hedelmien ja jopa marjojen määrä ja lajikevalinta vaihteli ohjeesta toiseen. Myös juoman jatkamiseen käytetty neste vaihteli kuohuviinistä spriten kautta vissyyn.

Aikani tutustuttuani ohjeisiin tein oman version Sangriasta, eikä tämä meidän mielestämme mitään korjausliikettä tarvinnut. Ainoa miinus oli viinissä uiskennelleiden sitruksien värin muuttuminen rumaksi. Mikäli tätä vieraille tarjoaisin, vaihtaisin kannuun tuoreita hedelmäviipaleita koristeeksi juuri ennen juoman tarjoamista.



n. 1,3 l valmista juomaa

3 appelsiinia
2 sitruunaa
0,75 l punaviiniä
3 dl vissyä
jäitä

1. Pese appelsiinit ja sitruunat huolella. Leikkaa yksi appelsiini ja toinen sitruunoista lohkoiksi. Purista lopuista hedelmistä mehu suureen kannuun.
2. Kaada kannuun viini ja lisää hedelmälohkot. Nosta kannu jääkaappiin maustumaan yön yli
3. Lisää kannuun vissy ja runsaasti jääpaloja juuri ennen tarjoamista. Halutessasi poista värjäytyneet hedelmälohkot ja korvaa ne tuoreilla värikkäillä lohkoilla

19. heinäkuuta 2018

Patatas bravas

Näitä simppeleitä perunoita tein Marttojen tapas-illassa ja sen jälkeen myös kotona tapastellessa vappuna. Patatas bravas sopii hyvin myös aterian lisukkeeksi, vaikkapa chorizo-makkaran tai pihvin kaveriksi. Tuhti perunasta ja makkarasta koostuva ateria kaipaa lisäksi vielä raikasta salaattia ja rapsakkaa maalaisleipää. Ruokajuomaksi sopii hyvin tumma lager.



perunoita
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
timjamia
tomaattikastiketta (valmista tai itse tehtyä)
valkosipulimajoneesia
tuoreita yrttejä (esim. persilja tai oregano)

1. Pese perunat huolella ja leikkaa ne lohkoiksi
2. Laita lohkot uunipellille leivinpaperin päälle ja valuta päälle öljyä. Lisää suola, mustapippuri ja timjamia ja sekoita mausteet tasaisesti perunoihin.
3. Kypsennä perunoita 225-asteisessa uunissa kunnes ne ovat kypsiä ja saaneet väriä pintaan. Nostele valmiit perunat tarjoiluastiaan
4. Annostele perunoiden päälle tomaattikastiketta ja valkosipulimajoneesia. Viimeistele perunat tuoreilla yrteillä

16. heinäkuuta 2018

Marttojen tapas-ilta

Aikaa on tästäkin tapauksesta jo vierähtänyt, mutta ehkäpä koskaan ei ole liian myöhäistä jakaa hyviä kokemuksia! Vietimme oman Martta-yhdistyksen kanssa espanjalaista tapas-iltaa Joensuun vanhalla Martta-keittiöllä. Kokoonnuimme pienellä porukalla valmistamaan ja tietenkin nauttimaan erilaisia herkkuja.



Tapakset ovat espanjalaisen keittiön pieniä suolaisia tarjottavia, joita voi nautiskella hyvän oluen kanssa yksittäin, tai tapaksista voi koota useamman lajikkeen herkkupöydän, josta ruokailijat voivat koota mieleisensä lautasen. Tapakset syödään yleensä sormin, mutta myös haarukkaa ja veistä voi ruokaillessa käyttää.


patonkilajitelma erilaisilla päällysteillä


quesadillat ja guacamole


katkaravut valkosipuli-yrttivoissa


juustoja ja viikunoita

Vappuna teimme murusen kanssa kotiin tapaspöydän, josta riitti syötävää seuraavallekin päivälle. Meidän menuumme kuului: patatas bravas, paistettu chorizo, kalamataoliivit, juusto ja vaahterasiirappi-vanilja-omenasose, maalaisleipää leikkeleillä, tomaateilla, pestolla ja marinoidulla paprikalla. Juomaksi valmistimme ihanaa sangriaa, joka sopi ateriaan aivan loistavasti.



Tapaspöydän ääreen kokoontuminen on mukava tapa viettää iltaa ystävien kanssa. Tapasillan voi hyvin järjestää nyyttäreinä tai kokoontua yhteen jo valmistamaan ruokaa. Kesäaikaan tapaseväät voi pakata mukaan piknikille ja nautiskella auringonpaisteessa viltillä (vesisateessa viltin voi levittää vaikka olohuoneen lattialle).

6. heinäkuuta 2018

Romesco-kastike

Tänä vuonna juhannusta vietettiin ystäväperheen mökillä, jossa koolla oli hieman suurempi poppoo. Mietimme helppoa ja riittoisaa ruokaa, josta riittäisi viidelle aikuiselle ja viidelle lapselle/teinille syödä mahat täyteen ja vielä niin, että jokaiseen epäluuloiseen suuhun löytyisi jotain hyvää laitettavaa.

Kuningasidea tupsahti isäntäväen rouvalta: nyhtöpossua ja oliiviöljyllä voideltuja paahdettuja maalaisleipäviipaleita. Nyhtöpossua kypsyy isokin pala kuin itsestään (varsinkin kun se levitteli ihania tuoksuja ilmoille jo siinä vaiheessa kun me vasta hilauduimme paikalle) ja leivät paahtuvat pannulla nopeasti. Leipien lisäksi söimme vihreää salaattia, kotitekoista perunasalaattia, oliiveja, fetaa, lohkoperunoita ja sooseja. Sooseiksi valikoitui omena-currysinappi, hickorymajoneesi ja tämä ihana lempeän täyteläinen romesco-kastike.

Kastikkeen ohje on napattu Karjalaisesta juuri ennen grillaussesonkia ja hieman soveltaen valmistettu juhannusta varten. Kastiketta jäi juhannusviikonlopulta ylikin, joten jatkoimme grillaten vielä alkuviikostakin ja söimme kastikkeen loppuun possun ulkofileepihvien ja salaatin kera.



n. 3 dl valmista soosia

2 suippopaprikaa
2 paahtoleipäviipaletta
0,75 dl mantelirouhetta
1,5 dl tomaattimurskaa
3 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
1 tl savupaprikajauhetta
chiliä maun mukaan
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1,5 rkl punaviinietikkaa

1. Huuhdo paprikat ja halkaise ne. Poista paprikoista kanta ja siemenet ja laita ne kuori ylöspäin uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda 225-asteisessa uunissa, kunnes kuoret alkavat saada mustia laikkuja. Nosta paprikat jäähtymään pakastepussiin.
2. Poista jäähtyneistä paprikoista kuoret ja laita paprikat monitoimikoneen leikkuuterälliseen kulhoon
3. Paahda paahtoleivät leivänpaahtimessa ja murenna ne paprikoiden joukkoon
4. Lisää loput ainekset ja surauta kastike koneella tasaiseksi seokseksi. Jätä maustumaan yön yli viileään. Mikäli kastike paksuuntuu liikaa, voit ohentaa sitä vedellä tai tomaattimehulla.

4. heinäkuuta 2018

Kuhartortillat

Nyt kurkataan melko kauas taaksepäin – toissa talveen saakka. Talvi oli runsaskuhainen murusen perheessä ja mekin saimme nauttia tuosta herkusta melkeinpä viikoittain. Kuha on parhaimmillaan leivitettynä ja rapsakkapintaisena – väljässä voissa paistettuna. Kuhapaloja söimme yleensä yrttisen perunamuusin ja timjamiporkkanoiden kanssa tai ihan vaan aamupalalla leivän päällä. Välillä kaipaa hyväksi todettuunkin vaihtelua ja kokeilimme kuhaa tortillan välissä. Pohjalla on levittyvää Koskenlaskija Ruoka cheddaria ja sen päällä ihan perinteiset tortillakasvikset ja leivitettyä kalaa. Kalan päälle sopii hyvin pieni pirskaus sitruuna- tai limemehua. Hyvä ja maukas vaihtoehto jauheliha- tai broileritäytteelle!



2. heinäkuuta 2018

Apinaviski

Viski ei ole minun juttu, banaani ei ole minun juttu eikä myöskään kola. Tässä yhdistyvät kaikki kolme ”herkkua”, mutta lopputulos olikin ensimmäisen järkytyshörpyn jälkeen ihan hyvä. Tämän vuoksi en varta vasten aineksia ostaisi, mutta joulun alla valmistetun Irish coffeen jälkeensä jättämä viskipullon loppu oli johonkin tuhottava – tällä mentiin tällä kertaa. (Ohje: Drinkkiklubi.com)



4 jääpalaa
2 cl viskiä
2 cl banaanilikööriä
1,5 dl coca colaa

lasi: highball

Laita jäät lasiin. Mittaa nesteet lasiin ja sekoita.