24. syyskuuta 2018

Mustikka-jogurttikakku

Tämä ohje pisti silmääni joskus aikaa sitten sanomalehti Karjalaisesta aamukahvia siemaillessani. Pakastimessa nökötti vielä edellisen syksyn mustikkasatoa ja tämä ohje tuli vastaan kuin tilauksesta. Olin juuri miettinyt, että mustikat täytyisi käyttää pois, eikä seuraavana syksynä paljoakaan uusia tarvitsisi kerätä. Pojille mustikat eivät oikein enää ole maistuneet, eli syksyllä täytyy säilöä vain satunnaista leivontaa varten.

Ohje pääsikin testiin heti seuraavana viikonloppuna. Tapanani on leipoa joka viikonloppu, jolloin lapset ovat luonani. Pullantuoksuinen äiti en ole, mutta piirakat, kakut, muffinssit ja pikkuleivät kuuluvat keittiöni viikonloppuihin samoin kuin sämpylät tai leipä. Yleensä leivontapäiväni on lauantai, mutta tällä kertaa tein kakun jo perjantaina lyhyen työpäivän jälkeen.

Aloitin ohjeen mukaan mustikkacurdista. Sekoittelin ja sekoittelin curdia vesihauteessa, mutta ei siitä kovinkaan paksua tullut. Mietin yhden liivatteen lisäämistä seokseen, mutta kokeilin kuitenkin ilman. Mustikka jäi kakussa hieman valuvaksi – mikä ei sinällään kyllä haitannut lainkaan!

Hapankorppupohjaa en ole aiemmin tehnyt ja se osoittautuikin yllättävän hankalaksi! Monitoimikoneen leikkuriterä ei hapankorppua hienontanut ja vaihdoin välineiksi perinteisemmät minigrip-pussin ja lihanuijan. Siltikin pohjan rakenne jäi mielestäni liian rouheiseksi. Maku oli kyllä erittäin hyvä ja rukiin maku sopi loistavasti yhteen mustikan kanssa.

Täyte oli maistellessani melko mauton ja vaati mielestäni lisää sokeria, varsinkin kun pohja ei kovinkaan makea ollut. En lähtenyt tätäkään säätämään, vaan luotin siihen, että kokonaisuus ratkaisee. Ja oikeassa olinkin! Mustikkacurdin makeus oli riittävä ja lopulta vähemmän makea valkea täyte taittoi makeuden juuri sopivasti.

Jokainen komponentti herätti pieniä epäilyksiä, mutta näköjään aivan suotta. Kokonaisuutena komponentit sopivat mahtavasti yhteen. Sopivasti makeaa ja sopivasti suolaista ja nuo kaksi sitoi yhteen neutraalin makuinen jogurttitäyte. Toimii!



mustikkacurd:
4 dl metsämustikoita (tuoreena tai pakasteena)
1 rkl vettä
3 laakerinlehteä
50 g voita
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa

pohja:
200 g hapankorppuja
3 rkl fariinisokeria
75 g voita

täyte:
2 dl kermaa
4 dl turkkilaista jogurttia
puolikkaan sitruunan mehu
puolikkaan sitruunan kuori raastettuna
0,5 dl sokeria
6 liivatetta

1. Valmista ensin mustikkacurd: Laita mustikat, vesi ja laakerinlehdet kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä 10 minuuttia välillä sekoitellen. Siivilöi seos kulhoon ja painele mustikoita että kaikki neste irtoaa.
2. Sekoita kuuman mehun joukkoon paloiteltu voi ja sokerit. Lisää lopuksi kevyesti vispatut kananmunat.
3. Laita isoon kattilaan vettä ja kuumenna se kiehuvaksi. Nosta mustikkacurd-kulho kattilan päälle ja kuumenna seosta sekoitellen kunnes se sakenee selvästi. Jäähdytä jääkaapissa kylmäksi
4. Valmista pohja: Hienonna hapankorput. Sulata voi ja sekoita se sokerin kanssa hapankorppumurujen sekaan. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (halk 23cm) pohjalle ja levitä muruseos vuoan pohjalle. Jätä odottamaan.
5. Valmista täyte: Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita sen joukkoon jogurtti, sokeri ja sitruunankuoriraaste. Kuumenna sitruunamehu mikrossa ja liuota liivatteet siihen. Anna jäähtyä hetki ja sekoita liivateseos sitten täytteen joukkoon
6. Kaada puolet täytteestä pohjan päälle vuokaan. Nostele reilu puolet (n. 2dl) mustikkacurdia täytteen päälle ja kaada sitten loput täytteestä vuokaan. Nostele loppu mustikkacurd kakun päälle pieninä nokareina. Vedä nokareiden läpi hammastikulla, jolloin saat pintaan marmorimaista kuviointia.

19. syyskuuta 2018

Ellan mummin broilerivuoka

Eräänä päivänä viime keväänä eräs mummi haki erään lapsenlapsensa – olkoon hänen nimensä vaikka Ella – eskarista. Mummi jäi hetkeksi oven suuhun jutustelemaan ja tuumaili kotona odottavaa siivousurakkaa mainiten samalla, että onneksi ruoka on jo uunissa. Hän innostui kertomaan ruuasta enemmän ja sanoi sen olleen heidän perheen suosikki silloin kun hänen lapsensa olivat pieniä. Lasten jäljiltä kanasta kuulemma meinasi jäädä paljon haaskuun ja kanan jämistä tämä mummi oli kehitellyt sitten ”kaikki-vuokaan-ja-uuniin”-tyylisen ruuan. Keitettyä riisiä, broilerin (tai muun lihan) jämää, juustoa, kasviksia – mitä vaan jääkaapista sattuu löytymään – laitetaan voideltuun uunivuokaan. Päälle kipataan reilu satsi maitokastiketta ja vuokaa uunitetaan vielä tovi.

Meni testiin heti seuraavana viikonloppuna ja lopputulos oli ihana! Broilerin ja riisin ystävälle tämä maistui ja curryn maku vei minutkin lapsuuteen. Raikastin vuokaa hieman paprikalla, mutta enemmänkin kasviksia tuhdin kastikkeen seuraksi olisi voinut kyllä laittaa! Tämä menee ehdottomasti jatkoon.



3 dl keittämätöntä riisiä
n. 400 g broileria
1 paprika

kastike:
30 g voita
0,5 tl currya
0,5 tl paprikajauhetta
hieman reilu 0,5 dl vehnäjauhoja
4-5 dl maitoa
1 dl cheddarraastetta
0,5 tl suolaa

1. Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan
2. Kypsennä broileri ja paloittele se pienemmiksi paloiksi
3. Pese ja paloittele paprika (ja mahdolliset muut kasvikset)
4. Sekoita ainekset yhteen ja kaada ne voideltuun uunivuokaan
5. Valmista kastike: sulata voi pienessä kattilassa ja mittaa siihen curry ja paprikajauhe. Kuumenna hetkinen ja lisää joukkoon jauhot. Sekoita tasaiseksi ja kuumenna
6. Sekoita maitoa kattilaan pienissä erissä huolella sekoittaen. Sulata kastikkeeseen lopuksi juusto ja mausta suolalla
7. Kaada kastike vuokaan. Tee lusikalla koloja riisimassaan, että kastike pääsee sekoittumaan aineksiin
8. Kypsennä 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia kunnes paistos saa väriä pintaansa

16. syyskuuta 2018

Broileria lehtikaalin, tomaattien ja papujen kera

Lehtikaaliaikaan on hyvä syödä lehtikaalia. Sesonkikasviksia harvemmin saa sesongin ulkopuolella. Kasvimaalla lehtikaali säilyy kyllä pitkään ja kestää pientä pakkastakin. Entinen työkaverini kertoi joskus kaivelleensa joulupöytäänkin vielä tuoretta lehtikaalia ohuen lumikerroksen alta ja se oli ollut aivan hyvää syödä. Mutta me ketkä ostamme lehtikaalimme kaupasta, syömme sitä juuri nyt. Esimerkiksi broilerin ja tomaatin kera. (Ohje: muunneltu KuntoPlus 17/2015 –lehdessä olleesta ohjeesta)



2 broilerin rintafileetä/paistileikkeitä

kasvishöystö:
100 g lehtikaalia
100 g vihreitä papuja
200 g miniluumutomaatteja
2 dl säilöttyjä papuja maun mukaan
2 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
chiliä maun mukaan
suolaa
mustapippuria

1. Paista broileri pannulla kypsäksi. Jätä vetäytymään folion alle
2. Valmistele kasvikset: paloittele lehtikaali, sulata pakastepavut, halkaise miniluumutomaatit, valuta säilykepavut ja kuori valkosipulin kynnet
3. Valmista kasvishöystö: kuumenna öljy pannulla ja raasta valkosipulin kynsi sinne. Lisää pannulle myös chili. Kuumenna hetkinen, varo ettei valkosipuli pala. Lisää pannulle lehtikaali ja jatka kypsentämistä viitisen minuuttia. Lisää muut kasvikset ja kypsennä vielä viitisen minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla
4. Annostele lautaselle ensin kasvishöystöä ja nostele broilerit kasvisten päälle

13. syyskuuta 2018

Marinoitu hirvifilee

Hirven lihaa olen kuluneen parin vuoden aikana opetellut laittamaan. Jauheliha tietenkin taipuu ruokaan kuin ruokaan ja uunissa hauduteltu hirvipata onnistuu hyvin. Myös jerkyä on tullu kokeiltua, samoin kuin käristystä (tosin jäisen lihan vuolemiseen en ole vielä kajonnut, vaan olen jättänyt sen suosiolla kokeneemmalle lihan käsittelijälle).

Seuraava kokeilu – meille molemmille - hirven lihan saralla oli fileen kypsentäminen kokonaisena. Toki fileenkin voisi paloitella ja tyrkätä pataan, tai vuolla lastuiksi käristykseen, mutta siinä kohtaa hieno ruhon osa menee kyllä hukkaan. Härkää – tai hirveä – sarvista siis, google kaveriksi ja rohkeasti kokeilemaan vaan.

Ohjeen tähän marinoituun hirveen löysin jostain keskustelupalstalta. Ohje oli tarkoitettu paistille, mutta fileen voi tietenkin kypsentää samalla tavalla. Kalvot lihasta pois, liha marinoitumaan yön yli, pekonit pintaan ja kypsennys paistomittarin kanssa. Aavistuksen verran kypsyys meni yli, vaikka 65-asteisena lihan otinkin pois. Kapoisessa palassa jälkikypsymistä tapahtui vielä yllättävän paljon. Liha oli kuitenkin mureaa ja todella hyvän makuista. Tämä ohje otetaan visusti talteen ja toivotaan että alkava syksyn metsästyskausi tuo saalista, että päästään kokeilemaan tätä toistekin.



hirven paistia tai fileetä
suolaa
mustapippuria
pekonia

marinadi:
0,25 dl oliiviöljyä
1 porkkana
2,5 dl punaviiniä
puolikas valkosipuli
1 tl rosmariinia
2 tl basilikaa
1 tl rakuunaa
1 tl timjamia

1. Puhdista lihasta kalvot
2. Sekoita marinadin ainekset sekaisin ja nosta liha marinadiin. Anna marinoitua viileässä yön yli
3. Nosta liha marinadista ja pyyhi ylimääräiset mausteet pinnasta pois. Hiero lihan pintaan suolaa ja mustapippuria ja nosta se uunivuokaan
4. Päällystä lihan pinta pekoniviipaleilla ja työnnä paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan
5. Siivilöi marinadi vuokaan ja nosta vuoka 175-asteiseen uuniin. Paista kunnes lämpömittari näyttää 65-70 astetta. Ota liha pois uunista, poista paistomittari ja peittele vuoka foliolla. Anna lihan vetäytyä n. 15 minuuttia ennen leikkaamista

9. syyskuuta 2018

Lehtikaalisipsit - Honey-Spiced Lichen

Ja taas kerran olen aikaani jäljessä ja pahasti! Lehtikaali nousi suuren kansan tietoisuuteen muutamia vuosia sitten ja omassa keittiössänikin sitä olen muutamaan otteeseen laittanut. Lehtikaalisipsit olivat silloin yksi uusi erikoisuus, jota tunnuttiin tehtävän siellä sun täällä pitkin maamme kotikokkien keittiöitä. Vaan eipä tietenkään Anzkun keittiössä!

Tässä eräänä loppukesän iltana menin töistä suoraan kuntorasteille katsastamaan löytyykö niitä vai olenko aivan eksyksissä (no, löytyihän ne ja samalla reissulla myös muutamat ensimmäiset kantarellit). Murunen lupasi laittaa iltapalaa minulle valmiiksi, kun tulen lopun uupuneena metsästä kotiin. Kesken suunnistushomman keittiöstäni tuli hieman epätoivoinen viesti: ”eikö tässä taloudessa ole cayennepippuria?!” (vastaus: kyllä on, kun vähän etsiskelee maustelaatikosta). Mielenkiintoni heräsi ja arvelin, että nyt on kotiin palatessani lautasella jotain muutakin kuin lämpimiä leipiä, mistä alustavasti oli puhe.

Ja niin olikin! Perus-juusto-kinkku-salaatti-sämpylän lisäksi lautasella oli karamellisoituja pekoniviipaleita ja lehtikaalisipsejä! Eka satsi oli hieman liian makea, mutta toiseen satsiin parin päivän päästä säädettiin hieman mausteita ja lopputulos oli ihana! Ohje on otettu World of Warcraft: The official cookbook –kirjasta (joka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen erityisesti niille, joille tuon pelin maailma on tuttu!) ja hieman siis omaan suuhun sopivammaksi muunneltu. Nyt on lehtikaalin aika, kokeilkaa tätä jos ette vielä ole kokeilleet!



1 uunipellillinen

3 lehtikaalin lehteä
1 rkl oliiviöljyä
0,5 rkl hunajaa
1 pieni valkosipulin kynsi raastettuna
ripaus cayennepippuria tai chilijauhetta
suolaa
mustapippuria

1. Revi lehtikaali irti lehtiruodista sopivina sipsin kokoisina paloina
2. Sekoita öljy, hunaja ja mausteet kulhossa ja kääntele kaalin palaset seoksessa. Nostele palaset uunipellille leivinpaperin päälle
3. Kypsennä 100-asteisessa uunissa 25 minuuttia ja käännä kaalipalat ympäri. Kypsennä vielä toiset 25 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen tarjoamista

6. syyskuuta 2018

Kesäkurpitsapasta

Kesäkurpitsaa tuntuu tulevan ovista ja ikkunoista, mutta eipä tuo haittaa – tervetuloa vaan! Kesäkurpitsa taipuu moneksi – pannulle, uuniin ja kattilaan tai vaikkapa jauhelihapihvien sekaan. Parhaimmillaan se on mielestäni uunissa hauduteltuna tomaatin, jauhelihan ja juuston kera ja tämän syksyn ensimmäinen uusi kesäkurpitsakokeilu olikin juuri sellainen – herkullinen texmex-maustettu tuhti uuniruoka, joka sopii kivasti viileneviin syyspäiviin. Kesäkurpitsaa on ruokapöytäni ääressä tänä vuonna syöty myös pekonin ja valkosipulin kanssa pannulla paistettuna pastan kera, jauheliha-kasviskastikkeessa ja jauhelihaseoksella täytettynä. Herkullista joka tavalla!

Toinen uusi resepti tälle syksylle oli tämä Glorian ruoka&viini (5/2015) –lehden ohjeesta hieman muunnellen tehty pasta. Tässä ruuassa kesäkurpitsan kaverina oli raikasta sitruunaa ja basilikaa ja täyteläisyyttä yhdistelmään toi pehmeä vuohenjuusto ja parmesaani. Lautanen oli makuja pullollaan ja voi vaan ihmetellä käsitystä kasvisruuan mauttomuudesta ja tylsyydestä. Tämä annos oli ainakin siitä kaukana!



4 annosta

350 g pastaa
500 g kesäkurpitsaa
3 valkosipulin kynttä
1 dl oliiviöljyä
1 dl basilikan lehtiä
2 rkl sitruunamehua
1 rkl sitruunankuoriraastetta
suolaa
mustapippuria
150 g vuohenjuustoa
1 dl parmesaaniraastetta

1. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan
2. Huuhdo kesäkurpitsa ja kuutioi se. Kuori ja hienonna valkosipulin kynnet. Kuullota kasviksia öljyssä pannulla muutama minuutti kunnes kesäkurpitsat ovat kypsiä
3. Lisää pannulle basilika, sitruunamehu ja sitruunankuoriraaste. Mausta suolalla ja pippurilla. Jätä odottamaan
4. Valuta kypsä pasta. Sekoita kesäkurpitsaseos pastan joukkoon. Sekoita joukkoon myös murusteltu vuohenjuusto ja parmesaaniraaste

1. syyskuuta 2018

Olutpesto

Vielä on kesää jäljellä. Tai ainakin riittää niitä lämpimiä päivä. Takapihan yrttilaatikossa riittää vielä syötävää. Tänä vuonna olin laiska, enkä jaksanut hienontaa yrttejä pakastimeen. Pakastettavaa olisi ollut yllin kyllin: yrtit viihtyivät mahtavasti uudella kasvupaikallaan lämpimällä tiiliseinustalla. Yrttiruukut ovat melko kalliita ostaa kaupasta ja runsaasti yrttejä sisältäviä ruokalajeja onkin hyvä tehdä kesällä kun takapihalla kasvavat raaka-aineet ovat melkein ilmaisia tai ainakin todella paljon halvempia kuin kaupan ruukut.

Tässäpä jakoon Glorian ruoka&viini –lehdestä (4/2015) löytynyt hieman erilainen peston ohje. Olut ei tässä oikeastaan maistunut lainkaan muiden hallitsevien makujen alta. Nesteeksi käy aivan yhtä hyvin tavallinen vesikin, eikä nestettä välttämättä edes tarvitse lisätä, jos kastikkeen koostumus tuntuu omaan makuun sopivalta. Syötiin kastiketta broilerin kera. Kastike oli melko makea ja alla olevaan ohjeeseen sokerin määrää on vähennetty huomattavasti.



n. 2 cm:n pala tuoretta inkivääriä
2 valkosipulin kynttä
0,5 appelsiinin kuori ja mehu
1 ruukku persiljaa
1 ruukku basilikaa
1 dl pekaanipähkinöitä
2 rkl ruokosokeria
0,5 dl oliiviöljyä
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria myllystä
0,5 dl saison-olutta

Kuori inkivääri ja valkosipulin kynnet. Huuhdo appelsiini huolellisesti ja raasta puolikkaasta kuori ja purista mehu. Sekoita tehosekoittimessa kaikki ainekset olutta lukuun ottamatta tasaiseksi massaksi. Lisää lopuksi olut ja tarkista maku. Tarjoa grillatun tai paistetun broilerin kera.