26. toukokuuta 2018

Savo-Karjalan pienpanimokierros

Lauantaina 19.5 marssimme aamutuimaan murusen kanssa kohti Joensuun torin laitamilla odottavaa bussia. Kiipesimme kyytiin noin 30 muun oluen ystävän kanssa ja matka kohti pienpanimoita sai alkaa. Jaskan kaljat –blogin Jaska ja Savo-Karjalan Linja Oy:n Jani toivottivat meidät tervetulleiksi koko päivän kestävälle turneelle tutustumaan pienpanimoihin ja niiden juomiin.

Kuten olen jo aiemmin maininnut, oluiden ihmeellinen maailma on vasta vähitellen minulle auennut. Erilaisia oluita ja muutamien kotimaisten pienpanimoidenkin tuotteita on tullut maisteltua, mutta runsauden pula tuntuu valtaavan mielen aina kun pitäisi jotain uutta valita. Vähitellen olen oppinut lukemaan etiketistä sen verran, että tiedän suunnilleen minkä tyylistä olutta pullo sisältää (ja tärkeimpänä se, että osaan suunnilleen arvata tykkäänkö pullon sisällöstä edes jonkun verran). Humalien ja maltaiden maailmasta en osaa vielä mitään, mutta tämän reissun aikana opin kuitenkin paljon oluen panemisesta ja siihen vaikuttavista asioista. Ei ole ihan yksiviivaista touhua tämäkään (niin kuin ei ole oluen maisteleminenkaan!).

Reissumme suuntasi ensimmäisenä Savonlinnaan Waahto brewerylle. Pieni panimo sijaitsi ihanassa vanhassa rakennuksessa veden äärellä. Aurinko paistoi ja viileästä tuulesta huolimatta miljöö näytti ihanan kesäiseltä.



Tutustumiskierroksen jälkeen pääsimme maistelemaan kahta panimon tuotetta; Golden Alea ja Amber Alea, joista molemmat osuivat omaan makumaailmaan todella hyvin!





Jälkeenpäin ajatellen tämä oli suosikkikohteeni tällä reissulla. Panimosta jäi hyvin rento ja kotoisa tunnelma. Itselleni jäi olo, että täällä tehdään olutta lupsakalla, mutta varmalla otteella ja suurella sydämellä ja ajatuksella. Maistellut tuotteet olivat selkeitä ja helppoja nauttia olematta kuitenkaan mauttomia räpellyksiä. Myös pullojen etikettien kuvat ja ravintolan ja puodin ilme viehättivät minua. Panimon puodista tuli ostettua viemisiä kotiinkin. Jos Savonlinnassa on käyntiä, niin suosittelen ehdottomasti käymään Waahto brewerylla!

Waahdolta suuntasimme seuraavalle panimolle, joka oli Mustan Virran panimo, Savonlinnassa tämäkin. Mustan virran panimolla oli hieman erilainen tunnelma, suuremmat tilat ja enemmän kapasiteettia. Myös täällä silmää hiveli puodin tunnelma ja etikettien kuvitus, joka näköjään on merkittävässä osassa kun tuotetta arvioi!



Maistiaisiksi täällä saimme vahvaa (8,5%) Tott Double IPAa, jota oli aivan pakko ostaa kotiin mukaan! Aivan mahtava makuelämys (ja samalla kalleinta olutta mitä olen koskaan ostanut – tämä jemmataan visusti erikoistilannetta varten). Matkaevääksi saimme pullot kylmää St. Olaf Pale Alea, joka meidän penkkiparissa tuli nautittua lounaalla keskinkertaisten huoltoasemasämpylöiden hieman parempana kyytipoikana.



Seuraavaksi vuorossa olikin hieman pidempi etappi, kun bussin keula kääntyi kohti Kuopiota. Matka kului murusen kuorsausta kuunnellessa ja omaa nuokkuvaa päätä nostellessa. Orastava päänsärky alkoi hiipiä, kun niskan lihakset olivat kovilla. Viimein olimme perillä Kuopiossa ja ensimmäisessä kohteessamme RPS brewingilla. Täällä pääsimmekin näkemään pienpanimotoimintaa hieman suuremmassa mittakaavassa ja pääsimme panimokierrokselle, joka oli äänin ja valoin höystetty.


(kuva: Jaska)


Maistiaisiksi saimme valita lasilliset hanaolutta. Murunen maistoi The Lizard NEIPAn, joka on tehty yhteistyössä Fat Lizard Brewing Co:n kanssa mahtavan Rillit huurussa tv-sarjan innoittamana. Rillit huurussa -sarjassa kivi-paperi-sakset –peli saa perinteisten elementtien lisäksi vielä liskon ja Spockin. Lisko-olut oli todella hyvää ja jäämme nyt innolla odottamaan Spockin tulemista! Minä valitsin lasiini kivi-paperi-sakset –setistä Scissors IPAn, joka tässä makuparissa jäi vähän liskon jalkoihin.



Nälkä alkoi jo vaivata ja RPS brewingiltä suuntasimme Kuopion keskustaan Intro Socialiin syömään. Ruuat oli tilattu jo matkalla valmiiksi ja pöydissä odottivat Intron tarjoamat alkupalat syöjiään. Aloitimme oluella paneroiduilla fritatuilla sipulirenkailla ja suolakurkuilla dippisooseineen. Pääruuaksi valitsin burgerin, joka mehevine pihveineen ei tuottanut pettymystä!



Päivän viimeisenä kohteena tutustuimme tiloiltaan pieneen Iso-Kallan panimoon. Nopean sisätilavisiitin jälkeen maistelimme panimon oluita ulkona auringon paisteessa. Maisteluun pääsivät American Ale ja Witbier joiden makumaailma ei ollutkaan aivan pieni! Näistä ensimmäinen oli makuuni liian humalainen ja voimakas, mutta jälkimmäisen oluen raikkaampi ja keveämpi makumaailma pelasti tilanteen.



Kotimatka alkakoon. Kotiinpäin on tunnetusti aina pidempi matka. Alkumatka meni silmät kiinni huilaillen ja loppumatkasta katsottiinkin Kanadan ja Sveitsin välistä jääkiekkokamppailua. Melkolailla sopivasti ensimmäisellä erätauolla siirryimme bussista reissun viralliseen jatkopaikkaan, eli 60’s Palaveriin, jossa päivän fiiliksiä purettiin hyvän oluen äärellä – ja jääkiekkopeliä jännäten. Ilta (tai jopa yö) oli jo pitkällä kun kävelimme tyytyväisinä kotiin, yöpalaksi varatun valkohomejuuston ja patongin ääreen.

Kiitokset Jaskalle ja Janille – oli kerrassaan huippu päivä!

25. toukokuuta 2018

Lihapullariisivuoka

Arkiruokaohjeita ei koskaan voi olla liikaa. Esivalmistelut ruokaan voi tehdä jo edellisenä iltana ja työpäivän jälkeen vaan ruoka uuniin ja pian päästäänkin jo syömään hyvillä mielin ja keskustelemaan päivän tapahtumista. Ehkäpä ruuan laittaja saa muutaman kiitoksen sanan ja kehun hyvästä ruuasta. Kuulostaa idylliseltä, eikö?

On siis aika kurkata todellisuuteen. Ruuan valmistus sinällään sujui ihan hyvin. Kypsennys meni jostain syystä hieman liian pitkäksi ja lopputulos oli melko lailla kuivaa riisiä. Pyörykät olivat kyllä hyviä ja meheviä! Ehkäpä vuokani oli liian laakea ja riisin kypsyminen tapahtui liian nopsaan. Tästä huolimatta kuopus sanoi että on parasta riisiä ikinä (hän ei riisistä oikein välitä) mutta lihapullat on pahoja (voiko lihapulla edes olla pahoja?!). Esikoinen söi närppien vähän riisiä ja vähän pyöryköitä – ihan vaan koska oli pakko edes maistaa. Itse höystin annoksen vielä juustoraasteella ja nautiskelin ajatellen että ”jäipähän itselle enemmän”. (Ohje: Maku 1/2017.)



2,5 dl basmatiriisiä
2 appelsiinia
400 g tomaattimurskaa
1 lihaliemikuutio
2 rkl balsamiviinietikkaa
2 tl sokeria
1 tl suolaa
1 tl timjamia
1 tl oreganoa

lihapullat:
400 g jauhelihaa
1 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
0,25 tl cayennepippuria

1. Mittaa riisi voideltuun uunivuokaan
2. Purista appelsiineista mehut kulhoon ja lisää joukkoon tomaattimurska ja mausteet. Sekoita sekaisin ja kaada seos riisien päälle.
3. Valmista lihapullat: sekoita mausteet jauhelihan joukkoon ja muotoile seoksesta pieniä pyöryköitä. Nosta pyörykät vuokaan riisien päälle
4. Kypsennä 225-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Laske lämpö 150 asteeseen ja jatka paistamista vielä 20 minuuttia. Tarkkaile kypsymistä ettei mene liian kuivaksi.

23. toukokuuta 2018

San Fransisco burgeri

Akseli Herlevin ohjelma Burgerimies pyörähti jo päätökseensä telkkarissa. Burgereita on viime aikoina sekä minun, että murusen keittiössä tullut tehtyä, mutta aina perinteisellä salaatti-pihvi-pekoni-cheddar-punasipuli-majoneesi-linjalla. Eikä siinä mitään vikaa ole, päinvastoin. Perusburgeri ei ikinä petä. Mutta siltikin, uusia ideoita olimme hieman vailla.

Ensimmäisiä jaksoja katsoessamme kiinnitimme huomiota Akselin kielenkäyttöön ja v-sanojen määrään. Totesimme, että tätä ohjelmaa ei lasten aikana katsota, vaan jätetään myöhäisiltaan kun junioriväki on nukkumassa. Toki heilläkin on jo sanavarasto varmasti laajalti hallussa, mutta ei haluttu kuitenkaan tuutin täydeltä voimasanoja tarjoilla.

Ensimmäisenä testattavaksi pääsi San Fransisco burgeri, jossa huomion kiinnitti currytahnalla maustettu majoneesi, paistettu tomaatti-sipulilisuke ja perunalastut burgerin välissä. Ohje lupaili paljon, mutta lopputulos oli hieman kuiva. Totesimme, että tomaatti-sipulilisuketta ja majoneesia olisi saanut olla hieman enemmän. Alla olevaan ohjeeseen määriä on hieman muunneltu. Kannatta ehdottomasti kokeilla, maut olivat kyllä kohdallaan!



2 burgeria

2 burgerisämpylää
2 burgeripihviä (nautaa tai hirveä)
2 paksua viipaletta gruyere-juustoa
1 dl perunalastuja

coleslaw:
1 dl suikaloitua punakaalia
1 pieni porkkana karkeana raasteena
0,75 dl majoneesia
1 rkl punaista currytahnaa
1 tl kuivattua korianteria

tomaattipaistos:
1 sipuli
1 iso tomaatti tai muutama miniluumutomaatti
1 rkl sokeria
1 tähtianis
rypsiöljyä
suolaa ja mustapippuria

1. Valmista ensin coleslaw sekoittamalla ainekset yhteen kulhossa. Nosta viileään maustumaan muiden komponenttien valmistamisen ajaksi
2. Valmista tomaattipaistos: kuori ja hienonna sipuli. Huuhdo tomaatti ja leikkaa se pieniksi paloiksi. Kuumenna öljy pannulla ja kuullotta sipuli pehmeäksi. Lisää muut ainekset ja hauduttele viitisen minuuttia. Poista tähtianis ja jätä paistos jäähtymään
3. Valmistele pihvit ja sämpylät: kuumenna pannulla öljyä ja paista pihvit. Laita kääntämisen jälkeen juustoviipaleet sulamaan pihvien päälle. Sipaise sämpylöiden puolikkaille hieman voita ja paahda ne uunissa
4. Kokoa burgerit: laita pohjan päälle tomaatti-sipulipaistos ja sen päälle pihvi juustoineen. Murskaa halutessasi perunalastuja hieman ja laita ne pihvin päälle. Päällimmäiseksi coleslaw ja burgerille kansi päälle. Paina burgeria hieman kasaan ja nauti heti hyvän oluen ja perunalastujen kera

21. toukokuuta 2018

Marinoitu kukkakaali

Viime kesänä kukkakaalisadolle meinasi käydä hassusti! Onneksi bloggaajat heräsivät asian äärelle ja pian koko Suomi popsi kukkakaalia. Herkullisia ohjeita jaettiin netissä ja kauppiaat innostuivat markkinoimaan kukkakaalitalkoita jotta sesonkikasvis ei jäisi pelloille ja menisi hukkaan. Kukkakaali taipuukin moneksi, sen sai havaita somea seuratessa! Keittoa, pataa, salaattia ja pizzaa. Alkuruokaa, lisuketta ja pääruokaa. Lihalla ja ilman. Varmasti jokaiselle jotain! Jokunen ohje tuli itsellenikin laitettua korvan taakse tulevaisuutta varten!

Viime kesänä tein grilliruuan kaveriksi tällaista raikasta lisuketta kukkakaalista. Kukkakaalin keveys ja sitruunan raikkaus sopivat mahtavasti grillatulle rasvaiselle possun pihville. (ohje: Kuntoplus 1/2016)



2 annosta

1 kukkakaali
100 g edamamepapuja (soijapapu) (tai tuoreita härkäpapuja, herneitä tai vihreitä leikkopapuja)
1 nippu ruohosipulia
hienonnettua minttua

kastike:
1 sitruunan mehu
2 tl soijakastiketta
2 tl sinappia
2 rkl oliiviöljyä

1. Leikkaa kukkakaali kukinnoiksi ja keitä niitä suolalla maustetussa vedessä minuutin verran niin että ne pysyvät rapeina ja napakoina
2. Sekoita kastikkeen aineet huolella sekaisin ja kaada se kukkakaalin sekaan
3. Lisää joukkoon pavut ja hienonnetut yrtit

10. toukokuuta 2018

Kebab 2.0

Kotitekoinen kebab oli joskus ennen muinoin keittiössämme vakioruokaa. Työlästähän sen tekeminen oli, mutta lopputulos oli kyllä sen arvoista. Vuosikausiin ei ole tullut kebabia kotona tehtyä, mutta kun murunen kyseli kotikebabin valmistukseen ohjetta ja neuvoa niin olikin aika ryhtyä tuumasta toimeen.

Aikaisemmin kebabin olen maustanut vain aromisuolalla ja mustapippurilla ja tänä päivänä se alkoi tuntua liian yksioikoiselta. On kai tähänkin olemassa jotain muuta maustamistapaa! Eipä pitkään tarvinnut googlelta kysellä kun päädyin mättömestari.fi-sivustolle ja sieltä löysinkin mausteseoksen, joka oli pitkä kuin nälkävuosi. Vertasin maustelistaa oman maustelaatikon sisältöön ja tein kombon, joka on vähän sinne päin.

Lihaa mössättiin huolella ja viimein pötky saatiin uuniin. Pitkän uunittamisen jälkeen jäähdyttely, kuivaus ja lepuutus kunnes vasta seuraavana päivänä päästiin herkkupalan kimppuun. Murunen veisteli ohuita viipaleita lihasta sekä veitsellä että juustohöylällä. Totesimme että terävä veitsi on parempi, juustohöylä repi lastujen pinnan liian rosoiseksi. Minä keittelin riisit ja kastikkeet ja illalla herkuteltiin kotikebabilla – pitkästä aikaa! Ja lapsetkin kiittelivät!



700 g naudan jauhelihaa

mausteseos:
1,5 tl sipulijauhetta
1,5 tl savupaprikajauhetta
1 tl oreganoa
0,5 tl jeeraa
0,5 tl cayennepippuria
1,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1,5 rkl perunajauhoja

1. Sekoita mausteseoksen ainekset sekaisin
2. Vaivaa jauhelihaa niin kauan että sen rakenne muuttuu mössöksi, ainakin 20 minuuttia. Voit käyttää myös monitoimikoneen taikinakoukkuja
3. Sekoita joukkoon mausteseos
4. Muotoile lihasta tiivis pötkö ja kääri se kahdesti folioon. Kieputa päät tiiviisti kiinni
5. Kypsennä lihapötköä 100-asteisessa uunissa. Käytä paistomittaria. Kun sisälämpö on 80 astetta, laita uunista virta pois ja jatka kypsentämistä jälkilämmöllä vielä puoli tuntia
6. Jäähdytä liha huoneenlämpöiseksi ja ota se sitten pois foliosta. Pyyhi pinta kuivaksi ja kääri liha puhtaaseen folioon. Nosta jääkaappiin vetäytymään noin 12 tunniksi
7. Leikkaa jääkaappikylmästä lihasta ohuita siivuja, myös juustohöylällä höylääminen onnistuu! Jatkojalosta haluamallasi tavalla.

7. toukokuuta 2018

Stout-kakku

Kuluneen vuoden aikana olen tutustunut oluiden ihmeelliseen maailmaan ja aikalailla nopeasti oppinut huomaamaan että se lähimarketin punainen tölkki ei ole ihan sama juttu kuin alan erikoisliikkeen hyllystä huolellisemmin valittu – joskin myös hieman kalliimpi – yksilö.

Olen tämän lyhyen oppijaksoni aikana päässyt käsiksi vasta ihan perusasioihin ja oppinut että lager on vaaleaa perusolutta (tsekkiläinen on lagereista parasta), tumma lager on hyvä perusolut ruualle, pils on raikasta ja kesäistä saunajuomaa, IPA täyteläisempää ja maukkaampaa seurustelujuomaa, saison kepeää ja sour niin hapanta että ei pysty juomaan.

Sittenhän on toki vielä stout. Tummaakin tummempi, melkein musta olut, jonka maku on niin vahva ja voimakas että ei oikein minun suuhuni istu missään tilanteessa. Paitsi ruuanlaitossa! Tummaa olutta (ei tosin stoutia) olemme käyttäneet käristyksessä ja stoutia pirtelössä. Kerran olemme ostaneet suklaan makuista stoutia jälkiruuaksi käsityöläiskonvehtien pariksi (toimi todella hyvin parina, mutta olut sellaisenaan ei ollut minun makuuni sopiva).

Nyt stoutin syvät ja täyteläiset aromit pääsivät maustamaan suklaakakkua. Kakku oli mutakakun tyylinen, keskeltä kostea ja hyvin tiivisrakenteinen ja niin makea ja täyteläinen kakku että kerma tuntui keventävän kokonaisuutta lautasella. (Ohje: Yhteishyvän ruoka 1/2018)



200 g voita
200 g suklaata
2 dl sokeria
4 kananmunaa
2 dl stoutia
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta

1. Paloittele voi ja suklaa kulhoon ja sulata ne varovaisesti mikrossa
2. Lisää seokseen loput aineet (siivilöi kaakaojauhe) ja sekoita tasaiseksi
3. Kaada voideltuun kakkuvuokaan (halk. 23cm) ja paista 180-asteisessa uunissa puolisen tuntia. Kakku jää keskeltä pehmeäksi
4. Jäähdytä ja anna tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Tarjoa pehmeäksi vatkatun kermavaahdon kera

26. huhtikuuta 2018

Broileri-bolognese

Perinteinen jauhelihasta tehty bolognese on yksi ehdottomista ruokasuosikeistani. Pitkään hauduteltuna ja hyvällä punaviinillä ryyditettynä makuelämys on taattu. Viime aikoina bolognese on keittiössäni tehty hirven jauhelihasta ja se osuu makuhermooni.

Maku-lehden numerosta 6/2016 bongasin broilerin jauhelihasta tehtyyn bologneseen, jota vielä kevennettiin herneproteiinilla. Hieman epäileväisenä ruuan valmistin, mutta se pääsi yllättämään herkullisuudellaan! Ja jopa lapset tykkäsivät. Tämäkin siis menee jatkoon ja jää elämään ruokalistallemme. Ohjeessa olleen sellerin jätin pois, koska sen makuun en vaan vielä ole oppinut. Lisää siis varsi tai kaksi varsiselleriä porkkanan kanssa pannulle, jos se sinun makumaailmaasi sopii.



6 annosta

1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
2 porkkanaa
1 rkl rypsiöljyä
400 g broilerin jauhelihaa
2 rkl tomaattipyreetä
1,5 dl vaaleaa herneproteiinia
1 prk tomaattimurskaa
3 dl vettä
1 kanaliemikuutio
1 tl oreganoa
1 tl basilikaa
0,5 tl suolaa
mustapippuria

1. Kuori ja hienonna sipulit. Kuori porkkanat ja pilko ne pieniksi kuutioiksi. (Pilko myös selleri)
2. Kuumenna öljy kasarissa ja ruskista jauheliha siinä. Lisää kasvikset ja tomaattipyree ja jatka kypsentämistä kunnes sipulit ovat pehmenneet
3. Lisää kasariin herneproteiini, tomaattimurska ja vesi. Kuumenna kiehuvaksi.
4. Murenna joukkoon kanaliemikuutio ja mausta yrteillä, suolalla ja mustapippurilla.
5. Hauduttele puolisen tuntia ja lisää tarvittaessa nestettä
6. Tarjoa spagetin kera