Thai-vinegretti kanalle

Broilerin paistileikkeet tai ohutleikkeet ovat lapsiperheessä näppäriä. Pojat ovat valikoivia siitä mitä suuhunsa laittavat, eikä varsinkaan kasvikset tai voimakkaat mausteet heille maistu. Itse en taas mielelläni syö pelkkää broileria ”kuiviltaan”, vaan miedon makuinen liha kaipaa jotain särmää. Usein broilerille tuleekin tehtyä mausteinen kastike, että omaan suuhun saa vähän jotain enemmän. Tämän ohjeen saksin talteen Maku-lehden numerosta 4/2015. Kastike oli todella makea, joten sokerin määrää on hieman vähennetty alla olevaan ohjeeseen.



1 dl rypsiöljyä
1 lime
1,5 rkl ruokokidesokeria
2 rkl soijakastiketta
chiliä maun mukaan
0,5 rkua korianteria (tai 1 rkl kuivattua)

1. Pese lime huolellisesti. Raasta kuori hienoksi ja purista mehu
2. Mittaa vinegretin ainekset kannelliseen purkkiin ja ravista voimakkaasti sekaisin
3. Tarjoa vinegretti grillatun tai paistetun broilerin ja runsaan salaatin kera

Pannuleivät

Joskus arki-iltanakin tekee mieli vähän herkutella lämpimäisillä. Martta-lehden numerosta 2/2015 olin saksinut talteen ohjeen pikaisiin pannuleipiin, joita eräänä iltana päätin sitten testata. Vähensin alla olevaan ohjeeseen hieman valkosipulin ja ruohosipulin määrää ja siltikin makua riitti runsaasti. Oikeastaan nämä eivät paljoakaan eroa uunissa paistetuista rieskoista – ja varmasti tällä samalla ohjeella leipäset voisi paistaa myös uunissa. Pannulla paistettaessa pinta sai kuitenkin mukavasti rapeutta ja väriä ja ihanan rasvaisen pinnan, jolloin valmiisiin lämpimiin leipiin ei rasvaa päälle tarvinnut lisätä lainkaan. Herkullista!



n. 10 kpl

0,5 dl maitoa
250 g maitorahkaa
1 valkosipulin kynsi
2 rkl hienonnettua ruohosipulia
0,5 tl suolaa
1 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl oliiviöljyä

1. Sekoita maito ja maitorahka kulhossa. Kuori valkosipuli ja raasta se maitoseoksen joukkoon. Sekoita joukkoon myös ruohosipuli
2. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa ja lisää ne maitoseokseen. Lisää myös öljy ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Älä vaivaa
3. Ota taikinasta käsin noin 10 palaa ja taputtele ne (jauhotetuin) käsin ohuiksi leiviksi
4. Paista leivät rasvassa pannulla miedolla lämmöllä molemmin puolin

Paahdettu kasvispasta

Uusin Glorian Ruoka&viini –lehti (5/2018) oli pitkästä aikaa numero, jonka luin yhdeltä istumalta kannesta kanteen ja joka sisälsi todella monta hyvää ohjetta. Monet varmasti tykkäävät kyseisestä lehdestä, mutta välillä lehden sisältö menee arkisen ja simppelin kotikokin makuun hieman liian korkealentoiseksi. Nyt tuli napattua useampi ohje talteen ja pari niistä pääsi heti testiin.

Toinen testattavista oli tämä Maailman parhaan arkipastan nimellä julkaistu ohje. Paahdetut kasvikset eivät sinällään ole uutta, mutta kypsien kasvisten jälkimarinointi on ennen kokeilematon minun keittiössäni. Testiin vaan ja lautaselle saatiin iso annos täyteläisiä makuja! Kasvikset saivat ihanan paahteisen maun ja marinadin happo ja tuoreet yrtit nostivat maut lentoon. Mozzarella tasapainotti hienosti makujen voimaa.

Söimme kasvikset spagetin kera ja olipahan vaan hankalaa kun liukas ohut spagetti ei halunnut pysyä samassa haarukassa kasvisten kanssa lainkaan! Fettuccine tai pienempi muotopasta toimisi varmasti paremmin! Talvella tuoreet yrtit voi tässä korvata valmiilla vihreällä pestolla. Tuolloin öljyn määrää pitää vähentää ja ohentaa kastiketta vaikka reilummin sitruksilla.

Ruokaa tuli todella iso annos, vaikka ohje oli ilmoitettu kahdelle (alla olevaan ohjeen määriä on hieman säädelty). Kasviksia jäi yli ja teimme parin päivän päästä saman kasvislisukkeen ja söimme sen possun lehtipihvien kanssa. Toimi loistavasti siinäkin!



3-4 annosta

0,5 kesäkurpitsa
250 g parsaa
2 kypsää tomaattia
2 punasipulia
1 paprika

marinadi:
1 valkosipulin kynsi
chiliä maun mukaan
0,5 dl hienonnettua persiljaa
0,5 dl hienonnettua basilikaa
1 rkl sitruunamehua
1 rkl limemehua
1 dl oliiviöljyä
1 tl suolaa
0,5 tl sokeria
0,5 tl mustapippuria

lisäksi:
200 g pastaa
mozzarellaa

1. Kuori punasipulit, poista parsoista puumainen tyviosa ja huuhdo kaikki kasvikset. Paloittele ne sopiviksi suupalan kokoisiksi paloiksi ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda kasviksia 225-asteessa 10-15 minuuttia kunnes ne ovat kypsiä
2. Laita pastavesi kuumenemaan ja keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan
3. Valmista odotellessa marinadi: kuori valkosipulin kynsi ja raasta se pieneen kulhoon. Mittaa joukkoon muut ainekset ja sekoita tasaiseksi. Sekoita marinadi kypsien kasvisten joukkoon
4. Valuta pasta ja tarjoa se kasvishöystön ja revityn mozzarellan kera

Los Angeles brgr

Akselin Burgerimiestä on taas katsottu ja toinen burgeri lähti testaukseen! Mielenkiintomme tähän burgeriin herätti ihanalta kuulostava pekoni-sipulihilloke, joka osoittautuikin aivan mahtavaksi keksinnöksi! (Ja tässä kohtaa huomasimme televisiossa ja netissä olevien ohjeiden poikkeavan toisistaan! Netissä oleva ohje ei sisältänyt pekonia lainkaan, mutta olimme aivan varmoja että ohjelmassa pekonia hillokkeeseen tuli, koska…no, koska pekoni! Sen vaan muistaa!) Rapean suolaista ja makeaa hilloketta, joka täytti maun puolesta kaikki odotukset ja antoi vähän rasvaisuutta burgeriin hirvipihvin kylkeen. Ensimmäisellä kokkauskerralla hilloa oli ehkä hieman liian vähän, mutta toisella kerralla näitä burgereita tehdessä runtattiin menemään ihan huolella. Tämä burgeri jää varmasi elämään meidän keittiöihimme!



2 burgeria

2 burgerisämpylää
2 burgeripihviä (nautaa tai hirveä)
2 paksua viipaletta cheddar-juustoa

pekoni-sipulihilloke:
1 pkt pekonia
1 iso punasipuli
1 rkl punaviinietikkaa
1,5 rkl sokeria
mustapippuria

tomaattisalsa:
0,5 avokadoa
1 tomaatti
korianteria
0,5 limen mehu
suolaa ja pippuria maun mukaan

lisäksi burgeriin:
pari kourallista nachoja
1 dl majoneesia
1 rkl soijakastiketta

1. Valmista tomaattisalsa: kuori avokado ja paloittele sisus pieniksi kuutioiksi. Kuutioi myös tomaatti. Purista joukkoon lime mehu ja mausta korianterilla, suolalla ja pippurilla. Sekoita varovasti ja jätä odottamaan
2. Valmista pekoni-sipulihilloke: hienonna pekoni ja paista se pannulla. Kuori sipuli ja hienonna se. Lisää sipulisilppu pekonin joukkoon paistamisen loppuvaiheessa. Lisää joukkoon myös sokeri ja viinietikka. Jatka kypsentämistä miedolla lämmöllä, kunne sipuli on aivan pehmeää ja seos tahmean hillomaista. Mausta mustapippurilla ja jätä odottamaan
3. Sekoita soijakastike majoneesiin
4. Valmistele pihvit ja sämpylät: kuumenna pannulla öljyä ja paista pihvit. Laita kääntämisen jälkeen juustoviipaleet sulamaan pihvien päälle. Sipaise sämpylöiden puolikkaille hieman voita ja paahda ne uunissa
5. Kokoa burgerit: laita pohjapalan päälle pekoni-sipulihilloke. Nosta sen päälle pihvi. Murentele pihvin päälle nachoja nosta tomaattisalsa päällimmäiseksi. Voitele sämpylän kansi soijamajoneesilla ja laita burgerille hattu päälle. Nauti heti!

Collins-drinkit

Toukokuussa kevät ryöpsähti vauhdilla päälle – siitepölyineen kaikkineen. Viimeiset lumet sulivat vauhdilla ja maa lämpeni nopsaan herättäen luonnon ja pörriäiset elämään. Tämän tekstin kirjoitin takapihalla auringon paisteessa ja tunnelma oli suorastaan kesäinen. Nyt kesäkuun alussa ulkona sataa vettä ja tuulee pohjoisesta. Sadetta onkin kyllä kaivattu kasveille, mutta lämpö olisi ollut kiva pitää. No, jospa tämä tästä kuitenkin kesäksi vielä muuttuisi.

Kesällä terassilla tai takapihalla grillaillessa maistuu itselleni parhaiten kylmä olut. Jos esimerkiksi viikonloppuna tai kesäloman kuumina päivinä haluaa vähän spesiaalimpaa, niin raikas drinkki on myös paikallaan. Collins-drinkit ovat pitkiä ja raikkaita juomia, jotka valmistetaan perinteisesti melko kuiviksi. Sokeriliemen määrää voi jokainen tietenkin säätää oman maun mukaan – me ainakin tykättiin enemmän vähän makeammasta juomasta (3 cl sokerilientä). Sitruunamehun tilalle voi laittaa myös limemehua, ainakin Tom Collinsiin se mielestäni käy paremmin. Koristeluun voi käyttää sitruunaa, limeä tai kirsikkaa.



Ivan Collins:
4 cl vodkaa
4 cl sitruunamehua
2 cl sokerilientä
6 cl soodavettä

lasi: collins

Mittaa vodka, sokeriliemi ja sitruunamehu lasiin muutaman jääpalan kanssa. Sekoita ja pidennä kylmällä soodavedellä.

Muunnoksia:

Juan Collins – vodkan tilalla tequilaa
Pedro Collins – vodkan tilalla vaaleaa rommia
Tom Collins – vodkan tilalla giniä
Colonel Collins – vodkan tilalla viskiä

Savo-Karjalan pienpanimokierros

Lauantaina 19.5 marssimme aamutuimaan murusen kanssa kohti Joensuun torin laitamilla odottavaa bussia. Kiipesimme kyytiin noin 30 muun oluen ystävän kanssa ja matka kohti pienpanimoita sai alkaa. Jaskan kaljat –blogin Jaska ja Savo-Karjalan Linja Oy:n Jani toivottivat meidät tervetulleiksi koko päivän kestävälle turneelle tutustumaan pienpanimoihin ja niiden juomiin.

Kuten olen jo aiemmin maininnut, oluiden ihmeellinen maailma on vasta vähitellen minulle auennut. Erilaisia oluita ja muutamien kotimaisten pienpanimoidenkin tuotteita on tullut maisteltua, mutta runsauden pula tuntuu valtaavan mielen aina kun pitäisi jotain uutta valita. Vähitellen olen oppinut lukemaan etiketistä sen verran, että tiedän suunnilleen minkä tyylistä olutta pullo sisältää (ja tärkeimpänä se, että osaan suunnilleen arvata tykkäänkö pullon sisällöstä edes jonkun verran). Humalien ja maltaiden maailmasta en osaa vielä mitään, mutta tämän reissun aikana opin kuitenkin paljon oluen panemisesta ja siihen vaikuttavista asioista. Ei ole ihan yksiviivaista touhua tämäkään (niin kuin ei ole oluen maisteleminenkaan!).

Reissumme suuntasi ensimmäisenä Savonlinnaan Waahto brewerylle. Pieni panimo sijaitsi ihanassa vanhassa rakennuksessa veden äärellä. Aurinko paistoi ja viileästä tuulesta huolimatta miljöö näytti ihanan kesäiseltä.



Tutustumiskierroksen jälkeen pääsimme maistelemaan kahta panimon tuotetta; Golden Alea ja Amber Alea, joista molemmat osuivat omaan makumaailmaan todella hyvin!





Jälkeenpäin ajatellen tämä oli suosikkikohteeni tällä reissulla. Panimosta jäi hyvin rento ja kotoisa tunnelma. Itselleni jäi olo, että täällä tehdään olutta lupsakalla, mutta varmalla otteella ja suurella sydämellä ja ajatuksella. Maistellut tuotteet olivat selkeitä ja helppoja nauttia olematta kuitenkaan mauttomia räpellyksiä. Myös pullojen etikettien kuvat ja ravintolan ja puodin ilme viehättivät minua. Panimon puodista tuli ostettua viemisiä kotiinkin. Jos Savonlinnassa on käyntiä, niin suosittelen ehdottomasti käymään Waahto brewerylla!

Waahdolta suuntasimme seuraavalle panimolle, joka oli Mustan Virran panimo, Savonlinnassa tämäkin. Mustan virran panimolla oli hieman erilainen tunnelma, suuremmat tilat ja enemmän kapasiteettia. Myös täällä silmää hiveli puodin tunnelma ja etikettien kuvitus, joka näköjään on merkittävässä osassa kun tuotetta arvioi!



Maistiaisiksi täällä saimme vahvaa (8,5%) Tott Double IPAa, jota oli aivan pakko ostaa kotiin mukaan! Aivan mahtava makuelämys (ja samalla kalleinta olutta mitä olen koskaan ostanut – tämä jemmataan visusti erikoistilannetta varten). Matkaevääksi saimme pullot kylmää St. Olaf Pale Alea, joka meidän penkkiparissa tuli nautittua lounaalla keskinkertaisten huoltoasemasämpylöiden hieman parempana kyytipoikana.



Seuraavaksi vuorossa olikin hieman pidempi etappi, kun bussin keula kääntyi kohti Kuopiota. Matka kului murusen kuorsausta kuunnellessa ja omaa nuokkuvaa päätä nostellessa. Orastava päänsärky alkoi hiipiä, kun niskan lihakset olivat kovilla. Viimein olimme perillä Kuopiossa ja ensimmäisessä kohteessamme RPS brewingilla. Täällä pääsimmekin näkemään pienpanimotoimintaa hieman suuremmassa mittakaavassa ja pääsimme panimokierrokselle, joka oli äänin ja valoin höystetty.


(kuva: Jaska)


Maistiaisiksi saimme valita lasilliset hanaolutta. Murunen maistoi The Lizard NEIPAn, joka on tehty yhteistyössä Fat Lizard Brewing Co:n kanssa mahtavan Rillit huurussa tv-sarjan innoittamana. Rillit huurussa -sarjassa kivi-paperi-sakset –peli saa perinteisten elementtien lisäksi vielä liskon ja Spockin. Lisko-olut oli todella hyvää ja jäämme nyt innolla odottamaan Spockin tulemista! Minä valitsin lasiini kivi-paperi-sakset –setistä Scissors IPAn, joka tässä makuparissa jäi vähän liskon jalkoihin.



Nälkä alkoi jo vaivata ja RPS brewingiltä suuntasimme Kuopion keskustaan Intro Socialiin syömään. Ruuat oli tilattu jo matkalla valmiiksi ja pöydissä odottivat Intron tarjoamat alkupalat syöjiään. Aloitimme oluella paneroiduilla fritatuilla sipulirenkailla ja suolakurkuilla dippisooseineen. Pääruuaksi valitsin burgerin, joka mehevine pihveineen ei tuottanut pettymystä!



Päivän viimeisenä kohteena tutustuimme tiloiltaan pieneen Iso-Kallan panimoon. Nopean sisätilavisiitin jälkeen maistelimme panimon oluita ulkona auringon paisteessa. Maisteluun pääsivät American Ale ja Witbier joiden makumaailma ei ollutkaan aivan pieni! Näistä ensimmäinen oli makuuni liian humalainen ja voimakas, mutta jälkimmäisen oluen raikkaampi ja keveämpi makumaailma pelasti tilanteen.



Kotimatka alkakoon. Kotiinpäin on tunnetusti aina pidempi matka. Alkumatka meni silmät kiinni huilaillen ja loppumatkasta katsottiinkin Kanadan ja Sveitsin välistä jääkiekkokamppailua. Melkolailla sopivasti ensimmäisellä erätauolla siirryimme bussista reissun viralliseen jatkopaikkaan, eli 60’s Palaveriin, jossa päivän fiiliksiä purettiin hyvän oluen äärellä – ja jääkiekkopeliä jännäten. Ilta (tai jopa yö) oli jo pitkällä kun kävelimme tyytyväisinä kotiin, yöpalaksi varatun valkohomejuuston ja patongin ääreen.

Kiitokset Jaskalle ja Janille – oli kerrassaan huippu päivä!

Lihapullariisivuoka

Arkiruokaohjeita ei koskaan voi olla liikaa. Esivalmistelut ruokaan voi tehdä jo edellisenä iltana ja työpäivän jälkeen vaan ruoka uuniin ja pian päästäänkin jo syömään hyvillä mielin ja keskustelemaan päivän tapahtumista. Ehkäpä ruuan laittaja saa muutaman kiitoksen sanan ja kehun hyvästä ruuasta. Kuulostaa idylliseltä, eikö?

On siis aika kurkata todellisuuteen. Ruuan valmistus sinällään sujui ihan hyvin. Kypsennys meni jostain syystä hieman liian pitkäksi ja lopputulos oli melko lailla kuivaa riisiä. Pyörykät olivat kyllä hyviä ja meheviä! Ehkäpä vuokani oli liian laakea ja riisin kypsyminen tapahtui liian nopsaan. Tästä huolimatta kuopus sanoi että on parasta riisiä ikinä (hän ei riisistä oikein välitä) mutta lihapullat on pahoja (voiko lihapulla edes olla pahoja?!). Esikoinen söi närppien vähän riisiä ja vähän pyöryköitä – ihan vaan koska oli pakko edes maistaa. Itse höystin annoksen vielä juustoraasteella ja nautiskelin ajatellen että ”jäipähän itselle enemmän”. (Ohje: Maku 1/2017.)



2,5 dl basmatiriisiä
2 appelsiinia
400 g tomaattimurskaa
1 lihaliemikuutio
2 rkl balsamiviinietikkaa
2 tl sokeria
1 tl suolaa
1 tl timjamia
1 tl oreganoa

lihapullat:
400 g jauhelihaa
1 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
0,25 tl cayennepippuria

1. Mittaa riisi voideltuun uunivuokaan
2. Purista appelsiineista mehut kulhoon ja lisää joukkoon tomaattimurska ja mausteet. Sekoita sekaisin ja kaada seos riisien päälle.
3. Valmista lihapullat: sekoita mausteet jauhelihan joukkoon ja muotoile seoksesta pieniä pyöryköitä. Nosta pyörykät vuokaan riisien päälle
4. Kypsennä 225-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Laske lämpö 150 asteeseen ja jatka paistamista vielä 20 minuuttia. Tarkkaile kypsymistä ettei mene liian kuivaksi.