30. marraskuuta 2010

Pekoniin käärittyä lohta

Pitkästä aikaa lohta meidän pöydässä! Lihan ja kalan yhdistäminen on aina tuntunut jotenkin erikoiselta ajatukselta, mutta nyt on sekin testattu. Odotin hieman rasvaisempaa lopputulosta rasvaisen kalan ja lihatuotteen yhdistämisestä, mutta liika rasva tuntui vaan kadonneen jonnekin. (Liekö sitten imeytynyt kalaan! HIH!) Tätä olisi mukava kokeilla myös jollain miedomman makuisella kalalla, jolloin pekoni pääsisi paremmin oikeuksiinsa. Nyt kaksi voimakasta makua jotenkin häiritsivät toisiaan eikä kumpikaan oikein päässyt esille. Ideana kuitenkin oikein kiva, eikä jäänyt nämäkään syömättä! Ohje on RuokaPirkasta



lohifileetä (tai valmiita annospaloja)
mustapippuria
pekonia

1. Poista lohesta ruodot ja nahka ja leikkaa sopiviksi annospaloiksi. Voit myös käyttää pakastealtaan valmiita lohipaloja
2. Mausta lohipalat mustapippurilta ja kääri ympärille pekonia
3. Kypsennä voidellussa uunivuoassa 225 asteessa n. 20 minuuttia

27. marraskuuta 2010

Sitruunalla ja hunajalla maustettu broileri

Nigel Slaterin telkkariohjelmasta joskus muistilapulle kirjoitettu ohje jonka seurauksena meillä syötiin aivan ihanan mehukasta ja maukasta broileria! Seuraavana päivänä maut olivat vahvistuneet niin paljon että muksujen suuhun valkosipulia oli jo liikaa – omaan suuhun vielä aivan sopivasti!



6 broilerin rintafileepihviä
n. desin verran sitruunamehua
mustapippuria
3 rkl hunajaa
1 rkl sinappia (dijon)
3 valkosipulin kynttä

1. Asettele broilerin pihvit voideltuun uunivuokaan
2. Sekoita muut ainekset keskenään ja kaada seos vuokaan
3. Kypsennä 200 asteessa puolisen tuntia – riippuen pihvien paksuudesta

26. marraskuuta 2010

Uppomunasalaatti

Australian Master Chef –ohjelman tuomari Gary Mehigan valmisti ohjelmassa opetustunnilla salaatin tomaateista, vaaleasta leivästä ja uppomunasta. Näytti niin herkulliselta että oli aivan pakko kokeilla. Tein hieman muunnellun version ja sain hieman luksusta iltapala-aikaan.

Luksus rajoittuikin hyvin tiukasti siihen lautasen reunojen sisäpuolelle. Salaatin valmistin pikku”apulaisten” vilistessä ja hulistessa ympäri kämppää iltatunnelmissa ja valmiin iltapalan nautin olohuoneessa nojatuolissa, saman vilinän ja hulinan ympäröimänä pyjama päällä. Onneksi oli edes se salaatti! Keittoaika olisi tässä voinut olla hieman lyhempi jolloin keltuainen olisi valunut mukavasti salaatille kastikkeeksi.



1 annos

1 suuri tomaatti
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
2 viipaletta paahtoleipää
öljyä
1 kananmuna
2 siivua pekonia
mustapippuria myllystä
pari salaatinlehteä, lehtiselleriä, yrttejä tai versoja maun mukaan eli jotain vihreää siis

1. Paloittele tomaatti neljään osaan ja poista siemenet. Viipaloi malto kapeiksi suikaleiksi ja laita suikaleet kulhoon. Lorauta päälle hieman oliiviöljyä ja mausta suolalla ja pippurilla. Jätä odottamaan
2. Poista paahtoleipäviipaleista reunat ja leikkaa viipaleet suikaleiksi. Kuumenna reilusti öljyä pannussa ja paista leipäviipaleet rapeiksi. Nosta valumaan talouspaperin päälle
3. Valmista uppomuna kelmun avulla (tai ilman jos olet pro!)
4. Paloittele pekoni ja paista pannulla rapeaksi
5. Revi/riivi/leikkaa valitsemasi vihreä
6. Kokoa salaatti: asettele leipäpalat ja tomaattisuikaleet keoksi lautaselle. Aseta päälle uppomuna ja ripottele sen päälle pekonimurut. Mausta pippurilla. Koristele annos vihreällä

25. marraskuuta 2010

Uppomuna kelmussa

Uppomuna on kuoretta keitetty kananmuna. Kananmuna rikotaan kiehuvaan etikalla maustettuun veteen. Etikka auttaa kananmunaa pysymään paremmin kasassa kypsennyksen ajan. Uppomunaa ei keitetä kovaksi vaan keltuainen saa jäädä reilusti valuvaksi.

Herkulliselta näyttää ja kovin vaikealta myös! Australian Master Chefiä katsellesani (ja suomalaista versiota odotellessa!) näin uppomunan valmistamisen kelmun avulla. Melkeinpä samalta istumalta menin kokeilemaan. Ja hyvinhän se onnistui!! Sulatin uppomunan alustaksi pakastimesta ruispalan ja voi mahoton mikä herkku siitä tulikaan! Vain ruispala, voita (aitoa oikeaa tietysti), uppomuna ja ruususuolaa ja mustapippuria myllystä. Maailman paras iltapala!

Uppomunan valmistus tuorekelmun avulla

Vuoraa pieni kulho tuorekelmulla ja voitele se öljyllä


Riko kulhoon muna


Kääri kelmu nyytiksi. Poista ilma mahdollisimman hyvin nyytin sisältä ennen solmimista


Kuumenna kattilassa vettä ja keitä munanyyttiä 5-6 minuuttia


Nosta nyytti vedestä ja poista kelmu varovasti.


Lopputuloksesta ei olekaan erillistä kuvaa. 5,5 minuutin keittämisen jälkeen keltuainen oli täysin löysä ja valui halkaistaessa mukavasti leivän päälle. Uppomunasalaattia varten keitin munaa 6 minuuttia ja silloin keltuainen oli huomattavasti kiinteämpi – melkeinpä liiankin kiinteä. Salaatin päällä oleva muna saa olla selkeästi löysä, jolloin keltuaisesta tulee ikään kuin kastike salaatille.

24. marraskuuta 2010

Kurpitsa-vuohenjuustorisotto

Nyt on sitten koettu risottotaivas!! Aivan ihanan pehmeää kurpitsaista risottoa ja siinä säväyksenä suolaisen kirpeää vuohenjuustoa. Tämä on toistaiseksi paras kurpitsaruoka mitä olen tehnyt (lisää ideoita otetaan vastaan!) ja toistaiseksi viimeinen kurpitsaresepti ennen kuin pakastimen satoon käyn jossain vaiheessa käsiksi!



4 annosta

n. 400 g kurpitsaa + n. 4 dl vettä (tai 4 dl valmista kurpitsasosetta)
suolaa
mustapippuria
muskottipähkinää
1 rkl voita
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
3 dl risottoriisiä
n. 7 dl kanalientä
50 g voita
1 dl parmesaaniraastetta
mustapippuria
150 g pehmeää vuohenjuustoa

1. Kuori ja paloittele kurpitsa ja keitä kypsäksi (n. 20-30 min). Painele mössöksi perunasurvimella. Voit myös käyttä valmista kurpitsasosetta. Mausta suolalla, mustapippurilla ja muskottipähkinällä. Ota syrjään odottamaan
2. Sulata voi kasarissa. Kuori ja hienonna sipulit ja kuullota niitä voissa. Lisää kasariin myös riisi ja kuullota vielä noin minuutin verran
3. Lisää lientä kauhallinen kerrallaan ja anna edellisen nesteen imeytyä riisiin kokonaan ennen uuden erän lisäämistä. Tarkkaile riisin kypsymistä maistamalla ja lisää lientä kunnes riisi on sopivan napakkaa
4. sekoita joukkoon kurpitsasose ja kuumenna
5. Nosta kasari levyltä. Sekoita risottoon voi, parmesaani ja mustapippuri. Sekoittele kunnes voi on sulanut. Lisää myös paloiteltu vuohenjuusto, sekoita ja jätä kannen alle hautumaan pariksi minuutiksi.

23. marraskuuta 2010

Spagettia ja kurpitsakastiketta

Kurpitsaa on nyt siis päästy maistelemaan muodossa ja toisessa. Suuresta pastakeittokirjasta löysin muutamia pastaohjeita joissa oli käytetty kurpitsaa. Valitsin yhden, hankin ainekset ja aloin kokkailla. Ruokaa tehdessäni minulle tuli tunne että olen tehnyt tätä aikaisemminkin ja tarkemmin katsottuna kastikkeessa oli miltei samat ainekset kuin kurpitsakeitossakin. Säväytin mietoa kastiketta hieman chipotle-kastikkeella ja lopputuloksena oli erittäin maukas pasta.



3 annosta

n. 500 g pala kurpitsaa
1 pieni sipuli
1 valkosipulin kynsi
öljyä
3-4 dl vettä + kasvisfondia
1 dl kermaa
2 rkl pinjansiemeniä
suolaa
mustapippuria
muskottipähkinää
chilikastiketta

lisäksi:
spagettia

1. Kuori ja paloittele kurpitsa. Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota kasviksia hetki. Lisää vesi ja fondi ja anna kiehua kannen alla hiljakseen kunnes kurpitsa on kypsää ja pehmeää.
2. Soseuta kurpitsa (itse painelin vain perunansurvimella eli jätin karkeaksi). Lisää kerma, pinjansiemenet ja mausteet. Kuumenna ja sekoita valutetun pastan sekaan

22. marraskuuta 2010

Vadelma-keksiunelma

Juhlaillallisen jälkkäriksi nautittiin perinteinen kerrosjälkkäri pienillä säväyksillä. Tehty Valion Kerma-lehden ohjetta mukaillen



6 annosta

3 dl vadelmia
0,5 dl sokeria
1 rkl voita
150 g vaaleita pikkuleipiä (esim. näitä)
2 rkl sokeria
1 tl kanelia
2 dl vispikermaa
2 rkl vaniljakreemijauhetta
1 prk maitorahkaa

1. Mittaa vadelmat ja sokeri kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keittele kunnes sakenee – ehkäpä noin vartin verran. Painele sose siivilän läpi ja jäähdytä
2. Sulata voi paistinpannulla. Murustele keksit sekaan ja mausta sokerilla ja kanelilla. Paahda seosta hetken aikaa – kunnes alkaa tuoksua kivasti. Jäähdytä
3. Vatkaa vispikerma löysäksi vaahdoksi. Jatka vatkaamista ja ripottele sekaan vaniljakreemijauhe (voit myös vatkata kerman kovaksi vaahdoksi ja maustaa sen vaniljasokerilla ja tavallisella sokerilla). Vatkaa joukkoon myös rahka
4. Kokoa jälkiruoka laseihin tai yhteen suureen lasikulhoon kerroksittain: aloita keksimuruista, sitten rahkaa ja vadelmakastiketta. Kokoa vielä toinen kerros. Koristele keksimuruilla ja muilla haluamillasi koristeilla. Anna vetäytyä jääkaapissa ennen tarjoamista

20. marraskuuta 2010

Auragratinoitu pottuvoi

Käristyksen kaverina perunamuusia uudella tavalla. Jälleen pienellä vaivalla sai vaihtelua perinteiseen muusiin. Yhtä hyvin muusin voisi gratinoida vaikka vuohenjuustolla tai valkohomejuustolla jos aurajuusto ei suosikkeihin kuulu.

6 annosta

1 kg jauhoisia perunoita
2 rkl voita
1 sipuli
3 dl maitoa (tai kermamaitoa)
0,5 tl suolaa
70-100 g Aura-juustoa

1. Kuori ja keitä perunat kypsiksi. Survo ne karkeasti
2. Kuori ja hienonna sipuli ja kuullota se pehmeäksi voissa pienessä kattilassa. Lisää sekaan maito (tai kerma+maito) ja kiehauta. Kaada sipuli-maitoseos perunasurvoksen sekaan ja sekoita
3. Voitele laakea uunivuoka ja kaada perunamuusi sinne. Ripottele pinnalle Aura-juustomuruja. Gratinoi 200 asteessa noin 20 minuuttia

Juhlavampi riistakäristys

Pääruokana arkisena juhlapäivänämme oli riistakäristystä. Ohjeessa olevan metsäsienisäilykkeen korvasin pakastimesta kaivetuilla herkkutateilla, jotka paistoin hienonsin pieneksi paistoin erikseen pannulla. Ohje on otettu Valion Kerma-lehden numerosta 4/10.



4 annosta

1 sipuli
2 rkl voita
500 g riistakäristystä
160 g sieniä (säilyke- tai muita)
3 dl vettä
suolaa ja valkopippuria
1 prk smetanaa
1 dl ruokakermaa
2 tl persiljaa

lisäksi:
2 dl karpaloita (tai puolukoita)
3 rkl sokeria

1. Hienonna sipuli ja ruskista se käristyslihan kanssa voissa pienissä erissä. Siirrä seos kattilaan
2. Mikäli käytät ei-säilöttyjä sieniä, hienonna ne ja paista voissa pannulla. Siirrä sienetkin kattilaan
3. Lisää vesi ja mausteet ja anna kiehua hiljalleen kannen alla noin tunnin verran
4. Valmista lisäke: sekoita sokeri ja marjat ja survo kevyesti. Osa marjoista saa jäädä kokonaiseksi
5. Lisää kypsän käristyksen sekaan smetana, kerma ja persilja. Sekoita ja anna kuumentua ja hautua hetkinen kannen alla.
6. Tarjoa esim. auragratinoidun pottuvoin kera

19. marraskuuta 2010

Paahdetut kurpitsansiemenet

Paahdetut kurpitsansiemenet sopivat naposteltaviksi sellaisinaan tai käytettäväksi sosekeittojen seassa. Ehkä aavistuksen liian kauan ehtivät olla uunissa, hieman ylipaahtunut maku oli meillä siemenissä. Maustaminen onnistui hyvin ja sopivat todella hyvin keiton kaveriksi. Ohje on Omenamintusta.



kurpitsansiemeniä
oliiviöljyä
suolaa
muskottipähkinää
chilijauhetta

1. Puhdista siemenistä mahdolliset kurpitsanjämät ja huuhtele siemenet. Laita kulhoon
2. Lorauta siementen päälle oliiviöljyä ja mausta suolalla, muskottipähkinällä ja chilijauheella. Sekoita hyvin
3. Kaada siemenet uunipellille leivinpaperin päälle ja paahda 175 asteessa noin 15 minuuttia

Kurpitsakeitto ja yrttijogurtti

Alkuruokana juhla-aterialla söimme kurpitsakeittoa, yrttijogurttia ja paahdettuja kurpitsansiemeniä. Aavistuksen kirpakka jogurtti antoi kivan säväyksen hieman makean täyteläiselle keitolle.




Kurpitsakeitto
n. 4-5 annosta

Kurpitsakeiton valmistin ainakin melkein Sikke Sumarin ohjeen mukaan. Mukavan pehmeä keitto – kurpitsan mieto maku yllätti! Tästä sosekeitosta minäkin tykkäsin!

n. 1 kg:n painoinen lohko kurpitsaa
2 rkl öljyä
1 iso sipuli
1 valkosipulin kynsi
vettä sopivasti + loraus kasvisfondia
1 dl kermaa
suolaa
sokeria
mustapippuria
muskottipähkinää
(chilijauhetta)

1. Kuori ja paloittele kurpitsa. Kuori ja hienonna sipulit
2. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota kasviksia siinä hetkinen
3. Lisää vettä sen verran että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Mausta lorauksella kasvisfondia. Keitä kunnes kurpitsat ovat kypsiä, n. 20-30 minuuttia
4. Soseuta keitto ja sekoita joukkoon kerma. Mausta ja kuumenna
5. Tarjoa yrttijogurtin ja paahdettujen kurpitsansiementen kera


Yrttijogurtti

n. 4-5 annosta

Mukavan raikas lisäke mausteiselle keitolle.

100 g turkkilaista jogurttia
1,5-2 rkl tuoreita tai 1,5-2 tl kuivattuja yrttejä (esim. persilja, ruohosipuli, rakuuna)
0,25 dl appelsiinitäysmehua
ripaus suolaa

Sekoita ainekset sekaisin ja anna maustua viileässä ennen tarjoamista

Vuosipäivän viettoa

Marraskuun pimeydessä keskellä arkea vietimme seurustelun, kihlautumisen ja avioitumisen vuosipäivää. Juhlaruokaa ja kynttilöitä siis pöytään! Uusimmassa Valion Kerma-lehdessä oli suunniteltu valmis menu itsenäisyyspäivää ajatellen ja käytinkin valmista ideaa häikäilemättä hyväksi. Alkukeiton tosin vaihdoin - sattuneesta syystä – bataattikeitosta kurpitsakeittoon. Sähköistä lastenvahtia tuli käytettyä hieman hyväksi että sain kaiken laitettua siihen mennessä kun isäntä tuli töistä kotiin yllättymään juhla-ateriasta.



Vuosipäivän menu (ohjeita tulossa)
- Kurpitsakeitto, yrttijogurtti ja paahdetut kurpitsansiemenet
- Juhlavampi riistakäristys ja auragratinoitu pottuvoi
- Vadelma-keksiunelma

17. marraskuuta 2010

Kurpitsasose

Valmistin viiden kilon kurpitsan puolikkaasta sosetta Pioneer Womanin ohjeiden mukaisesti. Paloittelin kurpitsalohkot paloiksi ja laitoin ne uunipelillä uuniin. Kurpitsoita kypsytetään 175 asteessa kunnes ne ovat pehmeitä. Minulla tähän meni noin 1,5 tuntia. Kurpitsapalojen pinta alkoi jo hieman kuivahtaa noin pitkän uunissa oleilun aikana. Folio uunipellin päällä olisi varmaan pitänyt kurpitsan mehukkaampana!

Pehmenneistä kurpitsoista poistetaan kuori. Malto laitetaan monitoimikoneen hienonnuskulhoon ja hurautellaan tasaiseksi. Tuosta puolikkaasta kurpitsasta tuli vajaan litran verran valmista sosetta. Soseen voi käyttää heti tai sen voi myös pakastaa pieninä annoksina myöhempää käyttöä varten. Kurpitsasosetta voi käyttää esim. keittoon, risottoon, leipään, piirakkaan ja muihin leivonnaisiin.

16. marraskuuta 2010

Kurpitsa

Tämän syksyn vakaasti harkittu ja ennakkoon hyvin suunniteltu projekti oli kurpitsa. Kurpitsaa olen syönyt vain etikkasäilykkeenä (ei hyvää). Pitkin poikin blogistaniaa kurpitsaa kuitenkin kehutaan ja minähän en sellaista suostu purematta nielemään! Siispä kurpitsa pitää saada!

Hyvästä suunnittelusta huolimatta syksy tuli ja meni ja niin myöskin kurpitsat. Prismalla pari kertaa hypistelin kurpitsoja, mutta n. 15 kilon mötikkä tuntui ensimmäistä kurpitsakokeilua varten hieman turhan suurelta. Kurpitsojen saatavuuden kannalta onneksi halloween-hömpötys on leviämässä myös tänne meille ja sittarilla sattui olemaan hieman kohtuullisemman kokoisia kurpitsoja – läntisestä naapuristamme matkanneita tosin. Ostamani oranssi pallero painoi hieman vajaan viisi kiloa. Onnellisena kannoin kurpitsan sylissäni autoon ja sain flash backeja raskausajasta (hälvenivät tehokkaasti kun avasin auton ja takapenkin kuoro kajautti ÄITI siihen malliin että olisin ollut kaupassa kymmenen päivää kymmenen minuutin sijaan!).



Totesin että kurpitsa on aivan liian suuri meidän jääkaappiimme ja poikien käytyä nukkumaan aloitin operaation kurpitsan avaus. Melkoinen homma! Onnekseni olin juuri viikolla ostanut uuden entisiä veitsiäni suuremman ja jämäkämmän kokkiveitsen (yllätys yllätys Iloisesta keittiöstä – ihan kuin siitä ois tullu miun vakiokauppa!). En varmaan entisillä veitsillä olisi saanut aikaiseksi muuta kuin verta ja sormenpätkiä.



Hikeä ja hauista kurpitsan pilkkominen vaati, mutta onnistui kuitenkin! Kurpitsan sisällä olevat ”rihmat” ja siemenet kaapsuttelin pois lusikalla. Siemenet huuhtelin ja otin talteen jatkokäyttöä varten. Kurpitsan paloittelin neljään osaan ja laitoin lohkot jääkaappiin muovipusseissa odottamaan käyttöä.





Kurpitsan kanssa puuhailu oli aisteja hivelevä kokemus! Kurpitsasta levisi koko asuntoomme aivan ihana tuoksu. Tuoksu oli yllättävän raikas ja hedelmäinen. Esikoinen sanoikin aamulla että hänelle tulee mieleen tuoksusta hunajameloni. Ja onhan se kurpitsa myös tuoksun lisäksi kaunis! Sekä ulkoa että varsinkin sisältä: kurpitsansiemen on pieni mutta täydellinen!



15. marraskuuta 2010

Isänpäivätunnelmia

Tein isänpäiväksi omalle poppoolle pienen kakun. Pohjan tein tällä tutulla ohjeella, tosin puolitin kahden munan kakuksi. Pohjan paistoin pienessä vuoassa (halk. 20 cm) ja leikkasin kahteen osaan. Täytteeksi laitoin sokeroimatonta mansikkasurvosta ja diplomaattikreemiä. Kreemin ohjeen löysin Insanityltä. Vaniljakreemijauhe oli ensimmäistä kertaa käytössä Anzkun keittiössä – ei jää viimeiseksi kerraksi! Ihanan vaniljainen maku ja todella helppokäyttöistä.



Diplomaattikreemi (tein puolikkaan annoksen tuota pientä kakkua varten)

1,25 dl vaniljakreemijauhetta
2,5 dl kylmää vettä
3 dl kuohukermaa

1. Vatkaa vaniljakreemijauhe ja kylmä vesi sekaisin sähkövatkaimella. Jatka vatkaamista parin minuutin ajan ja siirrä kreemi kylmään odottamaan
2. Vatkaa sillä välin kerma vaahdoksi. Sekoita vaniljakreemi kermavaahtoon vispilällä

Isänpäivää meillä vietettiin herttaisesti pääkallolinjalla. Pääkallon kuva kakun päällä, pääkallopikkuleipiä ja poikien isille lahjaksi koristelemassa t-paidassakin oli merirosvolinna pääkalloineen. Pääkallomuotti on ostettu Iloisesta keittiöstä ja pikkuleipätaikina tehty tällä hyväksi havaitulla ohjeella.

14. marraskuuta 2010

Leipää korissa

Vuonna keppi ja kivi isäntä sai ensimmäiseen omaan kämppään muuttaessaan siskoltaan lahjaksi leipäkirjan (arvatkaa montaako ohjetta on testannut?!?). Siellä näin ensimmäisen kerran korissa kohotettuja leipiä – kauniita! Aina silloin tällöin olen jossakin kyseisten korien käyttöön törmännyt. Muistaakseni viimeksi näin Camilla Plumin käyttävän koria leivän kohottamiseen ja kovasti kyseisestä korista aloin haaveilla. Ja nyt sen löysin! Joensuun Iloisen keittiön hyllystä! Oitis korin ostin ja muutamana päivänä sitä heti testasin.



Iloisen keittiön kohotuskori on Birkmannin tuote ja se on tehty rottingista. Leipää tehdessä taikina kohotetaan ensimmäisen kerran aivan normaalisti kulhossa. Kohotuskori jauhotetaan huolella (jauhoja saa käyttää reilusti!) ja leipä muotoillaan koriin kohoamaan vielä toiseen kertaan. Kohonnut leipä kipataan pellille ja paistetaan normaalisti.





Teen nykyisin kaiken leivän vaivaamattoman leivän ohjeella. Mitä vehnäisempi ja vaaleampi taikina on, sitä kauniimmin se kohoaa ja pitää muotonsa kohotessaan. Kohotusongelmia on ollut lähinnä hieman tummemmissa leivissä käytettäessä täysjyvävehnää tai ruista (vehnäjauhon lisänä). Silloin leipä monesti kohoaa vain sivuille jolloin lopputulos on leveä ja litteä. Nyt olen laittanut taikinan kevyen taittelun/mutistelun jälkeen koriin kohoamaan ja myös hieman tummempi leipä pitää oikein hyvin muotonsa. Lisäksi pinta saa korista kauniin kuvion.



Käytön jälkeen olen pesaissut korin kevyesti haalealla vedellä ja harjalla ja kuivattanut (ja säilyttänyt) kuivauskaapissa ritilähyllyllä – eli ilmavasti. Löysin myös ohjeen että kohotuskori tulisi säännöllisin väliajoin ”desinfioida” uunissa (n. 130 astetta vajaan tunnin verran) jotta se kuivuisi kunnolla kauttaaltaan ja mahdolliset homeitiöt tuhoutuisivat.

Tätä koria kyllä suosittelen kotitekoisen leivän ystäville! Kiva idea vaikka joulunajan viemisiksi: leivän kohotuskori, tuore leipä ja leivänteko-ohje!

12. marraskuuta 2010

Keltajuuret

Keltajuuri on uusi juurestuttava meidän keittiössämme. Uusiin kasviksiin ja hedelmiin tulee tutustuttua valitettavan harvoin. Suurin syy tähän on vakioruokakauppamme vähäinen valikoima hevi-osastolla – s-ryhmän ruokakaupoissa hedelmä- ja vihannestarjonta ei kokemukseni mukaan ole monestikaan kovinkaan hyvä.

Joensuun Pilkon citymarketin hedelmä- ja vihannesosasto tarjoaa onneksi mahdollisuuksia kokeilla jotain uuttakin. Vaikka osasto on pinta-alaltaan Prismaan verrattuna pienempi, on valikoima ja laatu silti moninkertainen! Harmittavan harvoin tulee Pilkossa asioitua, sen sijainti on hieman syrjässä meidän kulkureiteiltä. Mutta silloin kun sinne jollain asialla menee, täytyy etsiä käsiinsä jotain uutta -
tällä kertaa siis keltajuuria.



Keltajuuri on punajuuren keltainen versio. Päältä päin katsottuna melkoisen ruma mutta sisältä ihanan kirkkaan keltainen! Keltajuuren maku ja rakenne on samanlainen kuin punajuuressa, mutta etuna on se että keltajuuri ei värjää koko ruokaa keltaiseksi vaan kunnioittaa myös muita raaka-aineita! Keltajuuren ja punajuuren lisäksi ”samaan sarjaan” kuuluu myös raitajuuri, joka on sisältä kauniin puna-valkoraitainen ja hieman miedomman makuinen kuin nuo kaksi muuta. Itse käytin keltajuuria uunijuureksissa porkkanan, bataatin ja lantun kanssa sekä jauhelihakeitossa porkkanan ja perunan kaverina. Maistuu!

11. marraskuuta 2010

Rusinamuffinssit

Kuopus poti syysflunssaa räkäisenä, yskäisenä ja lievästi lämpöisenä. Vietimme kolme päivää neljän seinän sisällä ja noiden päivien aikana 75 asuinneliötämme tuntui kovinkin pieneltä. Onneksi leipominen taltuttaa meidän pikkuriiviöt tehokkaasti.

Päätin että tehdään muffinsseja - helppoa ja nopeaa - ja esikoinen halusi niihin rusinoita. Muffinssikirja esille ja sieltäpä ohjekin moisiin löytyi. Johan hiljeni pikkuväki kun saivat levitellä muffinssivuokia, mittailla ja sekoitella. Niin ja lopuksi toiselle nuolija nuoltavaksi ja toiselle kulho kaavittavaksi. Sokerin voimalla jaksaa taas…



150 g vehnäjauhoja
155 g täysjyvävehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl jauhettua inkivääriä
0,5 tl piparkakkumaustetta (laitoin kanelia)
115 g fariinisokeria
260 g rusinoita
2 munaa
1,75 dl maitoa (käytin kermaviiliä)
125 g voita sulatettuna

1. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja mausteet kulhossa. Sekoita joukkoon sokeri ja rusinat. Tee seokseen kuoppa keskelle
2. Sekoita munat ja maito toisessa kulhossa ja kaada seos kuiva-ainekulhon kuoppaan. Lisää voisula. Sekoita ainekset sekaisin, sekoita mahdollisimman vähän, ei haittaa jos taikina jää kokkareiseksi
3. Lusikoi taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia

10. marraskuuta 2010

Karkkipullaa – eli Suklaapuustit ja Mariannekierteet

Itsehän en siis pullaihminen ole ollenkaan. Tai siis pullanleipojaihminen… Sujuvasti syön kyllä pullaa, varsinkin tuoretta ja VARSINKIN äidin tekemiä voisilmäpullia (äiti, jos luet tätä: tämän kommentin voi ottaa ihan suorana vihjeenä)!! Itse tehdyt pullatkin maistuvat tuoreeltaan mutta jauhopeukaloni ei ole pullataikina-asennossa lainkaan vaan lopputulos on usein kuiva.

Itselleni ainoa oikea pulla on voisilmäpulla ja korvapuusti tulee sitten hyvänä kakkosena. Vaniljakreemillä tai omenasoseella täytetyt pullat ovat luksusta ja appelsiinimarmeladitäyte on melkoista ekstraa. Koin siis täydellisen seikkailun kun huomasin että Kliivia oli keittiössään täyttänyt pullia mariannella ja valkosuklaalla!

Ajatus jäi muhimaan ja eräänä iltapäivänä esikoisen kanssa paistettiin 2,5 dl:n taikina kokeilupullia ja kylläpä vaan maistui hyvältä! Korvapuustien täytteenä on Fazerin taloussuklaarouhetta ja voita, Mariannekierteissä Mariannecrushia ja voita.

8. marraskuuta 2010

Sitruunainen salaattikastike

Voimakkaan raikas kastike joka piristää ihan tavallisen sekasalaatin! Ohje Mysiltä.



0,5 dl sitruunamehua
1 dl öljyä
4 valkosipulin kynttä puristettuna
5 tl sokeria
1 tl mustapippuria

Mittaa ainekset kannelliseen purkkiin ja hölskyttele sekaisin.

6. marraskuuta 2010

Vaaleat pikkuleivät

Mie tykkään piparimuoteista! Haluaisin yhden jokaista! Varsinkin eläinmuotteja pitää olla monenlaisia. Pojat tykkäävät meillä kovasti tehdä pikkuleipiä muoteilla. Harmi vaan että ovat vielä sen verran pieniä että tarvitsevat molemmat apua kaulimisessa ja pienempi muottien painamisessakin. Sillä välin kun sitten kaulin toiselle taikinaa tai nostelen valmiita pikkuleipiä pellille – eli heti kun silmä välttää – on pienempi ehtinyt syödä kaiken irrallaan olevan taikinan! Eli toinen aikuinen käsipari on tarpeen kun tuohon puuhaan ryhtyy.

Kaikesta huolimatta menin hankkimaan uusia pojille mieluisia piparimuotteja. Aikaisemmin syksyllä (vai liekö ollut peräti kesää) ostin Anttilan poistokorista karhun, kamelin, kirahvin ja dinosauruksen (se on kuulemma triceratops!) ja nyt pari viikkoa sitten Iloisesta keittiöstä lepakon (pääkallomuotti on vielä sieltä ostamatta!). Niitä muotteja on käyty lipaston laatikosta ihastelemassa monta kertaa ja äitiä on muistuteltu niiden olemassaolosta!

Nyt sitten kuopuksen 2-vuotissynttäreille tehtiin viimein uusilla (ja entisilläkin) muoteilla pikkuleipiä ja saatiin isi avuksi hieman auttamaan pienempää keskittymään olennaiseen.



Löysin oikein hyvän taikinaohjeen Sillä sipulista (ohje on peräisin Mansikkamäestä josta löytyy myös aivan ihania koristeltuja pikkuleipiä – kannattaa käydä katsomassa!!). Taikina oli sopivan kostea ja helppo kaulita, ei murustunut ja oli sopivan pehmeä pienemmänkin painella muotteja.

Valmiit pikkuleivät koristelimme esikoisen kanssa Dr. Oetkerin suklaanmakuisilla koristegeeleillä ja Meiran suklaanmakuisilla koristerakeilla. Haluaisin kovasti väittää että kaikki nuo räpellykset ovat 4 veen tekemiä, mutta se ei varmaan menisi läpi… Yllättävän vaikeaa puuhaa! Pojat serkkuineen olivat synttäripöydässä onneksi hyvinkin tyytyväisiä ja postauksen pointti on lähinnä se että tämä taikina toimii!



2,5 dl sokeria
150 g pehmeää voita
1 muna
0,5 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
7,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta

1. Vatkaa sokeri, voi, muna, kuohukerma ja vaniljasokeri pehmeäksi vaaleaksi vaahdoksi
2. Sekoita leivinjauhe 6 dl:aan vehnäjauhoja ja lisää seos vaahtoon. Lisää jauhoja tarpeen mukaan jotta saat leivottavan mutta pehmeän taikinan. Jätä taikina jähmettymään jääkaappiin noin tunniksi
3. Kaulitse taikinasta noin puolen sentin paksuinen levy ja ota muoteilla pipareita. Paista 200 asteessa noin 5 minuuttia
4. Jäähdytä ja koristele


4 veen koristelema lepakko

5. marraskuuta 2010

Glögiä Iloisessa keittiössä

Vietin sateisen pimeää iltaa lämpimässä ja valoisassa – eli Joensuun Iloisessa keittiössä jossa vietettiin glögikauden avajaisia torstaina 4.11. Iloinen keittiö avasi siis ovensa Joensuussa alkusyksystä ja täyttää puuttuvan tyhjän tilan ruokaharrastajan maailmassa. Nyt meilläkin on oma keittiötarvikeliike! Ja nimensä veroinen – Iloinen! Yrittäjänä toimii (myökin iloinen) Sonja.





Iloinen keittiö sijaitsee Siltakatu 4:ssä eli kanavarannassa antikvariaatin naapurina. Valikoimaan kuuluu monenlaista kotikokille ja –leipurille. Esimerkiksi veitsiä, kauhoja, paistolastoja, kakkuvuokia, piparimuotteja, muffinssivuokia ja pastatarvikkeita valmistajina mm. Kitchen Craft, Birkmann ja Vestli House. Itse olen ollut hankkimiini Kitchen Craftin tuotteisiin todella tyytyväinen!





Sain kunnian olla valmistamassa tarjottavaa glögi-iltaan yhdessä Decapitated-blogin Insanityn kanssa. Vaikka samassa kaupungissa bloggaillaan oli tämä ensimmäinen kerta kun tapasin Insanityn ihan livenä. Paljon oli juteltavaa ja toivottavasti päästään jatkamaan juttuja toisenkin kerran! Kiitokset seurasta!



Insanity valmisti glögi-iltaan aivan ihania Tiernapoikia. Itse tein hieman suolaisempaa eli Englantilaisia kaurakeksejä, goudaa ja vadelmahilloa.



Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... Joulua odottamaan... Iloisesti - vaikkapa keittiössä!