Loimulohi

Loimulohesta minulla on vahvana elämään jäänyt makumuisto yläasteajoilta. Tuolloin koulussamme oli tapana järjestää noin kolmen päivän mittainen vaellusreissu rinkkoineen, telttoineen ja retkiruokineen syksyisin, talvisin ja keväisin. Yhtä vaellusta lukuun ottamatta osallistuin kaikille noista reissuista yläasteaikanani ja sain viettää vaelluskavereiden kanssa aina muutaman ikimuistoisen päivän kulkien pitkin kaunista Pohjois-Karjalan luontoa.

Eräällä reissulla yksi vaelluksen vetäjistä otti rinkastaan esille lohifileen ja loimutteli sen iltanuotiolla. Lohen päälle hän kypsentäessä levitteli vielä reilulla kädellä voita. Kun lohi oli valmis, jokainen halukas sai siitä pienen maistiaispalan ja sanoisinpa, että en koskaan ole syönyt noin hyvää lohta! Olipa se elämys ja kokemus Ilomantsin tutuilla kankailla leireillessä!

Ja sitten nykypäivään! Viime vuonna kesänä rakentelimme mökille tulipaikan ja jo silloin ajatuksenani oli valmistaa loimulohta. Jostain syystä kesä loppui nopsaan ja ajatus ja toteutus siirtyi tälle vuodelle. Täytin kesällä pyöreitä ja loimulohi oli synttärilahjatoiveeni. Muruseni teki lohelle laudan ja liotteli sen, veisteli tapit ja askarteli hienon katajaisen sudin kalan valelua varten. Minun tehtävänäni oli valeluliemen valmistaminen ja skumpan viilentäminen. Ajatuksenani oli, että istuskelemme rannassa kaikessa rauhassa tulilla lohta kypsennellen ja kylmää Fresitaa nauttien.

Mutta mitä pahaa lienen elämässäni tehnyt, kun 15 minuutin loimuttamisen jälkeen järven yli suoraan päälle tuli pikainen ja ravakka ukkoskuuro. Hetkisen elättelin vielä toivoa, että se menisi nopsaan ohi, mutta lopulta oli pakko nöyrtyä sään edessä. Appi loimutteli lohen loppuun takassa ja minä istuskelin kaatosateessa saunan patiolla skumppalasi kädessä. Lohesta tuli kuitenkin hyvää ja ruuan jälkeen olikin sitten ihana istuskella loppuilta mahtavassa auringonpaisteessa.

Lohelle annettiin vielä toinen mahdollisuus syksyn viimeisellä mökkireissulla. Ja nyt kaikki meni aivan nappiin! Aurinko paistoi ja oli lämmintä ja kerrankin tuuli kävi metsän puolelta, kun se koko kesän tuppasi tuulemaan järveltä. Lohi maistui mahtavalta – mutta ei tietenkään yhtä hyvältä kuin silloin 25 vuotta sitten. (Ohje: Hätälä – heidän nettisivuiltaan voi lukea tarkempia ohjeita valmistukseen liittyen!)

 

 

 

 

n. 1 kg:n lohifilee

2 tl hienoa merisuolaa

1 tl sokeria

 

valeluliemi:

80 g voita

1 dl hunajaa

1 sitruunan mehu

 

1. Laita loimutuslauta likoamaan hyvissä ajoin ennen kalan valmistamista

2. Poista halutessasi lohesta ruodot (jätä nahka paikalleen). Ripottele päälle suola ja sokeri ja jätä lohi maustumaan pariksi tunniksi. Pyyhi suola ja sokeri pinnasta pois ennen kypsentämistä

3. Valmista valelukastike sekoittamalla ainekset kattilassa ja kuumentamalla kunnes seoksesta tulee tasainen

4. Naulaa lohi lautaan puisilla tapeilla

5. Laita lauta hieman kallelleen tulta kohti. Sopiva etäisyys ja lämpötila on silloin kun pystyt pitämään kättä kalan pinnalla 15 sekunnin ajan. Hidas ja miedossa lämmössä tapahtuva kypsennys on parempi kuin liian kuuma tuli, jolloin kalan pinta palaaja kuivuu helposti

6. Kääntele lautaa välillä, että kala kypsyy tasaisesti ja valele kalaa liemellä kypsentämisen aikana