Otinpa siis esille jauholaatikkoni jonka pohjalta hintsusti sain mitattua 200 g jauhoja (hyvin siis valmisteltu ja suunniteltu tämä kokeilu) ja vieläpä ihan tavallisia jauhoja, eikä mitään erikoisempia durum-jauhoja. Munia lisäsin 2 kpl, hieman öljyä ja suolaa. Sittenpä vaan taikinakone laulamaan!
Ei onnistunut, taikina vaan pyöri pitki poikin kulhoa. Osa taikinasta oli klönttinä koukuissa ja osa muruina reunoilla. Kippasin taikinan siis pöydälle ja johan alkoi sujua! Taikina oli todella kimmoisa eikä tarttunut pöytään. Oikein helppoa käsitellä! Taikinaa piti vaivata ainakin 6 minuuttia ja sen jälkeen se jätettiin peitettynä lepäämään puoleksi tunniksi. Hyvin sujui!
Innokkaana sitten puolen tunnin jälkeen otin kaulimen käteeni ja aloin kaulita taikinaa kirjan ohjeiden mukaisesti. Taikina tuntui liian kovalta kaulittavaksi ja hiki hatussa sain töitä tehdä. Siltikin levyt jäivät liian paksuiksi - eli pastakone se on ostettava!! (Jos joku haluaa sopuhintaan luopua omastaan niin saa tarjotella! :) ).
Tein kuitenkin aikaansaamistani levyistä nauhapastaa ja farfalleja. Keittelin ne tuoreeltaan ja pyöräytin valkosipuli-chili-voiseoksessa pannulla. Maku oli oikein hyvä! Suutuntuma oli mukavan napakka! Mutta paksuahan se pasta oli. Enpä kuitenkaan lannistunut. Tuorepastaa - vol 2. on luvassa kyllä jossain vaiheessa - pastakoneella tai lihasvoimalla. Ja durum-jauhoja on nyt ostettu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti