Perunakeitto

Ei voi olla hyvää!! Ei vaan voi! Keitto jossa on perunaa ja porkkanaa. Been there, done that and bored with it!! Joku juttu siltikin sai minut kokeilemaan tätä Pioneer Womanin ohjetta (jälleen kerran hieman omaan tyyliin sopivammin) ja kylläpä vaan kannatti! Sovitaan että se oli kohtalon johdatus. Aivan ihana kevättalven soppa. Pitkän aurinkoisen hiihtolenkin ja suihkun jälkeen tein itselleni drinkin ja sitten tein sopan. Ja söin. Ja katsoin Housea. Ja olin niiiiiin lomalla!



3 annosta

4 viipaletta pekonia
(luraus rypsiöljyä)
1 sipuli
2 porkkanaa
4 perunaa
suolaa
pippuria
1 tl persiljaa
0,5 tl chilirouhetta
2 rkl vehnäjauhoja
7 dl vettä
1 kanaliemikuutio
1 dl kuohukermaa
1 dl rasvaista juustoraastetta (esim. gouda tai cheddar)

1. Paloittele pekoniviipaleet pienemmiksi paloiksi ja paista ne kattilassa rapeiksi. Nosta palaset syrjään odottamaan
2. Kuori ja hienonna sipuli ja kuori ja paloittele porkkanat. Laita kasvikset kattilaan pekonin rasvaan kuullottumaan. Lisää tarvittaessa öljyä
3. Kuori ja paloittele perunat ja lisää nekin kattilaan. Kuullota muutama minuutti
4. Ripottele kasvisten päälle jauhot ja mausteet. Sekoita hyvin ja lisää vesi ja kanaliemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja keittele vartin verran kunnes kasvikset ovat pehmeitä ja kypsiä. Survo kasviksia hieman mössöksi perunasurvimella (keittoon saa jäädä rouheutta!). Voit halutessasi myös soseuttaa keiton osittain tai kokonaan sauvasekoittimella tai blenderillä
5. Lisää kerma ja kuumenna kiehuvaksi. Tarjoa keitto pekonimurujen ja juustoraasteen kera

Sienikeikaukset

Hiihtoloma tuli eteen taas aivan varkain. En oikein ehtinyt vielä lomaa odottaakaan. Totta kai loma on kuitenkin aina tervetullut, tekemistä varmasti löytyy! Ja suunnitelmat olivatkin selvät: maksimaalinen määrä hiihtoa ja kokkailua. Eipä sitä muuta tarvitsekaan.

Hiihtäminen oli hieman hankalaa jo ensimmäisenä lomapäivänä. Pakkasmittari näytti aamulla -20 astetta ja lämpötilan laskemista tuli vahdittua aamusta lähtien. Onneksi sää lauhtui kymmenen asteen pintaan ja iltapäivästä ladulle pääsi. Lenkillä oli ongelmia sekä pidon että luiston kanssa jonka lisäksi kiusana ladulla oli melko paljon roskia. Näyttää siltä että hiihtokausi alkaa pikkuhiljaa tulla päätökseensä. Mutta jospa sitä vielä muutaman kilometrin…

Hiihtolenkin aiheuttaman hermojen kiristyksen laannuttua saunan lauteilla kaadoin itselleni lasin valkoviiniä ja tein iltapalaksi sienikeikauksia. Ohje sattui silmääni uusimmasta Glorian ruoka&viini –lehdestä ja meni testiin ihan saman tien, tosin hieman mukaillen jälleen kerran. Kaikki ei tälläkään saralla mennyt ihan putkeen. Paistoaika oli ehkä uunilleni hieman liian pitkä ja juusto otti melko napakasti kiinni vuoan reunoihin. Keikaukset eivät tulleet kopsauttamalla vuoasta vaan vaativat hieman järeämpiä otteita. Ehkäpä muffinssipellin kolojen vuoraaminen leivinpaperilla olisi ollut hyvä idea, tai sitten silikonisten muffinssivuokien käyttäminen. Mutta joka tapauksessa keikaukset olivat ihania!



12 kpl

300 g voitaikinaa
4 kourallista kuivattuja suppiksia
nokare voita
suolaa
mustapippuria
0,5 tl timjamia
3 tomaattia
1,5 dl mozzarellaraastetta
1 kananmuna
parmesaania

1. Nosta taikina sulamaan hyvissä ajoin ennen leipomista
2. Laita sienet pehmenemään lämpimään veteen noin vartiksi. Puristele liika vesi pois ja hienonna sienet. Sulata voi pannulla ja paista sieniä hetki. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla.
3. Viipaloi tomaatit
4. Voitele muffinssipellin kolot (tai käytä leivinpaperia). Jaa sienet kolojen pohjille. Laita päälle juustoraastetta ja tomaattiviipale
5. Kauli taikina ohueksi levyksi ja ota siitä muffinssipellin koloon sopivalla muotilla tai lasilla pyöreitä paloja. Laita palaset koloihin ja voitele kananmunalla
6. Paista keikauksia 200 asteessa 20-25 minuuttia.
7. Anna keikausten jäähtyä hetki ja kopsauta (tai kaivele veitsellä) ne pois vuoasta. Vuole päälle parmesaanilastuja ja tarjoa lämpiminä.

Kahvitosca

Sittarin viikkomainoslehdestä osui silmään vinkki kahvitoscasta. Ajatus oli niin herkullinen että sehän piti toteuttaa heti seuraavana viikonloppuna iltaherkkuna vaniljajäätelön kanssa. Perustoscan ohjeen kaivelin Aura Liimataisen kirjasta ja muutin sen kahviversioksi korvaamalla ohjeessa olleen maidon kahvilla. Ihana ja nopsa herkku aikuiseen makuun! Kahvilikööritilkkanen voisi antaa tähän vielä kiva lisäsäväyksen.



4 annosta

75 g voita
1 dl ruokokidesokeria
2 rkl vehnäjauhoja
0,75 dl kahvia
100 g mantelilastuja

Sulata voi pannulla ja lisää voisulan sekaan muut ainekset. Keittele parisen minuuttia kunnes seos sopivasti sakenee. Tarjoa heti vaniljajäätelön kera.

Mansikka-jogurttijäädyke

Katsoimme neljäveen kanssa Jamien kokkailua digiboxilta parisen viikkoa sitten. Jamie teki ohjelmassa pikaiseksi jälkkäriksi jogurttijäädykettä ja pieni muruseni oli sitä mieltä että tuota pitää saada. Kyllä, sehän onnistuu! Helppoa ja terveellistä herkkua!

Kuusivee oli kipeänä ja vietimme muutaman kotipäivän tautia parannellessa. Tein välipalaksi pojille tätä jäädykettä – mukavaa viilennystä korkeaan kuumeeseen. Jamiella on pakosti joku super-pika-pakastin kun sai jäädykkeen puoleen tuntiin jäätymään – ei onnistunut kotikeittiössä. Muuten lopputulos oli oikein maistuva! Veikkaisin että tätä meillä harrastetaan ensi kesänä useampaan otteeseen.



400 g turkkilaista jogurttia
400 g pakastemansikoita
1,5 rkl hunajaa
1 tl vaniljasokeria
0,5 rkl tomusokeria

1. Sulata mansikoita hieman ennen jäädykkeen valmistamista että tehosekoitin/yleiskone saa ne soseutumaan. Marjat saavat jäädä kuitenkin selkeästi vielä jäisiksi. Jos käytät mustikoita tai vadelmia ei niitä tarvitse sulattaa lainkaan
2. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen tai yleiskoneeseen ja surauttele tasaiseksi seokseksi. Kaada seos laakeaan astiaan ja nosta pakastimeen jäätymään. Jäädyke on pehmeän hileistä noin 40 minuutin kohdalla, 50-60 minuuttia antaa hieman kiinteämmän lopputuloksen.

Seesamibroileri

Tämä on hyvän mielen postaus! Sunnuntaipäivä jolloin tämän ruuan tein oli hyvän mielen päivä. Sellainen päivä jolloin kaikki menee putkeen ihan aamusta lähtien.

Tein aamupalalle ihania voileipiä. Aamupalan vajuttua vatsasta kävin pitkällä hiihtolenkillä. Ja vaikka sää oli sateinen ja luisto nihkeä, lenkki sujui hyvällä sykkeellä ja hyvällä mielellä. Uusilla sauvoilla! Edes viikkosiivous ei saanut minua ärsyyntymään (ehkäpä siksi että siivous oli hiihtolenkkini aikana päässyt jo hyvälle mallille – ihan kuin itsekseen).

Ja sitten seuraavana oli vuorossa tämä lounas, joka ensin epäilytti seesamiöljyn runsaudellaan ja joka kuitenkin ilahdutti ja yllätti herkullisella lopputuloksellaan. (Ohje napsittu Karjalaisesta viime vuoden loppupuolella)

Eikä siinäkään vielä kaikki!

Ihana kevättalven valo alkaa tulla sisään ikkunoista ja valokuvaaminen keittiössä on taas vähän helpompaa. Tästä ruuasta räppäämäni kuva on mielestäni onnistuneimpia ruokakuvia mitä olen ottanut. Ehkä eniten sen vuoksi että jo ruokaa tehdessäni näin mielessäni kuvan jonka haluan ottaa ja osasin ottaa juuri sellaisen kuvan. Kuva ei onnistunut tuurilla kertalaakista vaan se löytyi erinäisten säätöjen jälkeen vajaan parinkymmenen otoksen joukosta. Eikä valmis kuva vaatinut muuta käsittelyä kuin pienen rajauksen yläreunasta.

Onneksi näitä päiviä on!



400 g broileria(ohutleikkeitä, fileepihvejä, minuuttipihvejä, sisäfileitä tms.)
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 dl seesamiöljyä
1 rkl juoksevaa hunajaa
2 tl inkivääriä
(suolaa)
2 dl seesaminsiemeniä

1. Sekoita öljyt, hunaja ja inkivääri pienessä kulhossa. Lisää seokseen myös suolaa mikäli broilerit eivät ole valmiiksi suolattuja
2. Paloittele broilerin pihvit tai leikkeet pienemmiksi paloiksi ja sekoita öljymarinadi niiden sekaan. Jätä maustumaan noin tunniksi
3. Kuumenna reilu loraus öljyä paistinpannulla. Kaada seesaminsiemenet lautaselle ja pyörittele broileriviipaleet siemenissä kauttaaltaan. Paista broileripalat kypsiksi miedolla lämmöllä ettei siemenet pääse palamaan

Sieni-pekonileivät

Eli kuntohiihtäjän aamiaisleivät. Sunnuntaiaamuna. Ihan kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa.



2 annosta

4 viipaletta tummaa paahtoleipää
oivariinia
4 paksua siivua goudaa
4 siivua pekonia
2 kourallista kuivattuja suppiksia
nokare voita
0,5 ruukkua rucolaa
1 iso punasipuli
0,5 dl valkoviinietikkaa
1 rkl hunajaa
1 rkl soijakastiketta
suolaa
mustapippuria

1. Sekoita pienessä kulhossa valkoviinietikka, hunaja, soijakastike sekä ripaus suolaa ja mustapippuria. Kuori punasipuli ja viipaloi se ohuiksi renkaiksi. Jätä maustumaan huoneenlämpöön. Hämmentele välillä
2. Laita sienet pehmenemään veteen noin puoleksi tunniksi
3. Voitele leipäpalat oivariinilla ja laita leipien päälle juustosiivut
4. Puolita pekonisiivut ja paista ne kypsiksi pannulla. Nosta pekonisiivut leipien päälle
5. Purista sienistä ylimääräinen vesi ja hienonna niitä hieman. Sulata voi pannulla ja paista sienet voissa. Mausta suolalla ja pippurilla ja nosta sienet leipien päälle
6. Huuhdo rucola ja asettele lehdet leipien päälle
7. Nosta päällimmäiseksi marinoituja punasipulirenkaita

Kaakao-vaniljamuffinssit

Heti kun arkihommat eivät tunnu kaatuvan päälle ja jää aikaa ja energiaa ajatella vähän jotain muutakin, alkaa keittiö kutsua ja jauhopeukalo kutista. Helmikuun alussa onkin saatu leipoa ensin runebergin torttuja ja sitten laskiaispullia. Mutta vielä teki mieli tehdä jotain ekstraa. Arki-iltana lasten kanssa viriteltiin muffinssipaja käyntiin. Pienempi luopui leikistä heti alkuunsa joten nautiskelimme kuusiveen kanssa keittiön tunnelmasta ilman ylimääräistä jauhojen pölistelyä. Lopputuloksena oli ihanan muhkeita ja meheviä muffinsseja, joiden ainoa puute oli täytteen vähyys. Eli vaniljaa hieman reilummalla kädellä seuraavalla kerralla.



10 kpl

100 g voita
2,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 rkl kaakaojauhetta
1,25 dl ruokokidesokeria
2 kananmunaa
vajaa 0,5 dl maitoa

vaniljakreemi:
0,5 dl vaniljakreemijauhetta
1,5 dl kylmää vettä

1. Sulata voi ja jätä se jäähtymään
2. Valmista vaniljakreemi: sekoita jauhe ja vesi kupissa vispaten ja jätä kreemi tekeytymään
3. Sekoita kuivat aineet kulhossa ja tee seoksen keskelle kuoppa
4. Sekoita voisulan joukkoon kananmunat ja maito ja vispaa kevyesti sekaisin. Kaada voi-munaseos kuiva-ainekulhoon ja sekoita taikina tasaiseksi
5. Annostele noin 0,5 rkl taikinaa muffinssivuokien pohjalle. Laita taikinan päälle reilu nokare vaniljakreemiä ja sen päälle taas noin 0,5 rkl taikinaa
6. Paista muffinsseja 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia

Lohi-katkarapukeitto

Anoppilassa hiihtolenkin ja saunan jälkeen herkuteltiin höyryävällä keitolla ja yrttivoipatongeilla. Lohikeitto sinällään on ihan tuttu juttu jota kohtaan on kuitenkin norjalaisen merilohen liiallisen käytön myötä tullut melkoinen tympääntyminen. Tässä keitossa oli nyt jotain uutta! Ensinnäkin keitto oli tehty kylmäsavulohesta ja se oli paksua – eli suurustettua! Liemessä maistui kerman tilalla katkaravun makuinen tuorejuusto. Ihanaa ja maukasta!

Ainesosien perusteella arvelin että pikkuväelle keitto maistuisi myös. Lohikeitto on aiemmin maistunut, samoin katkaravut pastassa. Lohi maistui lapsille myös nyt, mutta katkaravut eivät. Perin kummallista, vaikka osasin kyllä ehkä aiempien kokemusten perusteella jotain sen kaltaista ylläriä odottaakin. Omaan suuhun keitto maistui, joskaan se ei yltänyt aivan aiemmin koetun tasolle. Seuraavalla kerralla minäkin jätän alkuperäisessä ohjeessa olleet katkaravut pois ja korvaan ne katkarapujuustolla. Ja suurustan topakammin. Ja laitan perunaa enemmän, eli muistan tarkistaa perunatilanteen jääkaapista ennen ruokakaupassa käyntiä.



1 sipuli
2 isoa porkkanaa
3 perunaa (yksi peruna enemmän olisi parempi)
luraus rypsiöljyä
1 rkl vehnäjauhoja (seuraavalla kerralla laitan 2 rkl)
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 tl kuivattua tilliä
pari pyöräytystä valkopippuria myllystä
150 g kylmäsavulohisiivuja
100 g katkarapuja
100 g (maustamatonta) tuorejuustoa

1. Kuori sipuli ja hienonna se aivan hienoksi silpuksi. Kuori ja paloittele porkkanat ja perunat
2. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää kattilaan perunat ja porkkanat ja jatka kypsentämistä muutama minuutti.
3. Ripottele kasvisten päälle jauhot ja sekoita tasaiseksi. Kaada kattilaan noin desin tai parin verran nestettä ja sekoita jauhot tasaisesti nesteeseen. Lisää sitten loppu vesi, liemikuutio ja mausteet. Keittele reilu vartti kunnes perunat ja porkkanat ovat melkein kypsiä
4. Leikkaa lohisiivut pienemmiksi paloiksi ja lisää ne kattilaan. Keittele viitisen minuuttia
5. Lisää keittoon tuorejuusto ja anna sen sulaa. Kuumenna keitto kiehuvaksi ja lisää sekaan katkaravut. Anna katkarapujen lämmetä mutta älä keitä enää

Parvekepuutarhan kevätkylvöt

…talvinen parvekepuutarha nukkuu...


suksiviidakko kukoistaa


ruohosipuli on siinä jamassa mihin se syksyllä jäi – joskohan se keväällä siitä lähtisi taas uuteen nousuun

Parvekkeella siis vietetään hiljaiseloa, mutta sisällä alkaa jo tapahtua! Koko talven vetoisessa ja pimeässä keittiössä sinnitellyt ja suurimman osan lehdistään menettänyt chili alkaa osoittaa elon merkkejä. Uusia lehtiä on alkanut kasvaa ja oksan alkuja alkaa versoa varren nystyröistä. Kaksi kukkanuppuakin löysin ikkunaa lähellä olleesta oksasta. Kevät tulee ja nyt on parvekepuutarhurinkin aika herätä.



Talvi on mennyt kuin varkain. Olen nauttinut talvisesta parvekepuutarhasta ja sen tarjoamasta suojasta suksiviidakolle. Lasien takana sekä pienet että isot – varsinkin uudet ihanat täydelliset punaiset kaunottareni – ovat olleet käden ulottuvilla ja päässeet ulkoilemaan useamman kerran viikkoon. Viime viikolla kävin katselemassa Prismalla uusia sauvoja (mutta eksyin sinne viidakkoon aivan täysin ja luikin pakoon uskaltamatta ostaa mitään ennen asiantuntijan neuvoja) ja huomasin isot hyllyt hyötykasvien siemeniä. Havahduin todellisuuteen viimeistään Martta-lehden chiliartikkelia lukiessani: Nyt on aika!!

Tarkoituksenihan oli tämän talven aikana perehtyä hieman enemmän taimien kasvatukseen ja kasvattaa ainakin jotain ensi kesän yrteistä ihan siemenistä asti. Tarkoituksena oli myös tehdä järkeviä suunnitelmia parvekepuutarhan sisällöstä ja ehkäpä kokeilla jotain uutta. Nyt näyttää pahasti siltä että tulen ostamaan taimina kaiken tarvitsemani koska en edes tiedä vielä mitä tarvitsen ja haluan. Ensi kesänä parvekkeella kasvaa siis jotain tuttua - toivottavasti myös keksisin vielä jotain uutta kivaa.

Mutta ei kevättä ilman kylvöä. Kuusivee on talven aikana hedelmiä syödessään valkkaillut itselleen kylvettävää ja kasvatettavaa ja siemeniä on kaiveltu ja kuivateltu talteen. Nyt lumisateisena lauantaina pidimme kevätkylväjäiset.



Kuusivee kylvi maitotölkkeihin mandariinin, omenan (kotimaisen) ja suippopaprikan siemeniä. Minä kaivelin viimekesäisistä kuivista chilipaloista siemeniä ja laitoin ne multaan.



Pieni mies askarteli vielä kyltit viljelmiin ja nyt vain sitten odotellaan mitä tapahtuu. Ainakin kuusiveen parvekepuutarhaprojekti on siis toteutunut suunnitelman kautta toteutukseen – toisin kuin äidin. Toivottavasti saataisiin hänelle joitakin itse kasvatettuja taimia parvekkeelle asti, minä joudun tyytymään valmiisiin.

Paras ja yksinkertaisin makaronilaatikko

Olenkohan joskus sattunut mainitsemaan että kahden pikkumurusen kanssa on melkein mahdotonta onnistua ruoanlaiton saralla. Yhdelle kelpaa yksi, toiselle toinen ja seuraavana päivänä kummallekaan ei kelpaa yksi eikä toinenkaan vaikka samaiset pöperöt olivat suurinta herkkua edellisellä kerralla. Eli arkiruuan laitto on melkoista arpapeliä ja siinä kokki harvoin voittaa. Mutta silloin kun kerrankin voittaa niin kyllä se voitto sitten maistuu makoisalta!

Nyt eräänä maanantaina voitto hiipi yllättäen puskista makaronilaatikon muodossa. Nyt vihdoinkin onnistuin tekemään aivan täydellistä makaronilaatikkoa: pehmeää ja maukasta ja niin simppeliä. Iskälle jälleen kerran suuri kiitos ja kumarrus!



400 g jauhelihaa
paprikajauhetta
mustapippuria
400 g makaroneja
1 l vettä
2 lihaliemikuutiota
200 g maustamatonta tuorejuustoa

1. Ruskista jauheliha pannulla ja mausta se kevyesti paprikajauheella ja mustapippurilla
2. Voitele uunivuoka öljyllä. Kaada vuokaan makaronit ja jauheliha ja sekoita ne sekaisin. (Vuokaan voi tässä vaiheessa lisätä myös kasviksia, laitan yleensä pari porkkanaa karkeana raasteena)
3. Keitä vesi kiehuvaksi ja kaada se kulhoon. Lisää joukkoon lihaliemikuutiot ja vispaa kunnes kuutiot ovat liuenneet veteen. Lisää kulhoon tuorejuusto nokareina ja vispaa jälleen kunnes juusto on sulanut.
4. Kaada liemi vuokaan ja kypsennä 200 asteessa 30-40 minuuttia. Jätä kosteaksi.

Broileri-chorizovuoka

Siitä on aikaa kun olen viimeksi säännöllisesti katsonut kokkausohjelmia telkkarista! Nykyisin katson lähinnä Master Chefit ja Top Chefit ja siihen se sitten jääkin. Parin viikon ajan olen kuitenkin tallentanut parin suosikki tv-kokin ohjelmia ajatuksenani että joskus niitä ehtisin katsoa.

Yllätyksekseni aikaa onkin löytynyt ja kynä sauhuten olen katsonut Jamie Oliverin 30-Minute Mealsia ja Nigellan uusia herkkuja. Tykkään varsinkin Nigellan kokkauksista. Ne näyttävät kotikeittiössä aivan yhtä herkullisilta kuin telkkarissakin ja ovat aivan yhtä vaivattomia valmistaa. Oikeasti helppoa ruuanlaittoa ja lopputulos on takuulla maistuva. Ruutuvihkoni pursuaa taas uusia ideoita!

Hyvän kokkiohjelman tunnistaa siitä että ei oikein malttaisi odottaa että pääsee toteuttamaan näkemäänsä kotona. Olosuhteiden pakosta jouduin odottelemaan melkein viikon verran ennen kuin pääsin tämän mausteisen broilerivuoan kimppuun. Ja täytti odotukset aivan täysin – varsinkin kun lisäsin ruokaan vielä (hieman) valkosipulia. (Anteeksi taas työkaverit!!)



4-5 annosta

6 broilerin paistileikettä
100 g chorizoa (käytin leikkeleittä kun lähiässällä ei pötkömallista ollut)
8 perunaa
2 punasipulia
6 valkosipulin kynttä
oreganoa
suolaa
mustapippuria
1 appelsiini
oliiviöljyä

1. Asettele broilerin paistileikkeet kevyesti voidellun uunivuoan pohjalle väljästi
2. Paloittele chorizo pienemmiksi viipaleiksi ja laita viipaleet broilerileikkeiden väliin vuokaan
3. Pese perunat ja leikkaa ne lohkoiksi. Laita lohkot vuokaan broilerien ja makkaroiden väliin
4. Kuori punasipulit ja lohko ne reiluiksi paloiksi. Kuori myös valkosipulin kynnet ja halkaise ne pitkittäin. Asettele sipulit muiden ainesten väliin uunivuokaan
5. Ripottele päälle oreganoa, suolaa ja mustapippuria. Pese appelsiini ja raasta sen kuori muiden aineksien päälle vuokaan. Lurauttele päälle oliiviöljyä ja kypsennä vuokaa 200 asteessa tunnin ajan

Pekoninen makaronilaatikko

Täydellisen arkeen sopivan makaronilaatikon ohjeen metsästys jatkuu. Joskus olen tainnut kirjoittaakin että en tykkää munamaidosta makaronilaatikossa. Koska makaronilaatikko on ruoka jota jokaisessa lapsiperheessä täytyy tehdä, on vain etsittävä jotain muuta tietä onneen. Tähän saakka olen tehnyt juustoista makaronilaatikkoa, mutta sen melko voimakas juustoinen maku ei osu lasten suihin.

Nyt testiin pääsi tämä todella helppo pekonilla maustettu versio joka osoittautui yllättävän hyväksi! Jauhelihan maustaminen meni vähän överiksi paprikajauheen ja mustapippurin osalta jolloin herkkäsuinen esikoiseni joutui taas hieman vinkumaan. Mutta seuraavalla kerralla maustan maltillisemmin! Tätä ruokaa on helppo keventää myös kasviksilla, esim. porkkanaraasteella, paprikalla tai sienillä jotka voi lisätä jauhelihaseoksen joukkoon.



1 pkt pekonisiivuja
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
400 g jauhelihaa
suolaa
mustapippuria
paprikajauhetta
1 prk säilöttyjä kirsikkatomaatteja
1 säilykepurkillinen vettä
luraus vasikkafondia
400 g makaroneja
150 g mozzarellaraastetta

1. Paista pekonisiivut omassa rasvassaan rapeiksi ja nosta syrjään odottamaan
2. Kuori ja hienonna sipulit ja kuullota ne pekonin rasvassa pehmeiksi. Lisää tarvittaessa tilkkanen öljyä
3. Lisää pannulle jauheliha ja ruskista se. Mausta suolalla, mustapippurilla ja paprikajauheella
4. Paloittele pekoniviipaleet ja lisää ne jauhelihan joukkoon. Lisää pannulle myös purkillinen kirsikkatomaatteja liemineen ja säilykepurkillinen vettä vasikkafondilurauksen kera
5. Voitele uunivuoka ja kaada jauhelihaseos vuokaan. Sekoita joukkoon makaronit. Ripottele pinnalle juustoraastetta
6. Kypsennä 200 asteessa 30-40 minuuttia

Haastetta pukkaa!

No nyt se napsahti minullekin - kahdesta suunnasta vielä - pitkin blogistaniaa kiertänyt haaste. Nöyrimmästi kiitän olemassa oloni huomaamisesta Iskää ja Chef Jonesia ja yritän parhaani mukaan vastata haasteeseen. Haasteen säännöt ovat:

1. Kiitä haasteen antajaa
2. Jaa haaste kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoita näille kahdeksalle haasteestasi
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi

Ja sit lähtee:

1. Inhoan siivoamista! Tällä hetkellä istun puoliksi siivotussa kodissani pitämässä luovaa taukoa. Imuroitu on ja luututtu on, jäljellä on kylppärin pesu ja pienimuotoista pyykkihuoltoa. Voi plääh!! Onneksi on perjantai ja reippaasta siivouksesta ja pyykkäyksestä on selkeää hyötyä, sillä...

2. Saan viettää vapaan viikonlopun suksieni kanssa Ilomantsin mukavilla hiihtoladuilla. Äitini on kotoisin Ilomantsista ja siellä kirkonkylällä ja metsissä tuli lapsena vietettyä monia mukavia hetkiä perheen ja suvun parissa. Ilomantsiin meno on kuin toiseen kotiin menisi - lapsuusmuistojen lisäksi siihen vaikuttaa tällä hetkellä myös muu sydäntä läpättävä seikka.

3. Nukuin viime yön pehmolelukissan seurassa. Pojat lähtivät eilen isänsä luokse viikonlopun viettoon. Viime aikoina he ovat alkaneet mietiskelemään että mitenkähän minua yksin ollessa oikein nukuttaa ja neljävee on nyt ottanut tavakseen valita minulle unikaverin siksi aikaa kun he ovat poissa kotoa. Hyvin nukutti kissan vieressä!

4. Tykkään Mauri Kunnaksen kirjoista ja omistan kaikki Kunnakselta ilmestyneet lastenkirjat. Uusi kirja ilmestyy aina loppuvuodesta ja se on monena vuonna löytynyt pukinkontista. Onneksi pojatkin ovat mieltyneet suurimpaan osaan Kunnaksen tuotannosta ja iltasatukirjaksi valikoituu useimmiten Kunnasta. Joulun jälkeen ostin pojille viimeinkin kauan haluamani Mauri Kunnas -aiheiset pussilakanasetit (nyt kun alesta sattui kohtuulliseen hintaan saamaan). Pojat saavat nyt viimeinkin nukkua hämähäkki Heikin kanssa joka yö.

5. Kirjoista puheenollen: suosikkikirjani on - tai ovat - Taru Sormusten Herrasta -trilogia. Luin kirjan ensimmäistä kertaa varhaisella aikuisiällä hyvinkin ennakoluuloisena. Fantasiamaailma ei ollut koskaan ollut minua kiinnostava. Mutta niin vaan kävi että kirja vei aivan mukanaan! Aikana ennen lapsia luin kyseisen kirjan kerran vuodessa - yleensä alkusyksystä tuli tarve lähteä seikkailemaan Keskimaahan. Fantasiainnostus laajeni myös muihin kirjailijoihin, kuten Eddingsiin ja Robert Jordaniin. Pelasin myös fantasiamaailmaan sijoittuvia pelejä tietokoneella - suosikkini ovat edelleen Heroes of the Might and Magic 3, Icewind Dale, Baldur's Gate ja Neverwinter Nights. Velhot, haltiat ja kääpiöt jäivät taka-alalle lasten syntymän myötä, nyt odotan että he kasvavat ja voin jakaa sen hyvän heidän kanssaan! (Onneksi Taru Sormusten Herraa ja Hobittia saa myös pikkuväelle sopivina legoina!!)

6. Olen koulutukseltani sosionomi (AMK) ja teen töitä eskarissa lastentarhanopettajana. Jo pienenä äitini oli tuumaillut että minusta tulee joko pappi tai opettaja. Itse huomasin asian vasta paljon myöhemmin ja nyt teen opetustyötä risti kaulassa. Usein arjessa huomaan että suutarin lapsilla ei ole kenkiä.

7. Haluaisin opiskella kokiksi mutta en ehkä haluaisi tehdä kokin töitä. Olisi kyllä ihanaa oppia ja osata ihan oikeasti laittaa ruokaa. Kokin työstä mieleen tulee kuitenkin kiire, kilpailu, epäsäännöllisyys, hektisyys, paine. Ei sovi minulle.

8. Menen seuraavaksi kokkaamaan pikaruokasuosikkiani: chili-hunaja-valkosipuli-katkarapuja ja pastaa. Varauduin olemaan tänään töissä pidempään mikäli tarve vaatii, mutta pääsinkin lähtemään kotiin ajoissa. Pikaruokaan on varauduttu, pikaruokaa siis valmistetaan. Sunnuntaina sitten kunnon kokkailua.

Haaste lähtee matkaan kohti seuraavia blogeja (en tiedä onko tämä jollakin teistä aikojen saatossa jo ollutkin):
1. Cebicin keittiössä (Hanna ystäväinen)
2. Decapitated (Susanne the pursotusmestari)
3. Leipoi, leipoi (Paikallista osaamista)
4. Reilua ruokaa (herätys Samuli!!)
5. Kädenvääntöä (huippu!)
6. Unelias kokki (huippu!)
7. Ruokahommia (huippu!)
8. Limepippuri (ihan ensimmäinen minua silloin aikoinaan sykähdyttänyt ruokablogi)

Kookos-mandariinikana

Hieman itämaista vivahdetta ja mausteiden lämpöä talviseen arkeen. Nopsa broileriruoka valmistuu riisien kypsyessä. Nuudeleiden kera tarjottuna valmistusaika on vielä hieman nopeampi. Idea on löydetty Liemessä-blogista ja viime käden toteutus tuli omasta kädestä.



3-4 annosta

1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
reilu luraus oliiviöljyä
350 g maustamattomia broilerin suikaleita
0,5 tl paprikajauhetta
0,5 tl jeeraa
0,5 tl currya
0,5 tl suolaa
1 rkl vehnäjauhoja
200 g kookosmaitoa
1 prk säilykemandariineja
n. 0,5 dl vettä

1. Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna öljy ja kuullota sipulit miedolla lämmöllä pehmeiksi
2. Nosta lämpöä hieman ja lisää sipulien joukkoon broilerisuikaleet. Ruskista lihat
3. Ripottele pannulle mausteet ja vehnäjauho ja sekoittele tasaisesti lihojen joukkoon
4. Kaada pannulle kookosmaito ja mandariinit. Sekoittele ja kuumenna kunnes kastike sakenee. Keitä miedolla lämmöllä 5-10 minuuttia ja lisää vettä tarpeen mukaan jotta saat kastikkeeseen sopivan sakeuden

Pari sanaa Pohjois-Karjalasta

Tammikuun puolenvälin kieppeillä olemme saaneet hieman lisää väriä pohjoiskarjalaisiin ruokakauppoihin. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja ProAgria Pohjois-Karjala ovat yhteistyössä lanseeraneet uuden merkin pohjoiskarjalaisille elintarvikkeille. Merkin tarkoituksena on lisätä Pohjois-Karjalassa valmistettujen elintarvikkeiden näkyvyyttä ruokakaupoissa. Merkkiä voidaan käyttää esimerkiksi pakkauksissa, julisteissa ja mainoksissa.

PKO on lähtenyt mukaan merkin levitykseen näyttävästi ainakin täällä Rantakylän S-marketissa; hyllyjen reunoista löytyy mukavasti puna-keltaisia väriläiskiä ja julisteet ovat näkyvillä paikoilla kertomassa uudesta merkistä. Muista kaupoista ainakin Pilkon Citymarket ja useat Siwat ja Valintatalot ovat ottamassa merkin käyttöön.



Kyllä! Tämä on pieni suuri asia! Varsinkin täällä ettäänperällä pääkaupunkiseudulta katsellen on tärkeää korostaa omaa osaamista ja ylläpitää maakunnan omaa tuotantoa ja sitä kautta edistää työllisyyttä ja alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Uuden selkeän merkin myötä meidän kuluttajien on helpompi tehdä valintoja ruokakoriin myös tämän seikan perusteella!

Ja kyllä! Merkin ansiosta bongasin minäkin kaupassa (siellä S-marketissa) käydessäni uusia tuotteita hyllystä. Kylmäkaapissa, marjojen ja poistossa olevien viimeisten joulukinkkujen vieressä oli muutama Makuja Pohjois-Karjalasta merkki selkeästi näkyvässä rivissä kertomassa minulle että meidänkin S-marketista saa ihanaa Vuonoksen jäätelöä! Myös muilla hyllyillä paikalliset tuotteet olivat päässeet mukavasti esille. Esimerkiksi lihajalostehyllyssä Karelian lihajalosteen kaikki tuotteet oli kerätty yhteen kokonaisuudeksi. Sen kunniaksi nappasin mukaani tutun paketin hirviryynäriä odottamaan viikonlopun herkutteluhetkiä.

Feta-porkkana-ohratto

Ohrahelmet on yleisesti ottaen jo ihan vanha juttu, mutta niin kuin yleensäkin, minä tulen vähän jälkijunassa. Ohrasta puhutaan riisin kotimaisena vastineena ja lisukeohraa ja erilaisia ohrattoja syödään varmaan pitkin poikin Suomen maata. Ja sepä hyvä, kotimaisen viljan tuottaminen on niin paljon ekologisempaa kuin riisin viljely.

Vihdoin minäkin sitten uskaltauduin kokeilemaan ja maistelemaan. Aluksi tein ohra-pepperonikeittoa joka osoittautui aivan loistavaksi! Ohra oli keiton seassa täyteläisempää ja täyttävämpää kuin tavallinen valkoinen riisi. Ja ravintosisältökin on varmaan paljon parempi.

Sitten täytyy tietenkin testata se ohratto. Valmistin ohraton samaan tapaan kuin perusrisoton. Kotimainen porkkana tuli ensimmäisenä mieleen kotimaisen ohran pariksi. Mietoihin porkkanan ja ohran makuihin tarvitaan kaveriksi hieman särmää. Fetan ja porkkanan liiton olen jo aiemmin hyväksi todennut, joten sillä linjalla mentiin. Pinjansiemenet antoivat vielä kivaa rapsakkuutta muuten pehmeään koostumukseen. Ihanaa!



3 annosta

1 shalot-sipuli
1 valkosipulin kynsi
2 pientä porkkanaa
reilu luraus oliiviöljyä
2,5 dl ohrahelmiä
6-7 dl kasvislientä
30 g voita
1 dl parmesaaniraastetta
80 g feta-juustoa
2 rkl pinjansiemeniä
mustapippuria

1. Kuori shalot-sipuli ja valkosipulin kynsi ja hienonna ne. Kuori porkkanat ja raasta ne karkeaksi raasteeksi
2. Kuumenna oliiviöljy kasarissa ja kuullota sipuleita ja porkkanoita kunnes ne alkavat pehmetä. Lisää ohrahelmet ja kuullota vielä pari minuuttia
3. Lisää kasariin kuumaa kasvislientä kauhallinen kerrallaan. Anna edellisen kauhan imeytyä ohraan kokonaan ennen seuraavan kauhallisen lisäämistä.
4. Kun neste on imeytynyt ja ohra on kypsää, nosta kasari pois levyltä. Sekoita joukkoon voi, parmesaani, murusteltu feta ja pinjansiemenet. Sekoita ja laita kansi päälle. Anna ohraton vetäytyä viitisen minuuttia. Mausta mustapippurilla ja sekoita.

BBQ-broileri

Lapsena joskus aina toisinaan oltiin iskän kanssa keskenään kotona. Pikkuveli ja minä ja iskä. Ja ruokana oli sittarilta ostettu kuuma grillibroileri ja tuore kauraleipä. Leivästä leikattiin paksuja viipaleita, päälle margariinia ja broilerista revittiin lihaa leivän päälle. Herkkua!

Samaisella yhdistelmällä on tullut fiilisteltyä näin aikuisenakin. Ne on vaan jotenkin ihania ne kauppojen lihatiskeillä myytävät grillibroilerit. Himppusen ylikypsiä monesti, mutta kuitenkin meheviä ja maukkaita. Sellaista lähdin tavoittelemaan tämän ruokaohjeen kanssa. Lopputulos oli ihan kohtuullinen: maku oli hyvä, mutta kypsyys jäi vähän alle. Ja padassa kypsennettäessä rapea nahka jää tietenkin saavuttamatta. Mutta nam! Soosin tein Pastanjauhajien ohjeen pohjalta.



1 broileri

kastike:
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
luraus oliiviöljyä
1 dl tomaattipyreetä
2 dl vettä
2 dl punaviiniä
1 dl fariinisokeria
1 rkl dijon-sinappia
1 dl punaviinietikkaa
0,5 sitruunan mehu
1 tl suolaa
mustapippuria
chiliä maun mukaan
2 rkl worchestershirekastiketta

1. Valmista ensin kastike: Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Kuullota sipulit pehmeiksi öljyssä pienessä kattilassa. Lisää kattilaan muut kastikkeen aineet ja keitä kastiketta noin tunnin verran. Lisää tarvittaessa punaviiniä tai vettä. Jäähdytä kastike.
2. Laita broileri pakastepussiin ja kaada bbq-kastike päälle. Poista pussista ilma mahdollisimman tarkasti ja sulje pussi tiiviisti. Pyörittele kastike broileriin kauttaaltaan ja jätä maustumaan viileään vähintään tunniksi.
3. Nosta broileripussi lämpimään noin puoli tuntia ennen kypsentämistä. Kaada broileri ja kastike uunipataan ja laita kansi päälle. Kypsennä 175 asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia (pakkauksen ohje, minulla jäi hieman raa’aksi tällä paistoajalla). Valele broileria paistoliemellä muutaman kerran kypsennyksen aikana

Pastaa, paahdettuja tomaatteja ja pekonia

Joululoma siis oli ja meni ja vietin sen kotoilemalla lasten kanssa. Joulun pyhien ohjelma oli luonnollisesti jouluisa ja juhliva, mutta heti arjen koitettua vietimme peruspäiviä kotona. Aamulla köllöttelyä, aamupäivällä luistelemaan, sitten takaisin kotiin syömään, päiväunille ja loppupäivä armotonta legoilla rakentelua. Oikein mukavia päiviä!

Loma loppui ja työt alkoivat. Ja koitti viikonloppu ilman lapsia. Eli vapautta keittiössä. Menneen puolentoista lomaviikon aikana söimme lapsellisia eli tavallisia ihan hyviä kotiruokia joiden makumaailmaa voisi kuvata miedon leudon pehmeäksi. Eli suola-pippuri-soijakastike-persilja-basilika-linjaa. Keittiövapauden häämöttäessä aloin tuntea kummallisia mielitekoja joista en oikein edes saanut kiinni. Yleensä mieliteot tunnistaa hyvin: sitä kaipaa joko lihaisaa tai kasvisvoittoista, tuhtia tai kevyttä, hiilareita tai ei hiilareita. Nyt en saanut kiinni edes raaka-aineesta mitä mieleni teki. Hyvin kummallista!

Sen verran tavoitin fiilistäni, että en halunnut kokeilla mitään uutta. Kaipasin siis jotain tuttua ja turvallista. Aloin siis selata blogia taaksepäin ja veden sai kielelle nousemaan munakoisopasta, avokadopasta, ohra-pepperonikeitto, seesaminuudelit, chilikatkarapupasta. Pikkuhiljaa huomasin että se mitä mieleni teki oli kunnollinen ja voimakas maku tai täydellinen makujen yhdistelmä. Ei niinkään mikään tietty raaka-aine tai mauste, vaan mieleni teki jotain joka kutkuttaisi makuhermoja kunnolla!

Ruokalista alkoikin hahmottua nopeasti tämän oivalluksen jälkeen! Perjantaina hornetteja ensimmäiseen tulisuudenkaipuuseen, lauantaina pastaa paahdetuista tomaateista ja pekonista, sunnuntaina aamiaiseksi munakokkelia ja pekonia, ruuaksi päivällä ohra-pepperonikeittoa ja illalla vielä munakoisopastaa.

Ja sielu lepää! (Ja suksi kulkee!)

Tämän pastan jalostin tomaatti-vuohenjuustopiirakan ohjeesta. Ihastuin piirakassa käytettyihin paahdettuihin tomaattiviipaleisiin ja ajatus jatkojalostamisesta jäi muhimaan. Tomaattiruoka ei ehkä ole ihan sesongin mukainen näin tammikuussa, mutta nyt oli ihan pakko saada niitä voimakkaan täyteläisiä makuja. Ihanaa!



3 annosta

5-6 tomaattia
1-2 valkosipulin kynttä
sokeria
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
300 g nauhapastaa
1 prk pekonia
2 isoa rkl creme fraichea

1. Pese ja viipaloi tomaatit ja lado ne uunipellille leivinpaperin päälle. Kuori valkosipulin kynnet ja raasta ne tasaisesti tomaattien päälle. Ripottele pinnalle hieman sokeria, suolaa ja mustapippuria. Lurauta lopuksi tomaateille oliiviöljyä. Laita tomaatit 225 asteiseen uuniin
2. Laita pastan vesi kuumenemaan. Laita pasta kypsymään pakkauksen ohjeen mukaan kun vesi kiehuu
3. Hienonna pekonit ja paista ne rapeiksi pannulla omassa rasvassaan. Nosta syrjään odottamaan
4. Valuta kypsä pasta ja sekoita sen joukkoon hieman oliiviöljyä.
5. Ota tomaatit pois uunista. Saksi tomaatteja uunipellillä mössöksi ja kaada mössö nesteineen päivineen pannulle pekonien sekaan. Nosta pannu levylle ja kuumenna. Sekoita joukkoon creme fraiche.
6. Kun kastike on tasaisen kuuma, kaada se pastan sekaan. Sekoita hyvin.

Sillisalaatti

Vaikka joulu tulikin jo kuitattua päättyneeksi, kurkataan joulupöytään vielä tämän sillisalaatin verran. Ohje Glorian Ruoka&Viinin numerosta 8/2012.



1 punasipuli
8-10 palaa kirkasliemistä silliä
2 keitettyä perunaa
1 tl tilliä
1 dl majoneesia
2 rkl kermaviiliä
mustapippuria
suolaa

1. Kuori ja hienonna sipuli hienoksi silpuksi. Paloittele sillipalat pienemmiksi. Kuutioi keitetyt perunat
2. Sekoita kaikki ainekset sekaisin ja anna maustua kylmässä ennen tarjoamista
3. Tarjoa sellaisenaan lisukkeena tai ruisleivän päällä keitetyn kananmunan kera

Mansikka-riisisuklaajälkkäri

Joulu on taas eletty ja koettu. Tänä vuonna joululta odotin ennen kaikkea rauhaa ja kiireettömyyttä. Kiireisen syksyn jälkeen kaipasin pitkää lomaa ja sitä kautta tilaisuutta viettää aikaa rauhassa lasten kanssa. Lahjahankinnat lapsille tein jo hyvissä ajoin marraskuussa ja paketoinninkin hoidin silloin samaan syssyyn.



Adventin aika ja jouluun valmistautuminen kului glögin tuoksussa ja joulunalusviikonlopun vietin keittiössä leipoen ja nautiskellen. Aatonaattona valmistin ”jouluaterian” aikuisten kesken syötäväksi ennen yövuorolaisen jouluputkea. Alkuruuaksi tein kermaista suppilovahverokeittoa, pääruuaksi pippurista naudanlihakastiketta tähän tapaan, perunamuusia ja paistettuja porkkanoita. Jälkiruuaksi valmistin vaniljaista panna cottaa ja puolukkacoulista. Lisäksi tarjolla oli piirakoita ja graavilohta. Joulunajan ensimmäinen ähky tuli saavutettua melko vaivattomasti!

Jouluaattona nautimme meidän perheen perinteisen jouluaterian vanhempieni luona ja joulupäivänä asetuin joulupöytään lasten kanssa kotona. Esikoisen toive joulun ajan ruuaksi oli juustoja. Siitä ajatuksesta sitten lähdin liikkeelle ja kokosin iltaruualle hieman sekalaisen – ehkä jopa sekavan - napostelupöydän. Keitettyjä perunoita, kananmunia, sillisalaattia, kinkkua, piirakoita, suolakeksilajitelma, goudaa, aurajuustoa, vit castelloa, rusinoita ja pähkinöitä (ihanassa oravakulhossa jonka sain työkaverilta joululahjaksi) ja jälkkäriksi mansikka-riisisuklaajälkkäriä .



Isompi pikkukokki oli auttelemassa koko ruuanlaiton ajan ja saimme nautiskella keittiön tunnelmasta yhdessä. Ruokapöydässäkin viihdyimme 40 minuuttia napostellen (”…jospa otan vielä yhden palan juustoa…”), kuopus kävi syömässä ja palasi leikkiensä ääreen melko pikaisesti. Kunpa näitä hetkiä saisi varastoitua purkkiin josta voisi sitten tankata positiivista tunnelmaa arkikiukkujen ja kiireen keskellä. Yritin painaa hetken mieleeni tarkasti!



Loppiaisen tunnelmissa - ja suksivoiteen hajussa - Anzku kiittää ja kuittaa joulun ajan päättyneeksi.

* * *

Mansikka-riisisuklaajälkkäri

ohje on otettu RuokaPirkasta ja jälleen hieman muunneltuna sen toteutin. Tämä on helppo ja nopea jälkiruoka, jonka voi tehdä valmiiksi jo hyvissä ajoin etukäteen. Jälkiruoka on myös helposti muunneltavissa kun käyttää kiisseliin eri marjoja ja riisisuklaaseen erilaisia suklaita.



4 annosta

4 dl mansikkasurvosta
2 dl vettä
0,5 dl sokeria
1 dl vettä + 2 rkl perunajauhoja
60 g valkosuklaata
1 dl riisimuroja
200 g turkkilaista jogurttia

1. Laita kattilaan mansikkasurvos, vesi ja sokeri. Kuumenna ja keittele viitisen minuuttia. Sekoita perunajauho kylmään veteen ja lisää suurus kiisseliin ohuena nauhana samalla huolellisesti sekoittaen. Kuumenna kunnes kiisseli kuplahtaa. Jaa annoskulhoihin ja jäähdytä
2. Sulata valkosuklaa varovaisesti mikrossa tai vesihauteessa. Mittaa murot kulhoon ja kaada suklaa päälle. Sekoita hyvin ja kaada muroseos lautaselle leivinpaperin päälle. Nosta jääkaappiin jähmettymään
3. Jaa turkkilainen jogurtti jäähtyneiden kiisseleiden päälle. Rouhi riisisuklaa veitsellä palasiksi ja jaa palaset jogurttien päälle