15. marraskuuta 2010

Isänpäivätunnelmia

Tein isänpäiväksi omalle poppoolle pienen kakun. Pohjan tein tällä tutulla ohjeella, tosin puolitin kahden munan kakuksi. Pohjan paistoin pienessä vuoassa (halk. 20 cm) ja leikkasin kahteen osaan. Täytteeksi laitoin sokeroimatonta mansikkasurvosta ja diplomaattikreemiä. Kreemin ohjeen löysin Insanityltä. Vaniljakreemijauhe oli ensimmäistä kertaa käytössä Anzkun keittiössä – ei jää viimeiseksi kerraksi! Ihanan vaniljainen maku ja todella helppokäyttöistä.



Diplomaattikreemi (tein puolikkaan annoksen tuota pientä kakkua varten)

1,25 dl vaniljakreemijauhetta
2,5 dl kylmää vettä
3 dl kuohukermaa

1. Vatkaa vaniljakreemijauhe ja kylmä vesi sekaisin sähkövatkaimella. Jatka vatkaamista parin minuutin ajan ja siirrä kreemi kylmään odottamaan
2. Vatkaa sillä välin kerma vaahdoksi. Sekoita vaniljakreemi kermavaahtoon vispilällä

Isänpäivää meillä vietettiin herttaisesti pääkallolinjalla. Pääkallon kuva kakun päällä, pääkallopikkuleipiä ja poikien isille lahjaksi koristelemassa t-paidassakin oli merirosvolinna pääkalloineen. Pääkallomuotti on ostettu Iloisesta keittiöstä ja pikkuleipätaikina tehty tällä hyväksi havaitulla ohjeella.

12. marraskuuta 2010

Keltajuuret

Keltajuuri on uusi juurestuttava meidän keittiössämme. Uusiin kasviksiin ja hedelmiin tulee tutustuttua valitettavan harvoin. Suurin syy tähän on vakioruokakauppamme vähäinen valikoima hevi-osastolla – s-ryhmän ruokakaupoissa hedelmä- ja vihannestarjonta ei kokemukseni mukaan ole monestikaan kovinkaan hyvä.

Joensuun Pilkon citymarketin hedelmä- ja vihannesosasto tarjoaa onneksi mahdollisuuksia kokeilla jotain uuttakin. Vaikka osasto on pinta-alaltaan Prismaan verrattuna pienempi, on valikoima ja laatu silti moninkertainen! Harmittavan harvoin tulee Pilkossa asioitua, sen sijainti on hieman syrjässä meidän kulkureiteiltä. Mutta silloin kun sinne jollain asialla menee, täytyy etsiä käsiinsä jotain uutta -
tällä kertaa siis keltajuuria.



Keltajuuri on punajuuren keltainen versio. Päältä päin katsottuna melkoisen ruma mutta sisältä ihanan kirkkaan keltainen! Keltajuuren maku ja rakenne on samanlainen kuin punajuuressa, mutta etuna on se että keltajuuri ei värjää koko ruokaa keltaiseksi vaan kunnioittaa myös muita raaka-aineita! Keltajuuren ja punajuuren lisäksi ”samaan sarjaan” kuuluu myös raitajuuri, joka on sisältä kauniin puna-valkoraitainen ja hieman miedomman makuinen kuin nuo kaksi muuta. Itse käytin keltajuuria uunijuureksissa porkkanan, bataatin ja lantun kanssa sekä jauhelihakeitossa porkkanan ja perunan kaverina. Maistuu!

11. marraskuuta 2010

Rusinamuffinssit

Kuopus poti syysflunssaa räkäisenä, yskäisenä ja lievästi lämpöisenä. Vietimme kolme päivää neljän seinän sisällä ja noiden päivien aikana 75 asuinneliötämme tuntui kovinkin pieneltä. Onneksi leipominen taltuttaa meidän pikkuriiviöt tehokkaasti.

Päätin että tehdään muffinsseja - helppoa ja nopeaa - ja esikoinen halusi niihin rusinoita. Muffinssikirja esille ja sieltäpä ohjekin moisiin löytyi. Johan hiljeni pikkuväki kun saivat levitellä muffinssivuokia, mittailla ja sekoitella. Niin ja lopuksi toiselle nuolija nuoltavaksi ja toiselle kulho kaavittavaksi. Sokerin voimalla jaksaa taas…



150 g vehnäjauhoja
155 g täysjyvävehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl jauhettua inkivääriä
0,5 tl piparkakkumaustetta (laitoin kanelia)
115 g fariinisokeria
260 g rusinoita
2 munaa
1,75 dl maitoa (käytin kermaviiliä)
125 g voita sulatettuna

1. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja mausteet kulhossa. Sekoita joukkoon sokeri ja rusinat. Tee seokseen kuoppa keskelle
2. Sekoita munat ja maito toisessa kulhossa ja kaada seos kuiva-ainekulhon kuoppaan. Lisää voisula. Sekoita ainekset sekaisin, sekoita mahdollisimman vähän, ei haittaa jos taikina jää kokkareiseksi
3. Lusikoi taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia

10. marraskuuta 2010

Karkkipullaa – eli Suklaapuustit ja Mariannekierteet

Itsehän en siis pullaihminen ole ollenkaan. Tai siis pullanleipojaihminen… Sujuvasti syön kyllä pullaa, varsinkin tuoretta ja VARSINKIN äidin tekemiä voisilmäpullia (äiti, jos luet tätä: tämän kommentin voi ottaa ihan suorana vihjeenä)!! Itse tehdyt pullatkin maistuvat tuoreeltaan mutta jauhopeukaloni ei ole pullataikina-asennossa lainkaan vaan lopputulos on usein kuiva.

Itselleni ainoa oikea pulla on voisilmäpulla ja korvapuusti tulee sitten hyvänä kakkosena. Vaniljakreemillä tai omenasoseella täytetyt pullat ovat luksusta ja appelsiinimarmeladitäyte on melkoista ekstraa. Koin siis täydellisen seikkailun kun huomasin että Kliivia oli keittiössään täyttänyt pullia mariannella ja valkosuklaalla!

Ajatus jäi muhimaan ja eräänä iltapäivänä esikoisen kanssa paistettiin 2,5 dl:n taikina kokeilupullia ja kylläpä vaan maistui hyvältä! Korvapuustien täytteenä on Fazerin taloussuklaarouhetta ja voita, Mariannekierteissä Mariannecrushia ja voita.

8. marraskuuta 2010

Sitruunainen salaattikastike

Voimakkaan raikas kastike joka piristää ihan tavallisen sekasalaatin! Ohje Mysiltä.



0,5 dl sitruunamehua
1 dl öljyä
4 valkosipulin kynttä puristettuna
5 tl sokeria
1 tl mustapippuria

Mittaa ainekset kannelliseen purkkiin ja hölskyttele sekaisin.

6. marraskuuta 2010

Vaaleat pikkuleivät

Mie tykkään piparimuoteista! Haluaisin yhden jokaista! Varsinkin eläinmuotteja pitää olla monenlaisia. Pojat tykkäävät meillä kovasti tehdä pikkuleipiä muoteilla. Harmi vaan että ovat vielä sen verran pieniä että tarvitsevat molemmat apua kaulimisessa ja pienempi muottien painamisessakin. Sillä välin kun sitten kaulin toiselle taikinaa tai nostelen valmiita pikkuleipiä pellille – eli heti kun silmä välttää – on pienempi ehtinyt syödä kaiken irrallaan olevan taikinan! Eli toinen aikuinen käsipari on tarpeen kun tuohon puuhaan ryhtyy.

Kaikesta huolimatta menin hankkimaan uusia pojille mieluisia piparimuotteja. Aikaisemmin syksyllä (vai liekö ollut peräti kesää) ostin Anttilan poistokorista karhun, kamelin, kirahvin ja dinosauruksen (se on kuulemma triceratops!) ja nyt pari viikkoa sitten Iloisesta keittiöstä lepakon (pääkallomuotti on vielä sieltä ostamatta!). Niitä muotteja on käyty lipaston laatikosta ihastelemassa monta kertaa ja äitiä on muistuteltu niiden olemassaolosta!

Nyt sitten kuopuksen 2-vuotissynttäreille tehtiin viimein uusilla (ja entisilläkin) muoteilla pikkuleipiä ja saatiin isi avuksi hieman auttamaan pienempää keskittymään olennaiseen.



Löysin oikein hyvän taikinaohjeen Sillä sipulista (ohje on peräisin Mansikkamäestä josta löytyy myös aivan ihania koristeltuja pikkuleipiä – kannattaa käydä katsomassa!!). Taikina oli sopivan kostea ja helppo kaulita, ei murustunut ja oli sopivan pehmeä pienemmänkin painella muotteja.

Valmiit pikkuleivät koristelimme esikoisen kanssa Dr. Oetkerin suklaanmakuisilla koristegeeleillä ja Meiran suklaanmakuisilla koristerakeilla. Haluaisin kovasti väittää että kaikki nuo räpellykset ovat 4 veen tekemiä, mutta se ei varmaan menisi läpi… Yllättävän vaikeaa puuhaa! Pojat serkkuineen olivat synttäripöydässä onneksi hyvinkin tyytyväisiä ja postauksen pointti on lähinnä se että tämä taikina toimii!



2,5 dl sokeria
150 g pehmeää voita
1 muna
0,5 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
7,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta

1. Vatkaa sokeri, voi, muna, kuohukerma ja vaniljasokeri pehmeäksi vaaleaksi vaahdoksi
2. Sekoita leivinjauhe 6 dl:aan vehnäjauhoja ja lisää seos vaahtoon. Lisää jauhoja tarpeen mukaan jotta saat leivottavan mutta pehmeän taikinan. Jätä taikina jähmettymään jääkaappiin noin tunniksi
3. Kaulitse taikinasta noin puolen sentin paksuinen levy ja ota muoteilla pipareita. Paista 200 asteessa noin 5 minuuttia
4. Jäähdytä ja koristele


4 veen koristelema lepakko

5. marraskuuta 2010

Glögiä Iloisessa keittiössä

Vietin sateisen pimeää iltaa lämpimässä ja valoisassa – eli Joensuun Iloisessa keittiössä jossa vietettiin glögikauden avajaisia torstaina 4.11. Iloinen keittiö avasi siis ovensa Joensuussa alkusyksystä ja täyttää puuttuvan tyhjän tilan ruokaharrastajan maailmassa. Nyt meilläkin on oma keittiötarvikeliike! Ja nimensä veroinen – Iloinen! Yrittäjänä toimii (myökin iloinen) Sonja.





Iloinen keittiö sijaitsee Siltakatu 4:ssä eli kanavarannassa antikvariaatin naapurina. Valikoimaan kuuluu monenlaista kotikokille ja –leipurille. Esimerkiksi veitsiä, kauhoja, paistolastoja, kakkuvuokia, piparimuotteja, muffinssivuokia ja pastatarvikkeita valmistajina mm. Kitchen Craft, Birkmann ja Vestli House. Itse olen ollut hankkimiini Kitchen Craftin tuotteisiin todella tyytyväinen!





Sain kunnian olla valmistamassa tarjottavaa glögi-iltaan yhdessä Decapitated-blogin Insanityn kanssa. Vaikka samassa kaupungissa bloggaillaan oli tämä ensimmäinen kerta kun tapasin Insanityn ihan livenä. Paljon oli juteltavaa ja toivottavasti päästään jatkamaan juttuja toisenkin kerran! Kiitokset seurasta!



Insanity valmisti glögi-iltaan aivan ihania Tiernapoikia. Itse tein hieman suolaisempaa eli Englantilaisia kaurakeksejä, goudaa ja vadelmahilloa.



Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... Joulua odottamaan... Iloisesti - vaikkapa keittiössä!

Englantilaiset kaurakeksit

Ihania pieniä keksejä juustojen, tahnojen tai hillojen alustaksi. Ohje on otettu Leivontaherkut-kansiosta, jossa alkuperäinen ohje on makea ja kuvassa keksien päälle on laitettu sinihomejuustoa ja päärynää – keksien koko on hieman suurempi kuin näiden minun tekemieni!

Leivoin kokeeksi yhden sokerillisen taikinan ja toisen ilman sokeria. Taikina oli todella mureneva ja vaikea kaulia. Tuntui että rasvan määrä oli liian pieni. Lisäsin tilkkasen vettä taikinaan ja käsiteltävyys parani hieman. Toiseen testi-erään en laittanut vettä vaan lisäsin taikinaan yhden keltuaisen. Se auttoikin enemmän kuin vesi ja taikina oli hieman helpompi käsitellä. Hyvinkin luotettava lähde (eli Insanity) neuvoi laittamaan kokonaisen munan.

Paistamisen jälkeen lopputulos oli molemmilla kerroilla samankaltainen: melko hauras ja helposti mureneva mutta maun puolesta ehdottomasti vaivan arvoinen! Ensimmäiseen maisteluerään iltapalalle laitoimme makeiden keksien päälle vadelmahilloa ja suolaisiin tuorejuustoa (ihanaa uutta Presidentin yrttijuustoa!) ilman sen kummoisempia koristeluja ja sipistelyjä. Kuvan ottamisen jälkeen mies lisäsi tuorejuuston päälle vielä suolakurkkua joka raikasti kokonaisuutta.

Keksit ovat siis hyvinkin monikäyttöisiä! Sopivat makeina tai suolaisina tarjottavina kahvipöytään, pieniksi coktailpaloiksi tai illanistujaisten naposteltaviksi Säilyvät suljetussa rasiassa huoneenlämmössä viikon verran ja pakastettuina noin kuukauden.



16 kpl (halkaisija 8 cm – itse käytin pienempää muottia)

3 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa (sokeroituihin versioihin ei kannata laittaa mikäli käyttää normaalisuolaista voita!)
1 tl leivinjauhetta
1 dl kaurahiutaleita
0,5 dl ruokokidesokeria (jätä sokeri pois suolaisista kekseistä)
125 g kylmää paloiteltua voita
(1 rkl kylmää vettä tai 1 keltuainen)

1. Sekoita kuivat ainekset kulhossa tai monitoimikoneessa. Lisää paloiteltu voi ja sekoita taikina tasaiseksi. Mikäli taikina tuntuu kuivalta, lisää tilkkanen vettä tai munan keltuainen
2. Kauli taikina noin puolen sentin paksuiseksi levyksi ja ota siitä keksejä muotilla
3. Paista valmiita keksejä 200 asteessa 10-15 minuuttia

4. marraskuuta 2010

Sienimuhennos (lampaankäävästä tällä kertaa)

Katsaus vielä sienestyskauteen...

Kyläilimme miehen siskon luona hieman maaseutumaisemmassa ympäristössä. Heidän takapihan kuusikossa kasvoi melkeinpä yhdessä läjässä valtava saalis lampaankääpiä. Kyseistä sientä en ole koskaan nähnyt saatikka maistanut mutta luotettavien lähteiden mukaan kyseessä on herkullinen ruokasieni. Lampaankäävän voi sotkea typäskääpään joka on hieman eri värinen. Lampaankäävän tunnistaa varmasti viimeistään paistettaessa: sen väri muuttuu melko kirkkaaksi keltaiseksi.



Putsailin puhdetöinäni kotona kolme kiloa lampaankääpiä ja siivutin ja paloittelin koko satsin. Siivut pääsivät kuivuriin ja kuutiot kohtasivat erilaisia kohtaloita. Sienten pakastamista olen joskus kokeillut ja lopputulos oli melkoisen sitkeä. Nyt ajattelin testata pakastamista uudelleen koska muutenkin sienistä olen enemmän alkanut tykätä.

Miehen siskon kanssa nopsaan googlailimme ja jollakin keskustelupalstalla neuvottiin pakastamaan lampaankääpää ihan tuoreeltaan kuutioituna, toinen ohje kehotti lisäämään tuoreiden kuutioiden päälle vettä ja kolmas oli sitä mieltä että kannattaa pakastaa perinteiseen tapaan, eli kypsentää pannulla ja pakastaa omassa liemessä. Kokeilin sitten kahden pikkurasiallisen verran näitä kaikkia tapoja ja palaan raportoimaan tuloksia myöhemmin talven kuluessa. Samaan syssyyn pakastin myös aamuista tattisatoa: punikkitattia paistettuna ja herkkutattia tuoreeltaan. Melkoisen antoisaksi on osoittautunut tämä sienivuosi!



n. litra sienikuutioita (esim. tatteja tai lampaankääpää)
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
3 dl kermaa/maitoa/niiden seosta (käytin 2,5 dl kolmen sipulin kermaa ja loput maitoa)
suolaa
mustapippuria
persiljaa

1. Paista sieniä pannulla kunnes kaikki neste on haihtunut
2. Lisää pannulle voi ja paista muutama minuutti
3. Ripottele sekaan jauhot ja sekoittele hyvin
4. Lisää neste, sekoita ja keittele hiljalleen vartin verran. Mausta suolalla, mustapippurilla ja persiljalla

3. marraskuuta 2010

Granaattiomenaa ja couscousia

Kävin toissaviikonloppuna ruokaostoksilla paikallisessa s-marketissa. Katselin hevi-osaston jälleen kerran toiveikkaana läpi: jospa jotain uutta ja erilaista sattuisi olemaan. Silmiini osui granaattiomenakori. Granaattiomena on aivan uusi tuttavuus, vain telkkarin kautta tietoisuuteeni tullut. Nyt siis nappasin yhden omenan mukaani. Kappalehinta oli muistaakseni 1,40 kieppeillä.

Ja sitten googleen…

Granaattiomenassa on paksu syötäväksi kelpaamaton kuori ja kitkerä vaalea malto. Granaattiomenan ainoa syötävä osa on siemenet – tai tarkemmin sanoen pienten siementen ympärillä oleva hieman hyytelömäinen aines. Siemenet ovat melko hapokkaita, joku jossain päin nettiä oli kuvaillut makua puolukkamaiseksi. Omaan suuhuni maku oli mukavan raikas ja aavistuksen kirpeä. Myös pojat tykkäsivät napostella siemeniä. Granaattiomenan sesonkiaika on syksyllä.

Löysin googlen avulla couscous-ohjeen johon oli käytetty granaattiomenaa. Halkaisin omenan ja koputtelin siemenet irti kämmentä vasten metallisella lusikalla. Omenan sisus oli hieman rusehtava ja siemenet kauniin tummanpunaiset ja mehukkaat. Kävin sitten ostamassa paikallisesta k-supermarketista pari ruuasta puuttuvaa ainesosaa ja tapasin sielläkin hevi-osastolla granaattiomenoita. Ja olivatpa ihan eri maata kuin se kotijääkaapissa odottava! Kuori oli paljon kiiltävämpi, tasaisempi ja kirkkaampi. Ostin vertailun vuoksi myös tuon herkullisemman näköisen yksilön. Kotiin päästyäni halkaisin senkin ja näky oli mitä kaunein! Vaalea malto ja vaaleat korallipunaiset siemenet. Ilmeisesti s-marketista ostamani omena oli jo parhaat päivänsä nähnyt ja päässyt hieman ylikypsäksi.





Koska ylikypsät siemenet kuitenkin maistuivat hyviltä käytin ne höystämään kaali-mandariinisalaattia (aivan huippulisä tuohon salaattiin!)



Tuoreemmat siemenet käytin couscousiin, jota söin jauhelihapihvien lisukkeena. Alkuperäinen ohje löytyy täältä.



2 dl couscoussuurimoita
2 dl kasvislientä
nokare voita
1 valkosipulin kynsi
1 sipuli
öljyä
1 vihreä paprika
chilikastiketta
suolaa
1 granaattiomena

1. Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi ja kaada se couscoussuurimoiden päälle. Anna turvota ja sekoita joukkoon nokare voita
2. Hienonna valkosipuli ja sipuli ja kuullota niitä pannulla öljyssä. Pese ja kuutioi paprika ja lisää se sipuleiden joukkoon. Anna pehmetä hetkinen ja mausta. Sekoita couscousin joukkoon
3. Halkaise granaattiomena. Aseta omena halkaisupinta kämmentä vasten ja koputtele kuorta reippaasti lusikalla. Siemenet irtoavat näin helposti. Sekoita siemenet couscousin joukkoon. Tarjoa sellaisenaan kasvisruokana tai lihan tai kalan lisukkeena

2. marraskuuta 2010

Pasta-parsakaalipaistos

Pakasteparsakaali on melkoista kammotusta mutta tuoretta kotimaista syö ihan mielellään! Nauttikaamme siitä nyt kun sitä saa! Ohje on Yhteishyvän Ruokamaailma-lehdestä – hieman määriä muunnellen.



7 dl pennepastaa
300 g parsakaalia
0,5 palaa aurajuustoa

kastike:
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
25 g voita
2 rkl vehnäjauhoja
6 dl maitoa

1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan
2. Huuhtele parsakaali ja irrota siitä kukinnot (paloittele halutessasi myös varsi). Keitä suolalla maustetussa vedessä muutama minuutti. Kaada vesi pois
3. Valmista kastike: hienonna sipulit ja kuullota ne pehmeiksi voissa pannulla. Ripottele päälle jauhot ja sekoita hyvin. Lisää maito vähitellen samalla hyvin sekoittaen. Anna kiehua hetkinen että kastike hieman sakenee
4. Voitele uunivuoka ja kaada puolet pastasta siihen. Levitä päälle parsakaalit ja murustele aurajuusto. Lisää loppu pasta päällimmäiseksi. Kaada lopuksi vuokaan kastike
5. Kypsennä 225 asteessa noin 15 minuuttia

1. marraskuuta 2010

Bebe-leivokset

Näitä ihanan makean näköisiä leivoksia olen tähän saakka vain kaukaa ihastellut. Kertaakaan en ole suuhuni moista leivosta laittanut eikä minulla ole Beben syvimmästä olemuksesta ollut tietoakaan. Sillä sipulissa oli leivottu hieman villimpiä Bebe-leivoksia käyttäen pohjien teossa metallisia leivosvuokia. Itselläni ei varsinaisia leivosvuokia ole, mutta kaapista löytyy pienet Kitchen Craftin tartelettivuoat jotka jonkun aikaa sitten ostin Joensuun Iloisesta keittiöstä. Vuokia olen testannut vasta kerran – pieniin tattipiiraisiin. Irtopohjaiset pienet vuoat ovat todella hyviä tällaiseen käyttöön, pohja irtoaa vuoasta näppärästi!

Google oli jälleen ystäväni ja pääsin hieman sisälle beben maailmaan. Bebe on murotaikinapohjainen leivos, jonka täytteenä on voikreemiä ja päällä sokerikuorrutetta ja nonparelleja. Etsiskelin sopivaa ohjetta pitkin ja poikin nettiä ja suurimmassa osassa ohjeita täytteeksi oli tehty vaniljakiisselin ja vaahdotetun voin seos. Voikreemin ohjettakin katselin, mutta tuntui melkoisen tuhdilta tavaralta ja toisekseen se pitäisi tehdä suolattomasta voista ollakseen hyvää (eikä minulla ole sen saatavuudesta tai hinnasta tietoa). Päädyin siis minäkin tuohon kiisseli-voitäytteeseen. Eli aivan ”oikeita” nämä leivokset eivät siis ole, mutta eipä paljon menoa haitannut!! Aivan ihania imelyyksiä!!

Alla olevan ohjeen löysin Kirsin keittiöstä – samalla ohjeella bebejä on tehty kautta blogistanian. Käytin taikinaan keltuaisen tilalla kokonaisen munan ohjeen kommenttilaatikossa käydyn keskustelun perusteella. Halusin siis vuoista irrotettavat pohjat jolloin kannattaa käyttää kokonainen kananmuna jotta pohja ei olisi liian mureneva. Foliovuokiin tehdessä keltuainen riittää, koska silloinhan leivos syödään lusikalla suoraan vuoasta.



6 kpl (vuoan halkaisija n. 10 cm)

pohjat:

100 g voita
2 rkl sokeria
1 keltuainen (tai kananmuna)
2 dl jauhoja (hieman enemmän jos käytät kokonaisen munan)

täyte:
1 dl maitoa
1 keltuainen
1 rkl perunajauhoja (käytin maissitärkkelystä)
2 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
100 g voita

lisäksi:

hilloa

kuorrute:
2 dl tomusokeria
n. 1 valkuainen
mehua tai elintarvikeväriä värjäämiseen (käytin mustaherukkamehutiivistettä jolloin väristä tuli hieman violetin sävyinen)
nonparellejä

1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon keltuainen/muna ja jauhot. Sekoita tasaiseksi, mutta käsittele taikinaa mahdollisimman vähän. Laita taikina lepäämään viileään noin puoleksi tunniksi niin sitä on helpompi leipoa
2. Painele taikinaa leivosvuokien pohjille ja reunoille. Tai jos haluat niin voit kaulita taikinan levyksi ja leikata siitä sopivat palat vuokiin. Paista pohjia 175 asteessa 15 minuuttia ja jätä jäähtymään
3. Valmista täyte: sekoita kattilassa maito, keltuainen, perunajauho ja sokeri. Kuumenna varovasti sekoittaen kunnes seos sakenee kiisseliksi. Nosta pois levyltä ja jätä jäähtymään. Mausta jäähtynyt kiisseli vaniljasokerilla. Vaahdota pehmeä voi ja sekoita kiisseli varovasti sen joukkoon
4. Irrota jäähtyneet leivospojat vuoista. Levitä jokaisen pohjalle noin teelusikallinen hilloa. Annostele seuraavaksi täyte. Älä laita täytettä liikaa ettei kuorrute pääse valumaan reunojen yli! Anna jähmettyä viileässä, kuorrute on silloin helpompi levittää. Itse pidin bebejä pakastimessa vajaan 10 minuuttia ennen kuorrutteen valmistamista
5. Valmista kuorrute: mittaa tomusokerit kulhoon ja lisää joukkoon valkuaista vähitellen. Tee aluksi paksu tahna ja ohenna sitä pikkuhiljaa mehulla ja valkuaisella. Levitä kuorrute lusikan avulla leivosten päälle ja koristele nonparelleilla

Vielä jälkihehkutus liittyen täytekiisselin tekoon: maailman paras pallovispilä on löytynyt! Alkujaan minulla oli joku muovinen vispilä, joka melko pian haurastui ja napsahti poikki. Vispilä oli muutenki hieman liian notkea. Seuraavaksi ostin Fiskarsin Functional Form -sarjan vispilän joka sinällään oli ihan hyvä. Ainoa huono puoli oli se, että vispilä oli todella painava ja teräksisen vispiläosan päällysteet kuluivat yllättävän nopeasti puhki, jonka jälkeen teflonkattilat ja -pannut ei enää tykänneet.

Joensuun Iloisesta keittiöstä löytyi sitten aivan loistava vispilä: Kitchen Craftin silikonin pallovispilä. Vispilä on kevyt ja varsi on mukavan lyhyt ja käteen käyvä. Vispilä on konepesun kestävä ja sillä on viiden vuoden takuu. Toimii! Ja nyt kun Iloisen keittiön makuun päästiin niin huomatkaahan sivupalkissa oleva info tulevasta glögi-illasta! :)

31. lokakuuta 2010

Valkosipulipatongit

Lusikka soppaa –kurssin ohjekavalkadin päättää valkosipulipatongit joita oli tarjolla keittojen kaverina. Kurssilla patongit tehtiin pikapikaa. Cebic pyöräytti taikinan käden käänteessä (melekonen taikinakone!!), taikina kaulittiin, täytettiin, rullattiin ja kohotettiin rullattuna. Taikinaan saa vaihtelua käyttämällä täysjyväisempiä jauhoja ja täytteeksi voi laittaa melkein mitä vain: erilaisia juustoja, aurinkokuivattua tomaattia, kuullotettua sipulia, kinkkusuikaleita, yrttejä.



3 kpl

4 dl vettä
40 g hiivaa
0,5 dl öljyä
2 tl suolaa
n. 10 dl jauhoja
200 g valkosipulituorejuustoa
2 valkosipulin kynttä

1. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja murenna joukkoon hiiva. Lisää öljy ja suola. Lisää jauhoja sopivasti ja vaivaa taikina hyvin. Jaa taikina kolmeen osaan ja anna levätä paloina noin 10 minuuttia
2. Kauli taikinapalat suorakaiteen muotoisiksi levyiksi. Purista valkosipulinkynnet tuorejuuston sekaan, sekoita ja levitä täyte taikinalevyille. Kääri levyt rulliksi kulmasta alkaen. Anna kohota puolisen tuntia
3. Leikkaa kohonneisiin patonkeihin viillot ja paista alatasolla 225 asteessa noin 15 minuuttia

Borssikeitto

Viimeinen soppaohje kurssilta.

Borssikeittoa muistan syöneeni lapsena naapurin rouvan luona. Soppa ei oikein maistunut ja kylmää keittoa pyörittelin lautasella pitkät tovit ennen kuin sain kilttinä tyttönä syötyä lautasen tyhjäksi. Perästä vielä kuului että en ollut osannut käyttäytyä nätisti. Siinäpä ainoa kokemukseni borssikeitosta. Tämä keitto ei kauhean paljoa muuttanut mielipidettäni borssikeitosta – vaikka tällä kertaa söin annokseni kokonaan sen vielä ollessa lämmin. Syötävää soppaa joka ei kuitenkaan lukeudu suosikkeihini!



400 g raakaa punajuurta
2 porkkanaa
250 g valkokaalia
2 sipulia
2 rkl voita
1 l liha- tai kasvislientä
1-2 rkl punaviinietikkaa
ripaus suolaa ja mustapippuria
2 rkl silputtuja tuoreita yrttejä tai 2 tl kuivattuja (esim. timjamia, rakuunaa, rosmariinia)
(200 g kypsää savulihaa/kinkkua ohuina suikaleina)

1. Pese ja kuori juurekset, kuori sipulit. Suikaloi kaikki kasvikset ohuiksi suikaleiksi käsin tai monitoimikoneella
2. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota kasviksia hetki. Lisää liemi ja anna kiehua puolisen tuntia
3. Mausta keitto ja anna hautua vielä hetki. Lisää lopuksi halutessasi savuliha ja kuumenna

30. lokakuuta 2010

Ranskalainen sipulikeitto

Lusikka soppaan jatkuu vaan…

Tämä on nopea versio sipulikeitosta. Perinteisesti sipulikeittoa haudutetaan pitkään ja pitkään ja keiton voi tehdä etukäteen jo vaikka edellisenä päivänä koska sen maku vaan syvenee ja paranee lämmitettäessä. Tämäkin versio oli oikein maukas joskin keittolautasten ääressä kuului kommentteja että jotain tästä puuttuu. Cebic heitti ideana lisätä keittoon härkä-punaviinifondia antamaan hieman syvyyttä. Kannattaa kokeilla!



6 sipulia
3 rkl öljyä
2 rkl vehnäjauhoja
1 l kasvislientä
(loraus fondia)
0,25 tl mustapippuria
4 viipaletta vaaleaa leipää (esim. paahtoleipää)
150 g emmental- tai gruyerejuustoa raasteena

1. Kuori ja viipaloi sipulit. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulit pehmeäksi miedolla lämmöllä
2. Sekoita joukkoon jauhot, kasvisliemi, (fondi) ja pippuri. Keitä hiljalleen puolisen tuntia
3. Kaada valmis keitto uuninkestävään kulhoon. Paloittele leipä ja ripottele palat keiton pinnalle. Levitä päällimmäiseksi juustoraaste. Gratinoi keittoa 250 asteessa noin 10 minuuttia

29. lokakuuta 2010

Poro-leipäjuustokeitto

Lusikka soppaan –kurssin antia edelleen!

Leipäjuusto ei kuulu suosikkiraaka-aineideni joukkoon. Maku leipäjuustossa on sinällään miellyttävän pehmeä ja mieto, mutta se narskuva rakenne tökkii. Keitossa juusto kuitenkin pehmeni mukavasti eikä ollut lainkaan narskuvaa. Tämä keitto on hieman juhlavampi soppa, oikein herkullinen!



300 g poronkäristyslihaa
1 sipuli
25 g voita
250 g Koskenlaskija-sulatejuustoa (musta paketti)
1-1,5 l liha- tai kasvislientä
3 isohkoa perunaa
5 katajanmarjaa
1 tl mustapippuria
0,5 rkl soijakastiketta
200 g leipäjuustoa
persiljaa

1. Sulata käristysliha kuumassa padassa. Lisää joukkoon hienonnettu sipuli ja voi. Anna lihan ruskistua ja sipulin kuullottua
2. Kuori ja paloittele perunat pieniksi kuutioiksi. Lisää lihan joukkoon lihaliemen kanssa. Lisää myös katajanmarjat, mustapippuri ja soijakastike. Keitä miedolla lämmöllä kunnes perunat ovat lähes kypsiä
3. Paloittele sulatejuusto, lisää keittoon ja anna sulaa
4. Paloittele leipäjuusto pieniksi kuutioiksi ja lisää ne keittoon. Anna niiden pehmentyä hetki. Viimeistele keitto persiljasilpulla

28. lokakuuta 2010

Linssi-porkkanakeitto

Lusikka soppaan - toinen soppa!

Tämän keiton kohdalla minua epäilytti muutama seikka:
1. porkkanat sosekeitossa on joskus painonvartijoiden pisteitä laskiessani alkanut tulla todella pahasti korvista eli ei houkuttele tänä päivänä.
2. jeera-korianteri-yhdistelmä ei juurikaan saa minua innostumaan
3. linssejä sosekeitossa?

Keitto sai kuitenkin epämiellyttävät mielleyhtymät unohtumaan! Porkkanaa ei ollut liikaa, jeeraa ja korianteria ei ollut liikaa, kookosmaitoa ei ollut liikaa. Linssit antoivat kivaa täyteläisyyttä keittoon. Tämä keitto oli lempeän makea ja mausteinen keitto, joskin chiliä olisi voinut olla hieman enemmän.



2 dl punaisia linssejä
2 sipulia
4 porkkanaa
1 l vettä
2 kasvisliemikuutiota
1 prk tomaattimurskaa
3 rkl öljyä
1-2 tl jeeraa
1 tl korianteria
1 tl chilijauhetta
3 rkl fariinisokeria
3 dl kookosmaitoa

1. Huuhtele linssejä siivilässä kylmän veden alla kunnes huuhteluvesi on kirkasta
2. Kuori ja paloittele sipulit ja porkkanat
3. Kuumenna vesi kattilassa ja murenna joukkoon kasvisliemikuutiot. Lisää kasvikset ja tomaattimurska sekaan. Anna kypsyä miedolla lämmöllä kannen alla puolisen tuntia
4. Kuumenna öljy pannulla ja herättele mausteet siinä
5. Soseuta keitto, lisää joukkoon mausteseos, fariinisokeri ja kookosmaito. Kuumenna ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa

27. lokakuuta 2010

Mintunmakuinen kurkkukeitto

Ensimmäinen ohje Lusikka soppaan -kurssin antia...

Kylmä keitto on ollut minulle jotenkin käsittämätön juttu. Miten ihmeessä kylmä kasviskeitto voi olla hyvää?!? Nyt voin todeta että helpostikin! Tämä jogurttipohjainen kurkkukeitto tuo mieleen tsatzikin ja hyvin pitkälti samoista aineista tämä keitto tehdäänkin. Kylmä keitto sopii mainiosti alkupalaksi tai hellepäivän kevyeksi lounaaksi.



1 iso kurkku
5 dl turkkilaista jogurttia
2 dl vettä
1 rkl oliiviöljyä
1-2 valkosipulin kynttä
2 rkl sitruunamehua
1 tl sokeria
1 rkl tuoretta tai 1 tl kuivattua minttua
suolaa
mustapippuria

1. Kuori ja kuutioi kurkku pieniksi kuutioiksi. Laita kulhoon
2. Sekoita jogurtti, vesi ja öljy keskenään. Lisää murskattu valkosipuli ja mausteet ja kaada kurkkukuutioiden sekaan
3. Sekoita hyvin ja anna makujen tasaantua kylmässä pari tuntia ennen tarjoamista

26. lokakuuta 2010

Lusikka soppaan!

Vietin mukavan maanantai-illan Pohjois-Karjalan Marttojen järjestämällä Lusikka soppaan –kurssilla. Kurssi-illan aikana valmistimme viisi erilaista keittoa ja niiden kaveriksi valkosipulipatonkia. Ennakkoluuloja ja ei-niin-mukavia makumuistoja lapsuudesta karisi keittolautasten äärellä mukavassa seurassa rupatellen – erityiskiitokset seurasta Cebicille!



Illan maistelumenu:
- Mintunmakuinen kurkkukeitto
- Linssi-porkkanakeitto
- Poro-leipäjuustokeitto
- Ranskalainen sipulikeitto
- Borssikeitto
- Valkosipulipatongit



Kaikki ohjeet on peräisin Lusikka soppaan! –kirjasesta (Arja-Hopsu-Neuvonen & Kaisa Härmälä). Kirjassa on laaja valikoima helppoja keitto-ohjeita arkeen ja juhlaan. Kirjasta löytyy kylmiä ja lämpimiä keittoja, sosekeittoja, klassisia keittoja, keittoja muilta mailta sekä puuro- ja kiisseliohjeita. Kirjasen saatavuutta voi kysellä oman alueen marttapiirin toimistoista.



Tämä siis pieni maistiainen kurssista, ohjeita ja kuvia tulossa lähipäivinä!

25. lokakuuta 2010

Reilun kaupan viikko

”Reilu kauppa parantaa perheviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden työ- ja elinoloja sekä ympäristön tilaa kehitysmaissa. Tuotteita ostamalla vaikutat positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään.” (Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kotisivut)

Reilun kaupan viikkoa vietetään 25.10-31.10. Tämän viikon aikana Reilun kaupan tuotteet ovat monella tapaa esillä. Esimerkiksi Joensuussa, Espoossa, Porissa ja Tampereella etsitään Reilun kaupan aarteita ympäri kaupunkia. Jaossa on tietoa ja ehkäpä myös pieniä yllätyksiä Reiluun kauppaan liittyen. Lisätietoa Reilusta kaupasta ja Reilun kaupan viikkoon liittyvistä tapahtumista löydät Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kotisivuilta ylempänä olevan linkin takaa.

Myös Kauhan keittiössä leivottiin reilun kaupan tuotteista – hieman ennakoidusti jo eilen sunnuntaina. Lokakuun RuokaPirkassa oli banaani-suklaapaistoksen ohje johon oli käytetty Reilun kaupan tuotteita. Kipin kapin siis K-supermarkettiin.



Heitän ilmoille jälleen haasteen lukijoille: valmistakaa Reilun kaupan viikon aikana jokin ruoka tai leivonnainen jossa käytätte Reilun kaupan tuotetta tai tuotteita! Tai ostakaa nyt ainakin Ben and Jerry’s jäätelöä!!



8 annosta

taikina:

2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl kaurahiutaleita
0,75 dl Reilun kaupan Luomuruokosokeria (Dansukker)
100 g voita sulatettuna

täyte:
100 g Reilun kaupan suklaata (Pirkka)
800 g Reilun kaupan banaaneja (Pirkka)
2 rkl fariinisokeria
2 rkl sitruunamehua
1 tl sitruunan raastettua kuorta

lisäksi:
vaniljajäätelöä

1. Sekoita taikinan ainekset keskenään ja painele puolet taikinasta ohueksi kerrokseksi voideltuun uunivuokaan
2. Rouhi suklaa ja viipaloi banaanit. Mausta banaanit fariinisokerilla, sitruunamehulla ja sitruunankuoriraasteella. Levitä banaanitäyte vuokaan ja ripottele päälle suklaarouhe. Ripottele päällimmäiseksi loput taikinasta
3. Paista 200 asteessa 25 minuuttia. Tarjoa haaleana vaniljajäätelön kera.