Katkarapuja ei meillä syödä ikinä koska ukkokulta ei niistä tykkää enkä miekä erityisemmin välitä. Nytpäs yks kaunis päivä esikoinen rupes kyslemään että mitä ne katkaravut oikeen on ja voiko niitä syödä ja voidaanko myö joskus niitä syödä. No sittenpäs kävin mesikasta pakastekatkiksia hakemassa ja pastan tekaisin. Ei meinannu esikoinen suostua ees maistamaan kuitenka. Yhen sain tuikattua suuhun ja sanoin että eikös maistukki ihan lohelle (ai maistuu vai?!?) niin sit alko uppoamaan! :) Ite tykkäsin kans tästä ja söihän tuo mieski...
Ohje on otettu Suuresta pastakeittokirjasta (Könemann) jonka sain Jenniltä ja Kaisalta synttärilahjaks vuonna 2000. Kiitokset vaan jos satutte lukemaan! Kirja on edelleen kovassa käytössä! :)
500 g fettuccinea
180 g katkarapuja
30 g voita
1 rkl oliiviöljyä
pala purjoa tai kevätsipuleita
1 valkosipulin kynsi
3 dl kermaa
persiljaa
(suolaa ja pippuria)
1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan
2. Viipaloi sipuli ja purista valkosipulin kynsi. Kuumena rasvat pannulla ja kuullota sipuleita hetki. Lisää katkaravut ja kypsennä pari-kolme minuuttia. Ota syrjään
3. Kaada kerma pannulle ja keittele sitä kunnes se sakenee (mie vähän oikasin: kaadoin kerman katkarapujen päälle, en keitellyt. Kuumensin kiehuvaksi ja tein perunajauhosuurusteen :D)
4. Mausta kastike ja lisää sekaan katkaravut. Kuumenna mutta älä enää keitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti