Feta-kikhernepihvit

Uudet kasvisruokaohjeet ovat aina tervetulleita ja tähän ihanaan ohjeeseen törmäsin Yhteishyvän nettisivuilla. Kikherneet ja feta ovat molemmat ruoka-aineita, joista tykkään paljon ja kun ne yhdistää, niin ei voi mennä pilalle. Pelkäsin hieman, että pihveistä tulee kuivia, mutta lopputulos oli mukavan mehevä. Lisukkeena näiden kanssa oli munanuudeleita ja kylmää sitruunaista jogurttikastiketta. 

 

 

 

 

 

 

 

 

n. 300 g esikäsiteltyjä kikherneitä

1 tl jeeraa

1 tl chilitahnaa (käytin punaista currytahnaa)

0,5 tl suolaa

0,5 dl korppujauhoja

0,5 sitruunan raastettu kuori

1 kananmuna

100 g fetajuustoa

 

1. Huuhtele ja valuta kikherneet ja laita ne kulhoon. Lisää kaikki muut aineet fetajuustoa lukuun ottamassa. Surauttele tasaiseksi sauvasekoittimella. Voit käyttää myös leikkuuterällistä monitoimikoneen kulhoa.

2. Murustele massan joukkoon fetajuusto ja sekoita tasaiseksi

3. Muotoile massasta kostutetuin käsin pihvejä ja paista ne öljyssä rapean kypsiksi molemmin puolin. Minä käytin paistamisessa pikkulettupannua, jonka syvennyksiin nostelin massan lusikalla ja painelin sormin hieman kasaan.

 

 

 

Voipizza

Voipizza! Kaikkea sitä kuuleekin ja kaiken ääreltä sitä itsensä löytääkin! Murunen näki tämän idean Hard kokin youtube-kanavalla ja pitkään haudutteli ajatusta ja tuumaili, että sitä pitää kyllä kokeilla. No, sittenpä viime keväänä eräänä perjantaina, kun tulin töistä, oli pizzataikina kohoamassa – itse asiassa kaksin kappalein, kun tuntui, että ensimmäinen ei ehkä ollut onnistunut. Hieman laiskasti taikinat kohosivat ja ehdittiin saunoakin pizzaa odotellessa.

Voipizza on melkeinpä kuin tavallinen pizza, mutta siihen ei tule lainkaan tomaattikastiketta, vaan sen tilalle pohjan päälle laitetaan voita. Ihan reilulla kädellä. Voi kannattaa pehmittää huoneenlämpöiseksi, jolloin siitä saa sormin irti sopivia nokareita, jotka vaan levitellään pizzapohjan päälle. Tuntui hieman ylirasvaiselta tuo idea…

Mutta koska muruseni oli tästä nyt innostunut, niin tokihan tätä mielenkiinnolla maistetaan. Pizzapohjan (ja voin) päälle leviteltiin juustoraastetta, ilmakuivattua kinkkua ja aivan ohuen ohuita tomaattiviipaleita. Uuni kuumennettiin 250-asteeseen ja pizza sujautettiin kuumalle pellille paistumaan. Valmiin pizzan päälle laitettiin vielä rucolaa.

Ensimmäistä testiä paisteltiin aivan liian kauan – reilun vartin verran. Pizzan vaaleus hämäsi ja pohja pääsi paistumaan hieman liian rapeaksi. Onneksi meillä oli kaksi taikinaa, joten pyöräytettiinpä saman tien sitten uusi yritys. Nyt pizza paistui uunissa 12 minuuttia ja jäi ehkä hieman raa’aksi. Eli tämä pizza on vahdittava ja tarkkailtava ja löydettävä omalle uunille sopiva paistoaika ja -lämpötila.

Täytteiden annostelun kanssa täytyy olla varovainen! Koska pohjassa on jo voita, ei juustoa kannata kovinkaan paksulti laittaa, että pohja jaksaa paistua. Vähärasvaiset/kuivat täytteet ja vähäisissä määrin ovat tässä kohtaa myöskin järkevä valinta, ettei pohjasta tule vetelän lötkö. Lopputulos oli todella maukas, eikä lainkaan niin rasvainen mitä ennakkoon ajattelin! Kaloreita tässä toki on ihan yllin kyllin - eli ihan kokonaista pizzaa ei ehkä kannata yksin syödä!

 

 

 

 

Halloumi-hernepestopasta

Tämän ohjeen bongasin jo aikaa sitten facebook-kaverini seinältä heidän sitä valmistettuaan ja kylläpä vaan vaikuttikin herkulliselta. Ohjeen jätin näkösälle puhelimeni välilehteen, josta se vilkutteli minulle päivittäin pyytäen mahdollisuutta tulla tehdyksi. Koska viime aikoina olen yrittänyt hieman ryhdistäytyä ja oikaista ruokavaliotani vähemmän hiilareita sisältäväksi, niin pastaa ei tule puputettua ihan jatkuvasti. Näin ollen tämän(kin) ruuan valmistaminen joutui odottamaan aivan liian kauan.

Mutta mikäs siinä herkullista odotellessa onkaan! Lopputulos palkitsi odottamisen vaivan – olisipa vaan harmittanut, jos lautasella olisikin ollut jotain mikä ei olisi omaan suuhun maistunutkaan. Pelkäsin ruuan olevan todella suolaista halloumin vuoksi, mutta kokonaisuus oli oikein tasapainoinen. Herkullista! (Ohje: Hella&houkutus.blogspot.com)

 

 

 

 

4 annosta

 

hernepesto:

100 g pakasteherneitä

kourallinen basilikan lehtiä

1 dl cashew-pähkinöitä

1 dl parmesaaniraastetta

2 rkl oliiviöljyä

1 rkl sitruunamehua

mustapippuria

1 valkosipulin kynsi

tilkka vettä

 

muuta:

300 g spagettia

100 g pakasteherneitä

0,5 dl cashew-pähkinöitä

1 pkt halloumijuustoa

 

1. Valmista ensin hernepesto. Sulata herneet ja soseuta kaikki peston ainekset monitoimikoneessa tasaiseksi. Lisää vettä varovaisesti lopussa saadaksesi sopivan koostumuksen.

2. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja lisää herneet joukkoon keittämisen loppuvaiheessa. Ota keitinvettä talteen noin desin verran ennen kuin valutat pastan

3. Rouhi pähkinät ja kuutioi halloumi

4. Sekoita kuuman pastan joukkoon pesto, pähkinät ja halloumi. Rouhi annosten päälle halutessasi mustapippuria ja raasta hieman parmesaania

 

Suppis-Maapähkinävoinuudelit

Viime syksynä metsät tarjoilivat satoaan sekä marjojen että sienien merkeissä avokätisesti! Tatteja, suppilovahveroita ja kantarelleja päätyi säilöön niin pakastettuna kuin kuivattunakin. Vaikka tuore sieni onkin se kaikkein paras vaihtoehto, käy säilötty sienikin oikein hyvin ruuaksi uutta tuoretta satoa odotellessa!

Useimmiten suppikset pääsevät keittiössäni pikaiseen pastakastikkeeseen kerman ja pekonin kanssa tai vieläkin pikaisempaan nuudeliwokkiin valkosipulin ja chilin maustamana. Nyt kokeilin jotain aivan uutta ja suppikset saivat pehmeän ja hieman itämaisen vivahteen kookosmaidon ja maapähkinävoin ryydittämänä. Erilaista, mutta todella hyvää tämäkin! Alkuperäisessä ohjeessa suolaa oli aivan liian vähän, joten lisäsin alla olevaan ohjeeseen pienen suolalisän. (Ohje Maku 7/2019)

 

 

 

 

 

4 annosta

 

n. 200 g riisinuudeleita

 

sienet:

7 dl suppilovahveroita

2 rkl seesamiöljyä

 

maapähkinävoikastike:

1 rkl inkivääriraastetta

1-2 valkosipulin kynttä

chiliä maun mukaan

1 rkl rypsiöljyä

4 dl kookosmaitoa

1 dl maapähkinävoita

2 rkl (riisiviini)etikkaa

1 rkl soijakastiketta

0,5 tl suolaa

1 rkl fariinisokeria

 

1. Pilko sienet ja paista niitä pannulla kunnes neste haihtuu. Lisää seesamiöljy ja paistele vielä hetki. Siirrä sivuun

2. Kuumenna noin litra vettä kiehuvaksi. Laita nuudelit kulhoon ja kaada kuuma vesi päälle. Jätä tekeytymään

3. Kuori valkosipulin kynnet ja raaste ne. Kuullota valkosipulia, inkivääriä ja chiliä hetkinen öljyssä pannulla. Lisää loput kastikkeen ainekset ja kuumenna sekoittaen. Jos kastikkeesta tulee liian sakeaa, lisää hieman vettä

4. Nosta pehmenneet nuudelit kastikkeen sekaan ja lisää myös sienet. Sekoittele tasaiseksi, älä enää kuumenna.

Crostata di mele - omenatorttu

Omenien aika on vielä käsillä! Kotimaisien omenien satokausi on pitkä ja herkkua riittää pitkälle syksyyn. Omenapiirakoita on varmasti paistettu yhdessä jos toisessakin keittiössä tänäkin syksynä!

Omenapiirakkaan liittyy aina vahvasti kaneli, joka ei ole minun makuuni lainkaan. Siitä syystä omenapiirakkaa ei kotona tule tehtyä juuri koskaan. Omenasta leivonnassa tykkään kyllä ja ihan perinteinen omenahyve, jonka päällä on rapeaa kaurahiutaleista tehtyä muruseosta (ilman kanelia!) on aivan ihanaa. Varsinkin jos siihen päälle kaataa reilun lammikon paksua vaniljakiisseliä!

Tässä ihanassa tortussa yhdistyvät omenan ja vaniljan maut, jotka mielestäni kuuluvat ja sopivat yhteen paljon paremmin kuin omena ja kaneli! Murotaikina onnistui mahtavasti ja se pysyi ihanan mehevänä hedelmäsoseen avulla (en tykkää murenevasta piirakkapohjasta lainkaan). Torttu olisi voinut olla aivan yltiömakea, mutta pohjan vähäisen sokerimäärän, kiisselin sitruunan ja kirpeän omenalajikkeen ansiosta kokonaisuus oli juuri sopiva minun makuuni! Makean ystävien kannattaa käyttää makeampia omenia – minä menin tietenkin Granny Smitheilla! (Ohje: Glorian Ruoka&viini 2/2010)

 

 

 

 

taikina:

3,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl sokeria

150 g voita

1 kananmuna

 

täytekiisseli:

4 dl maitoa

1 dl kermaa

1 dl sokeria

3 rkl vehnäjauhoja

3 kananmunan keltuaista

1 tl raastettua sitruunan tai appelsiinin kuorta

1 tl vaniljasokeria

 

lisäksi:

3 omenaa

2 dl aprikoosisosetta (käytin sokeroimatonta hedelmäistä mangososetta)

(ruokokidesokeria)

 

1. Valmista ensin kiisseli. Mittaa pinnoitettuun kattilaan maito, kerma, sokeri, vehnäjauhot ja keltuaiset. Kuumenna koko ajan huolella sekoittaen, kunnes kiisseli sakenee. Älä keitä! Nosta kattila liedeltä ja sekoita kiisselin joukkoon sitruksen kuoriraaste ja vaniljasokeri. Sekoita hyvin ja jätä jäähtymään. Vispaile kiisseliä muutaman kerran jäähtymisen aikana, että se pysyy tasaisena.

2. Valmista sitten taikina. Mittaa jauhot ja sokeri kulhoon. Kuutioi voi ja nypi taikina tasaiseksi. Lisää kananmuna ryynimäisen seoksen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Älä vaivaa, ettei taikina sitkisty. (Tein taikinan monitoimikoneen leikkurikulhossa ja mutistelin vain aivan lopun kulhossa). Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan levätä puolisen tuntia.

3. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Viipaloi omenat ohuiksi siivuiksi.

4. Voitele piirakkavuoka ja painele tai kauli taikina vuokaan ja sen reunoille. Levitä pohjan päälle aprikoosisose ja kaada sen päälle jäähtynyt kiisseli. Asettele omenaviipaleet kiisselin päälle ja ripottele niiden päälle hieman ruokokidesokeria (ja jos tykkäät kanelista niin kyllähän sekin tähän toki sopii!).

5. Kypsennä torttua 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia kunnes reunat ruskistuvat kauniisti ja omenat saavat hieman väriä. Anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoamista että kiisseli asettuu. Minä pidin torttua jääkaapissa seuraavaan päivään ennen leikkaamista

 

Bataatti-jauhelihasalaatti

Ruokaisa ja täyttävä lämmin salaatti, joka valmistuu nopsaan vaikkapa treeni-iltana. Bataatin voi kuutioida jo vaikka valmiiksi ja myös sipuli ja kastike säilyvät viileässä. Bataatti paahtuu uunissa suihkukäynnin aikaan ja jauheliha paistuu nopsaan syöntikuntoon. Ei sisällä turhaa höttöhiilareita tai liikaa rasvaa vaan runsaasti kasviksia ja proteiinia. (Ohje: Maku 8/2020)

 

 

 

 

4 annosta

 

500 g bataattia

1 rkl rypsiöljyä

ripaus suolaa

1 valkosipulin kynsi

400 g paistijauhelihaa

1 tl suolaa

1 tl savupaprikaa

1 cosmopolitan-salaatti

2 avokadoa

3 kevätsipulia (tai pala purjoa, shalot-sipulia, punasipulia…)

 

kastike:

0,5 rku korianteria (tai persiljaa jos korianteri ei maistu)

0,5 dl limen mehua

1 dl rypsiöljyä

2 tl sokeria

0,5 tl suolaa

0,25 tl mustapippuria

 

1. Kuori bataatti ja leikkaa suupalan kokoisiksi paloiksi. Levitä palat uunipellille leivinpaperin päälle. Lurauta päälle öljyä ja ripaus suolaa. Sekoita ja paahda 200-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia, kunnes palaset alkavat saada väriä

2. Mittaa kastikkeen ainekset kulhoon ja sekoita tasaiseksi sauvasekoittimella

3. Paista jauheliha pannulla öljyssä. Hienonna valkosipulin kynsi ja lisää se jauhelihan joukkoon paistamisen loppuvaiheessa. Mausta suolalla ja savupaprikajauheella

4. Revi tai leikkaa salaatti lautasille. Halkaise avokadot, poista siemenet ja kaavi sisus salaattilautasille. Lisää sipulirenkaita.

5. Jaa jauheliha ja bataattikuutiot annoksien päälle ja viimeistele kastikkeella

 

Fidel Castro

 

 

4 cl tummaa rommia

2 cl limemehua

ginger alea

muutama jääpala

 

Laita jääpalat lasiin ja mittaa päälle rommi ja limemehu. Täytä lasi ginger alella ja koristele limelohkolla.