29. toukokuuta 2022

Ruskistettu voivaahto

Taannoin – jo aikaa sitten – olimme perinteisellä ”kerran vuodessa”-illallisella Joensuun Teatteriravintolassa. Koronan kolmas aalto oli käsillä ja hieman varoen lähdimme ruokailemaan ravintolaan. Valitsimme päiväksi perjantain ja koska pääsimme töistä jo aiemmin, niin ajattelimme ehtivämme ruokailemaan jo ajoissa ennen suurempaa ryysistä.

Ja tämä kannatti - olimme ainoat asiakkaat koko ravintolassa! Koronaturvallisuuden lisäksi tämä tarkoitti sitä, että saimme nopeaa ja erinomaista palvelua (palvelu on kyllä aina tuossa ravintolassa pelannut kiitettävästi!) ja tarjoilijalla oli vielä normaaliakin enemmän aikaa jutella tarjolla olevista ruuista ja raaka-aineista – tämä on yksi seikka mitä Teatteriravintolan palvelussa kovasti arvostamme!

Alkuruokia odotellessamme saimme pöytään talon leipää, joka oli hapanjuureen leivottua. Leivästä teki erityisen hyvää erityisesti kanssaruokailijan mielestä se, että leivän pintaan oli ripoteltu suolaa ja taikinassa oli rosmariinia (juuri ne asiat, miksi leipä ei minulle niinkään maistunut – jäipähän toverille enemmän!). Leivän kanssa tarjottiin ruskistettua voivaahtoa, joka niin ikään maistui – meille molemmille. Vaahto oli ideana minulle tuttu, joskaan en ollut sitä koskaan itse valmistanut. Juteltiin asiasta vielä tarjoilijan kanssa ja hän vielä vahvisti olettamukseni voin valmistustavasta. Ja tarpeeksi kun tuotteita kehuimme, saimme pöytään vielä santsiannoksen sekä leipää, että voita.

Voivaahto unohtui nopaan – vaikka lupasinkin tätä kotona valmistaa – ja putkahti mieleeni, kun ohje tuli vastaan jossain facebookin ryhmässä. Nyt siis tätä tuli tehtyä ja hyväähän se oli! Kaverina oli tietysti kotitekoista hapanjuurileipää (ilman rosmariinia ja suolahippusia) niin se maistui paremmin minullekin!

 


 

 






 

Jaa voi kahteen yhtä suureen osaan. Jätä toinen puoli pehmenemään huoneenlämpöön. Laita toinen puolikas kattilaan ja sulata se. Aluksi voi sihisee kattilassa, silloin siitä poistuu vesi. Kun sihinä loppuu, jäljelle jäänyt hera alkaa kypsyä ja ruskistua. Kuumenna voita tässä vaiheessa hyvin varovaisesti – sekoitellen ja vahtien; hera palaa todella herkästi! Kun voi on kullanruskeaa ja tuoksuu pähkinäisen paahteiselle, nosta se levyltä ja kaada toiseen kulhoon jäähtymään. Kun voisula on jäähtynyt, lisää sen joukkoon huoneenlämpöinen kiinteä voi ja vatkaa ne sähkövatkaimella vaahdoksi. Mausta halutessasi vielä aivan pienellä ripauksella sormisuolaa. Nosta viileään jähmettymään ennen tarjoamista. Juhlavaa tarjoilua varten voit pursottaa voista kauniita ruusukkeita ennen jääkaappiin laittamista.

 

 

26. toukokuuta 2022

Gordonin curry

Kuopus on viikoittaisten ruuanlaittovuorojensa tiimoilta tuonut mukavaa kansainvälisyyttä keittiöömme. Teini tykkää katsella paljon monenmoisia videoita ja erityisesti Kauko-idän ruokalajeja on noiden videoiden myötä ilmestynyt lautasillemme. Erityisesti japanilainen keittiö on poikani mieleen anime-sarjojen ja mangan myötä, mutta nyt saimme maistella myös intialaista vivahdetta!

Gordon Ramsayn suorasukainen tyyli on myöskin ollut kuopukseni mieleen ja hän katsookin toisinaan Gordonin kokkailuja (ja nimenomaan huutamista kokkikisojensa kilpailijoille). Joku aika sitten kuului ilmoitus, että voidaanko seuraavalla kokkailuvuorolla tehdä spicy beef currya? No joo, onko ohjetta? Ei kuulemma ole, mutta video on.

Katseltiin sitten yhdessä, kun Gordon kokkaili jossain päin maailmaa joidenkin sotilaiden kanssa jossain rannalla tätä beef currya ja siitäpä videolta sitten kirjoiteltiin ainekset ylös (mausteet laitettiin oman maustekaapin mukaisesti). Koska ruoka on valmistustavaltaan hyvin perus, tämän ohjeen laatiminen onnistui näppärästi. Ruoka oli oikein hyvää, tosin maultaankin aivan perusruoka tällä saralla. Ohjeen kirjoitan tähän ylös nyt ihan vain poikaani varten niin seuraavalla kerralla osaa laittaa tämän jo ihan itsekseenkin. Ja saa tätä toki muutkin kokeilla!

 


 

 








 

liha ja marinadi:

300 g naudan suikaleita

1 dl turkkilaista jogurttia

1 tl garam masalaa

0,5 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

1 rkl oliiviöljyä

 

mausteseos:

n. 10 maustepippuria

0,5 tl jauhettua korianteria

0,5 tl jeeraa

0,5 tl savupaprikajauhetta

0,5 tl kurkumaa

chilirouhetta maun mukaan

 

muuta:

tilkkanen rypsiöljyä

1 valkosipulin kynsi

1 sipuli

pieni pala inkivääriä

2 tomaattia

1 rkl sokeria

1 rkl tomaattipyreetä

2 dl lihalientä

 

1. Laita lihasuikaleet kulhoon ja sekoita marinadin ainekset joukkoon. Jätä maustumaan huoneenlämpöön muiden ainesten valmistelun ajaksi

2. Valmista mausteseos. Laita maustepippurit mortteliin ja hieno ne tasaiseksi muiden mausteiden kanssa

3. Valmistele muut ainekset: kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynsi. Kuori inkivääri ja raasta se. Huuhtele tomaatit ja kuutioi ne. Valmista lihaliemi.

4. Kuumenna öljy suuressa paistinpannussa. Lisää pannulle sipuli, valkosipuli ja inkivääri ja kuullota ne pehmeiksi. Lisää sokeri ja kuumenna kunnes sokeri on liuennut.

5. Lisää pannulle mausteseos ja kuumenna noin minuutin verran.

6. Lisää pannulle lihat ja ruskista ne kauttaaltaan. Lisää tomaattipyree ja kuumenna taas noin minuutin verran. Lisää loput aineet ja keittele 10-15 minuuttia, kunnes kastike on sopivan paksuista

7. Tarjoa riisin ja maustamattoman jogurtin kera

 

 

23. toukokuuta 2022

Valkoinen parsa-serranopizza

Saan kanssasyöjältä usein ihmetystä pizzan täytevalinnoissa, vaikka ei ne nyt se kummempia ole – broileria, pekonia, serranoa, lohta, tatteja, fetaa, punasipulia, paprikaa, pestoa (ei toki kaikkia samaan pizzaan!)… Mutta aivan perus kinkku-aurajuusto tai tonnikala-pepperoni ei vaan sytytä. Toki nekin ovat hyviä, mutta jos saan itse valita, niin pizzassani on jotain muuta. Ja varsinkin silloin kun pizza tehdään kotona, jolloin tietää että pohjakin on hyvää!

Hapanjuurileipureiden facebook-ryhmässä näin jotain, mitä en ollut osannut ajatellakaan! Nimittäin parsaa pizzassa! Kerrassaan nerokasta! Julkaisua kommentoituani sain myös linkin k-ruoka.fi -sivulle, josta valkoisen kastikkeen ohje oli otettu. Siispä kokeilemaan!

Omaan suuhun tämä oli todella herkullista jo heti ensimmäiseltä puraisulta, mutta kanssasyöjä ei välittänyt voimakkaasta sitruunana mausta pizzassa. Makuasioita jälleen, mutta suosittelen kokeilemaan! Taikinaksi käy juuri se taikina millä olet pizzan tottunut tekemään, täytteet ovat tässä se juttu!

 


 

 


 

 

 

 

 

2 pizzaa

 

2 annosta pizzataikinaa

 

kastike:

150 g ranskankermaa

0,75 dl parmesaaniraastetta

1 sitruuna

mustapippuria

 

täytteeksi:

(mozzarellaraastetta)

vihreää parsaa (+ pikkuluraus öljyä ja ripsaus suolaa

ilmakuivattua kinkkua

fetajuustoa

mustapippuria

 

1. Raasta parmesaani ja sitruunan kuori. Sekoita ne ranskankerman joukkoon ja mausta mustapippurilla

2. Levitä kastike pizzapohjan päälle ja ripottele sen päälle halutessasi mozzarellaraastetta.

3. Napsauta parsoista puumainen tyviosa pois ja leikkaa paksut parsat pitkittäin puoliksi, Voit myös paloitella parsat pienemmiksi paloiksi, jolloin pizza on hieman helpompi leikata suupaloiksi. Pyöräytä parsat öljytilkassa ja mausta suolalla

4. Laita parsa ja muut haluamasi täytteet pizzapohjan päälle ja paista kypsäksi (paistoaika riippuu taikinasta ja pohjan koosta)

 

15. toukokuuta 2022

Pastataikina – toinen tuleminen

Jo aikaa sitten olen testaillut tuorepastan tekemistä kotona pastakirjasta ottamallani ohjeella. Taikinan kanssa on ollut hieman ongelmia; välillä se on kuivaa, välillä taas juuri sopivaa. Kotipastan tekeminen on aina ollut siis hieman arpapeliä.

Onneksi insinöörimuruseni viehättyy helposti kaikesta mihin voi käyttää jotain konetta ja hän lähti innokkaana tutkailemaan ja testailemaan pastataikinan saloja. Vaikka tyytyväisenä muutaman todella hyvin onnistuneen kokeilun jälkeen ulkoistinkin tämän homman kokonaan hänelle, en kuitenkaan malttanut olla itsekin kokeilematta saisinko yhtä hyvän tuntuisen taikinan aikaiseksi. Ja onnistuihan se minultakin nyt kun oli neuvoja vieressä tuijottamassa. Hieman rouheammat otteet minulla taikinan suhteen kuulemma oli, mutta lopputulos oli aivan yhtä onnistunut! Itse asiassa rempseällä otteellani taikina valmistuikin nopeammin – tosin viikonloppuna kokkaillessa sillä ei ole mitään merkitystä.

Tällä postauksella ei ole mitään muuta virkaa kuin se, että laitan nyt itselleni ylös ohjeen, joka on toimivaksi todettu. Jos sinulla on toimiva pastataikinan ohje, niin älä kokeile tätä kotona, vaan tee pasta juuri niin kuin sinä olet sen hyväksi todennut! Tämä on näppituntuma- ja kokemuslaji!

 


 

 

 







 

2 annosta

 

n. 2,5 dl tipo 00-jauhoja

3 keltuaista

1 kokonainen kananmuna

0,5-1 tl suolaa

 

1. Mittaa jauhot työtasolle ja tee niistä keko. Tee keon keskelle kuoppa, ikään kuin kraatteri

2. Laita keltuaiset ja kanamuna kraatteriin ja ripottele päälle suola

3. Ala rikkoa munien rakennetta sormilla pyörittämällä niin, että jauhot sekoittuvat muniin vähitellen. Älä sekoita kaikkia jauhoja kerralla (meillä ei ainakaan ihan kaikki jauhot taikinaan menneet) vaan lisää jauhoja vähitellen

4. Kun taikina on selvästi kiinteää, puhdista pöytää hieman jauhoista ja ala vaivata taikinaa pöydällä voimakkaasti. Lisää jauhoja tarpeen mukaan pikkuhiljaa ja varovasti ettei taikina mene kuivaksi. Sopivan määrän oppii tuntemaan tekemällä. Hieman liian kostea taikina on parempi kuin liian kuiva! Jatka vaivaamista 10 minuuttia kunnes taikina on kiinteä, kimmoisa ja hieman kiiltävä pallo. Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin lepäämään puoleksi tunniksi ennen pastan valmistamista

13. toukokuuta 2022

Pampushki

Ukrainan tilanne on kaikille tuttu, enkä aio siitä sen enempää tässä kohtaa kirjoittaa. Kun sotatoimet Ukrainan maaperällä käynnistyivät, alkoi hapanjuurileipureiden facebook-ryhmään melko nopeasti ilmestyä kuvia tästä ukrainalaisesta leivästä – pampushkista. Päivittäin feediin nousi tämä ohje useampaan kertaan ja kotileipurit kehuivat leipää kilpaa.

Tokihan sitä piti kokeilla ja tämä leipä ihastutti myös meillä kaikki kanssasyöjät! Leipä oli mehevää, kuohkeaa, pehmeää ja maukasta ja päälle siveltävä maustevoi antoi ihanan lisän makuun. Oikein onnistunut tuote, joka maistui myös omaan suuhuni sen maistiaisen verran minkä tätä otin. Leipä on loppujen lopuksi vain valkeaa vehnää, joten en mielelläni tällaista kovinkaan usein tai paljoa syö. Mutta makuasia on makuasia ja kyllä tämä minullekin viikonlopun herkkupalaksi sopii! Tätä on tilattu minulta toistekin ja mielelläni sitä toisten iloksi myös teen! (Ohje: otettu Facebookin Hapanjuurileipurit-ryhmästä)

 


 

 






 

taikina:

100 g aktiivista juurta

225 g maitoa

35 g hunaja

20 g öljyä

400 g vehnäjauhoja

5 g suolaa

 

voisula:

30 g voita

1 pieni valkosipulin kynsi

pieni nippu tilliä

ripaus suolaa

 

1. Sekoita ainekset kulhossa sekaisin ja jätä lepäämään puoleksi tunniksi

2. Taittele taikina neljään kertaan noin tunnin välein

3. Kaada taikina pöydälle ja muotoile pötkyläksi. Leikkaa pötkylä 8-9 osaan osaan. Muotoile osista pallot ja laita ne pyöreään irtopohja- tai kakkuvuokaan (laita leivinpaperi vuoan sisään)

4. Kohota peitettynä vielä parisen tuntia

5. Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia

6. Sulata voi kattilassa. Kuori valkosipulin kynsi ja raasta se voin sekaan, kiehauta voi nopeasti ja nosta pois levyltä. Hienonna tilli ja sekoita se voisulan sekaan. Mausta suolalla. Voitele valmis leipä maustevoisulalla

 

9. toukokuuta 2022

Kinkku-cheddarleivät

Tämän annoksen tein Jamie Oliverin innoittamana. Hän teki pieniä juustoisia crostineja päällystettynä sitruunaisella omenasalaatilla lisukkeeksi jollekin muulle ruualle mitä en juuri nyt muista. Leipänä Jamie käytti muistaakseni patonkia tai ciabattaa. Valmistin idean pohjalta aterian arki-iltaan.

Tekemäni leivät eivät oikeastaan ole crostineja vaan meikäläisittäin enemmänkin lämpimiä leipiä, koska käytin leipänä juuren leivottua maalaisleipää. Laitoin leipäpalojen kanssa uuniin muutaman siivun ilmakuivattua kinkkua ja kourallisen kirsikkatomaatteja. Ilmakuivattu kinkku paistui uunissa ihanan rapeaksi ja antoi hieman lisää ruokaisuutta annokseen. Uunissa paahdetut kirsikkatomaatit jälkimarinoin ja ne pääsivät edelliseltä päivältä jääneen salaattisekoituksen päälle. Parasta tässä annoksessa oli kirpeä omenasalaatti, joka taittoi juuston ja kinkun rasvaista makua ja antoi mukavaa rakennetta annokseen.

 



 








 

vaaleaa leipää

valkosipulin kynsi

voita

paksu viipale cheddaria per leipäpala

viipale ilmakuivattua kinkku per leipäpala

 

omenasalaatti:

granny smith -omenaa

sitruunamehua

tuoretta persiljaa

oliiviöljyä

 

1. Paahda leipäpalat kuivalla kuumalla pannulla ja hiero paahtuneita leipiä halkaistulla valkosipulin kynnellä. Anna leipien jäähtyä hetki

2. Voitele leivät voilla ja laita päälle juustosiivu. Laita leipäviipaleet uunipellille ja asettele viereen ilmakuivatut kinkkusiivut. Kuumenna 225-asteisessa uunissa kunnes juusto on sulanut ja ottanut hieman väriä ja kinkkusiivut muuttuneet rapeiksi

3. Valmista omenasalaatti. Kuori omena ja leikkaa se ohuiksi tikuiksi. Laita palaset kulhoon ja valuta päälle tilkkanen oliiviöljyä ja tuorepuristettua sitruunamehua. Hienonna sekaan tuoretta persiljaa.

4. Nosta valmiit leipäpalat lautasille ja nostele niiden päälle kinkkusiivut. Laita päälle vielä omenasalaattia. Tarjoa salaatin kera.

 

1. toukokuuta 2022

French 75

 

4 cl giniä

2 cl sitruunamehua

2 cl sokerilientä

jääpaloja

5 cl kuohuviiniä

viipale sitruunan kuorta


Laita shakeriin muutama jääpala ja mittaa niiden päälle gini, sitruunamehu ja sokeriliemi. Ravista voimakkaasti ja valuta juoma kuohuviinilaseihin. Täytä lasit kuohuviinillä ja koristele sitruunankuoriviipaleella