30. heinäkuuta 2017

Vadelma-marenkitorttu

Kesäloma alkaa olla ohi. Tänä kesänä pidin lomani yhteen menoon – neljä viikkoa huilia arkisesta aherruksesta. Ensimmäinen viikko meni lomaillessa aikuisten kesken pohjoisessa ja reippaillen pitkin metsiä ja tuntureita. Se viikko toi kokemuksia, elämyksiä ja nautintoja mutta seuraava viikko kotona menikin sitten palautumiseen ja lepäämiseen – sen verran hektinen ja fyysinen tuo viikko oli.

Kolme viikkoa kotona lasten kanssa ei aina ole kovinkaan rentouttavaa. Vaikka lomalla palkkatyöstä saa ollakin, on pyykkiä, siivousta ja ruuan laittoa enemmän kuin normiarkena kun olemme kaikki koulussa ja töissä. Yhden aikuisen taloudessa lomapäivistäkin iso osa menee kodin ja loma-arjen pyörittämiseen. Loma-ajoille tuntuu myös pakkautuvan paljon ylimääräistä tekemistä kotona mitä ei jaksa eikä ehdi työssä ollessa tehdä. Nyt on lasten huoneet siivottu ja sisustettu kuntoon, puhtaat matot on lattioilla, auto käytetty huollossa, kesän mansikat säilötty pakastimeen ja hilloksi ja piha siistitty etu- ja takapuolelta. Onneksi joissain väleissä on ehtinyt myös viettää hyviä hetkiä harrastusten parissa luonnossa liikkuen ja rauhoittuen mökkeilyn merkeissä.

Huomenna siis töihin taas. Lapset jatkavat vielä lomailua ja minä saan aloittaa taas arjen, työn ja vapaa-ajan toiveiden yhteensovittamisen. Kiirettä pitää taas varmasti koko lukuvuoden ajan, mutta ehkäpä tämä vuosi sujuisi kivuttomammin kuin edellinen.

Viimeinen lomapäivä. Herkutellaan! (Ohje: Glorian Ruoka&viini 5/2017)



pohja:
200 g kaurakeksejä
50 g suolaamattomia pistaaseja
75 g voita
1 rkl fariinisokeria

täyte:
4 dl vettä
3 dl vadelmia
0,5 dl sokeria
1 limetin mehu
4 kananmunan keltuaista
4 rkl perunajauhoja
1 rkl kylmää vettä
2 rkl voita

marenki:
4 kananmunan valkuaista
1,25 dl tomusokeria

koristeluun:
tuoreita vadelmia
1-2 rkl pistaaseja

1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen
2. Murenna keksit monitoimikoneessa. Lisää joukkoon pistaasit ja anna koneen käydä vielä hetki, mutta niin että pistaasit jäävät rouheiksi. Sulata voi ja sekoita se fariinisokerin kanssa keksimuruihin.
3. Painele seos piirakkavuoan (halk. 25 cm) pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 10 minuuttia. Nosta uunin lämpötila sen jälkeen 200 asteeseen
4. Mittaa kattilaan vadelmat, vesi, sokeri ja limen mehu. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä viitisen minuuttia. Valuta ja painele mehu siivilän läpi kulhoon ja kaada mehu sitten takaisin kattilaan
5. Erottele valkuaiset suureen kulhoon ja keltuaiset pienempään. Mittaa perunajauhot pieneen kulhoon ja sekoita niiden joukkoon vesi. Sekoita perunajauhoseos keltuaisten joukkoon
6. Kaada keltuaisseos ohuena nauhana vadelmamehun sekaan koko ajan sekoittaen. Lisää joukkoon voi ja kuumenna kunnes seos paksunee (tehdessäni paksuni ilman erillistä kuumentamista). Kaada vadelmatäyte piiraspohjan päälle
7. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää tomusokeri joukkoon pienissä erissä ja vatkaa kiiltäväksi. Nostele marenki vadelmatäytteen päälle vuokaan ja tasoita pinta kauniiksi. Voit myös pursottaa marengin.
8. Paista piirakkaa vielä 5-7 minuuttia kunnes marenki saa väriä

28. heinäkuuta 2017

Luumu-murupiirakka

Meillä syödään paljon hedelmiä. Tai lähinnä lapset syövät niitä aamu- ja iltapalan yhteydessä. Koko talvi popsitaan omenaa, päärynää ja banaaneja ja keväällä lapset jo alkavat kysellä milloin saa vesimelonia, viinirypäleitä ja luumuja.

No, ostinpa luumuja nyt sitten kun niitä kohtuullisella hinnalla alkaa saada. Ne eivät nyt sitten kuitenkaan maistuneet, vaan jäivät hedelmäkoriin nököttämään ja lopulta alkoivat olla hyvinkin kypsiä. Niin kuin minäkin.

Muistelin että ruokaohjelootassani oli luumupaistoksen ohje ja ajattelin tehdä sellaisen sellaisen ennen kuin luumut olisivat roskiskunnossa. En löytänyt ohjetta jota etsin, mutta silmiini osui nektariinipiirakan ohje jonka voi näppärästi toteuttaa myös luumuilla.

Eihän tämä nyt mennyt taas likikään ohjeen mukaan. Hedelmät olisi pitänyt marinoida – ajattelin että ovat mehukkaita jo muutenkin ja marinointi tekisi niistä vaan pelkkää mössöä. Kardemumman jätin taikinasta pois koska yöks! Mantelisen muruseoksen tein ilman mantelia käyttäen sen sijaan kaurahiutaleita, koska kylään oli tulossa manteliallergikko. Muutenpa ohjetta noudattaen mentiin ja lopputulos oli ihanan mehevä! Riitti vieraalle kotiin vietävääkin. (Ohje: Maku 3/2014)



taikina:
300 g voita
4 dl fariinisokeria
2 tl vaniljasokeria
5 kananmunaa
200 g vaniljarahkaa
6 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
(2 tl kardemummaa)

hedelmät:
500 g luumuja tai 5-6 nektariinia
1 dl sokeria
0,5 dl calvadosia, rommia tai konjakkia

mantelimuru:
150 g voita
100 g mantelirouhetta (tai 1 dl kaurahiutaleita)
1,5 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl jauhettua inkivääriä

1. Huuhtele ja halkaise nektariinit/luumut. Poista kivet ja leikkaa ohuemmiksi lohkoiksi. Siirrä lohkot kulhoon ja lisää sokeri ja alkoholi. Anna maustua puolesta tunnista tuntiin huoneenlämmössä muutaman kerran välillä sekoittaen
2. Vatkaa pehmeä voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen samalla voimakkaasti vatkaten. Sekoita joukkoon rahka
3. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet ja lisää ne taikinaan. Sekoita mahdollisimman vähän.
4. Kaada taikina syvälle leivinpaperilla vuoratulle uunipellille
5. Levitä hedelmälohkot taikinan päälle tasaisesti ja painele niitä kevyesti taikinan sisään. Valuta marinointiliemi päälle
6. Nypi muruseoksen ainekset yhteen ja ripottele seos hedelmien päälle
7. Paista 200-asteisessa uunissa 30-40 minuuttia

26. heinäkuuta 2017

Hampurilaiskastike

Hampurilaiset kuuluvat kesään! Vaikka en hampurilaispihvejä teekään grillissä niin siltikin, hampurilaiset tuntuvat kuuluvan kesään. Hampurilaisten valmistamiseen kotona pitää nähdä hieman vaivaa. Tai oikeastaan sen verran paljon vaivaa että harvoin niitä tulee tehtyä. Ja jos tuleekin tehtyä, niin en siltikään ole vielä kertaakaan tehnyt sämpylöitä itse, vaan ostan kaupasta jotain hyviä täysjyväisiä tai rouheisia sämpylöitä joiden väliin hampurilainen kasataan.

Hampurilaisen sielu on mielestäni kastike. Pihvi voi olla ihan perus, mutta erilaisilla kastikkeilla ja juustoilla saa mukavaa vaihtelua hampurilaisten makumaailmaan. Lapset eivät kastikkeista hampurilaisen välissä oikein välitä, joten yleensä tulee mentyä ihan vaan perusmajoneesilla jota löytyy aina jääkaapista. Mutta kun vähän näkee vaivaa ja tekee edes sen majoneesityyppisen kastikkeen itse, saa taas vähän enemmän makua hampurilaiseen. Tämän helpon peruskastikkeen ohjeen otin Glorian Ruoka&viini –lehden numerosta 4/2016.



n. 3 dl

1 kananmuna
1 rkl ketsuppia
1 rkl dijonsinappia
1 rkl valkoviinietikkaa
0,25 tl suolaa
1 dl rypsiöljyä
1 dl mietoa oliiviöljyä
(3-4 tippaa tabascoa)

1. Riko kananmuna korkealaitaiseen astiaan. Lisää ketsuppi, sinappi, etikka ja suola ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi
2. Sekoita öljyt keskenään ja kaada seos ohuena nauhana kananmunaseokseen koko ajan sauvasekoittimella sekoittaen
3. Mausta tabascolla ja tarkista maku

25. heinäkuuta 2017

Peruna-papusalaatti

Perunaa kuluu keittiössäni todella vähän. Kasvatan vanhempieni takapihalla pienellä ”plantaasilla” perunaa ja tuosta pienestä pläntistä pieni perheemme saakin melkeinpä koko talven perunat. Rahallista hyötyähän perunan kasvattamisesta näin pienessä mittakaavassa ei juuri ole, mutta tuntuu kyllä hienolta syödä oman maan perunaa silloin kuin sitä pöydässä täytyy olla.

Kesään peruna kuuluu oleellisesti! Tosin olen huomannut sen vähentyneen myös kesällä. Grillatessa makkaraa tai vaikkapa pihviä, teen lisukkeeksi mieluummin salaatin ja jotain hyvää juustoa tai vaikkapa herkkusieniä tai pikkutomaatteja vartaassa. Silloin harvoin kun varhaisperunaa syö, on se kuitenkin erityistä herkkua. Kaveriksi voita tai silliä ja siinäpä se makuelämys jo onkin.

Varhaisperuna taipuu mielestäni parhaiten salaattiin. Nyt on juuri oikea aika vuodesta tehdä perunapohjaista salaattia ja napata takapihalta kaveriksi pinaattia, salaatin lehtiä ja yrttejä. Hieman proteiinia pavuista, pehmeyttä avokadosta, suolaa fetasta ja kirpsakkaa särmää sipulista. Siinäpä se, täydellinen kesäsalaatti!



iso kevätsipuli varsineen
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl sitruunamehua
1 tl sokeria
0,5 tl suolaa
200 g keitettyjä varhaisperunoita
1 avokado
n. 2 dl isoja valkoisia papuja
5 dl salaattipinaattia
(salaatin tai viinisuolan lehtiä)
100 g fetajuustoa
mustapippuria

1. Leikkaa kevätsipuli ohuiksi renkaiksi kulhoon. Lisää joukkoon öljy, sitruunamehu, sokeri ja suola ja sekoita
2. Kuutioi perunat ja avokado ja sekoita ne sipulien joukkoon. Lisää kulhoon myös pavut
3. Huuhdo pinaatti (ja salaatti) ja paloittele feta. Sekoita nekin salaatin sekaan. Mausta mustapippurilla

24. heinäkuuta 2017

Pikainen mac’n’cheese

Arki-ilta ja pitäisi keksiä jotain syömistä. Jotain helppoa, nopeaa ja maukasta. Jotain joka valmistuu vaivatta ja niin nopsaan että ehtii vielä reippailemaan metsään ennen kuin uniaika yllättää. Murun kanssa tätä puhelimessa pähkäilimme tiedostaen sen, että molemmilla on alla raskas työpäivä ja kaunis kesäpäivä houkuttelee kirmailemaan pihalle harrastuksen parissa. Muru heitti sitten ajatuksen että onhan tuolla kaapissa makaronia jos ei muuta keksitä (jonkun verran avattuja makaronipusseja löytyi kaapin uumenista muuton yhteydessä). Jatkoin ajatusta että laitetaan sekaan vaan vähän voita niin sehän on ihan kelpo ateria. Sitten ajatus jatkui juustoon ja pekoniin ja todettiin että tässähän on tulossa pikaversio mac’n’cheesestä.

Mac’n’cheese on herkkua! Pastaa ja juustoa – ei vaan voi mennä vikaan. Useimmat ohjeet tuntuvat vaivalloisilta ja monivaiheisilta ja ovat sen vuoksi nimenomaan viikonloppuruokaa. Niihin täytyy raastaa useampaa juustolajia, keitellä kastikkeita ja haudutella vielä uunissa. Nyt oikaistiin kaikessa mahdollisessa. Vain yhtä juustoa, kastike otettiin pastakattilasta eikä uunia tarvittu lainkaan. Ruoka oli valmis käden käänteessä oli aivan mahtavan makuista!

Ratkaisevassa asemassa tässä muutaman aineksen ruuassa on tietenkin juusto. Kun juusto on hyvää, on ruokakin hyvää ja jos juusto on pahaa niin koko ruoka on pahaa. Juuston valintaan kannattaa siis kiinnittää huomiota. Cheddar on tällaiseen ruokaan mielestäni parasta ja cheddareissakin minulla on yksi vakiojuusto jota aina ostan. Osta tähän ruokaa juuri sitä juustoa mikä omaan suuhun maistuu! Gruyere, gouda, emmental – kaikki raastettavat juustot käyvät tähän oikein hyvin. Samoin tähän on helppo upottaa jääkaapista vaikkapa parmesaanin tai aurajuuston lopuskat.

Aikuisten kesken tehdessä laitettiin ruuan sekaan hienoksi pilkottua punasipulia antamaan vähän rapsakkuutta ja taittamaan ja piristämään hieman raskasta makumaailmaa. Punasipuli lisättiin pekonin sekaan pannulle paiston loppuvaiheessa ja jätettiin melko raa’aksi jotta kirpeys ja rakenne säilyisivät. Tein ruokaa myös lapsilleni kiireisenä perjantai-iltana ja silloin laitoin ruuan sekaan ruohosipulia.



2 annosta

n. 150 g kuivaa pastaa
1 pkt pekonia
1 valkosipulin kynsi
100 g cheddaria
suolaa
mustapippuria
ruoho-, puna- tai shalotsipulia

1. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. Käytä vain vähän suolaa, koska keitinvettä käytetään ruokaan
2. Paloittele pekoni ja paista se pannulla kypsäksi. Valuta mahdollinen liika rasva pois pannulta
3. Kuori ja hienonna valkosipuli (ja puna- tai shalotsipuli) ja lisää pannulle pekonin sekaan. Kypsennä varovaisesti 1-2 minuuttia että valkosipuli ei pala. Nosta pannu levyltä odottamaan
4. Raasta juusto karkeaksi raasteeksi
5. Kun pasta on kypsää, mittaa kattilasta noin 0,5 dl keitinvettä pannulle pekonin joukkoon. Nosta pannu takaisin lämpimälle levylle ja anna kuumentua. Valuta pasta ja kaada se pannulle
6. Lisää pannulle myös juustoraaste. Kuumenna sekoitellen kunnes juusto on sulanut ja ruoka on tasaista. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Lisää lopuksi joukkoon tuoretta ruohosipulia