Banaanikakku

Muruseni kysäisi eräänä päivänä ennen joulua, että osaisinkohan kenties tehdä banaanikakun. En ollut aiemmin moista tehnyt, koska en itse banaanista tykkää. Lupasin kuitenkin osata ja tehdä sellaisen joululomalla. Ohje löytyi Hannalta Cebicin keittiöstä. Hanna tekee paljon perinteisiä leivonnaisia ja ruokia, joten arvioin lähteen luotettavaksi! Ja oikein toimivan ohjeen löysinkin!

Vuokani oli hieman suurempi kuin ohjeessa, joten kakun jäädessä matalammaksi, lyhensin hieman paistoaikaa. Kakku jäi tikkutestistä huolimatta hieman liian pehmoiseksi, vaikka kypsä olikin. 45 minuuttia olisi ollut minun vuoalleni sopiva aika olla uunissa.

Täyteläiseen kakkuun sopii hyvin myös kuorrute. Kakun voisi kuorruttaa esimerkiksi kinuskilla, sulatetulla suklaalla, voikreemillä tai tuorejuustokuorrutteella. Kuorrutteen päälle voisi ripotella suklaa- tai pähkinärouhetta. Kanssasyöjäni mielestä tämä kakku ei kuorrutetta tarvitse, vaan se on parasta sellaisena kuin se on. Saa kuulemma tehdä toistekin!

 

 

 

 

 

2 kananmunaa

2,5 dl sokeria

2 kypsää banaania muussattuna

2 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

2 tl vaniljasokeria

1,25 dl kermaa

150 g voisulaa

2,5 dl vehnäjauhoja

(kanelia)

 

1. Sulata ensimmäisenä voi, että se ehtii hieman jäähtyä

2. Voitele ja jauhota kakkuvuoka

3. Sekoita taikinan ainekset kulhossa kauhalla ohjeen järjestyksessä. Taikina on melko löysää ja kuohkeaa

4. Kaada valmis taikina vuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin tunnin ajan (paistoaika riippuu vuoan koosta, eli tarkkaile kypsymistä). Pinta tummuu herkästi, peitä tarvittaessa paiston loppuvaiheessa.

 

Talvinen sitrussalaatti

Tämän salaatin valmistaminen meni melkein kuin Strömsössä! Tein edellisenä päivänä ruusukaalikeittoa LINKKI ja jätin siitä muutaman ruusukaalin tätä salaattia varten odottamaan. Käytin keiton höysteenä cashew-pähkinöitä ja jätin myös niitä pussista salaattia varten (kahdelle kokkaillessa kun kaikkea jää helposti aina yli, niin yritän suunnitella ruuat hävikkiä ajatellen). Töiden jälkeen ajelin paikalliseen suureen marketiin, jonka heviosaston ajattelin täyttävän tarpeeni, mutta yllätyksekseni sitrusvalikoima olikin melkoisen vaisu. Sitrusten sesonki on toki vasta alkamassa.

Mitäpä olisin tarvinnut? Olisin tarvinnut kumkvatteja, joita en ole koskaan maistanut, mutta joita olen monesti kyseisen kaupan heviosastolla ihastellut. Nyt olisin niitä viimein ostanut, mutta enpäs ostanutkaan! Toinen ohjeeseen tuleva sitrus oli klementiini, eikä niitäkään ollut saatavilla. Mandariineja ja satsumoita kyllä löytyi. Valitsin mandariinit, tosin tällä nyt ei kovinkaan suurta maullista merkitystä ole.

Kumkvattia ei varmaankaan voi oikein millään suoraan korvata – toki vaikea arvioida, kun en koskaan ole sitä maistanut. Hyörin aikani hyllyillä miettimässä jotain sen tilalle, koska halusin salaattiin kuitenkin kahta sitrusta. Salaatin seuralaiseksi ajattelin paistaa lohta, joten greippi tuntui ajatuksena liian karvaalta, eikä makeampia verigreippejä ollut saatavilla. Appelsiini on taas liian samankaltainen kuin mandariini. Lopulta huomasin hyllyssä sweetie-hedelmiä, joita en myöskään ollut aiemmin maistanut. Paremman puutteessa nappasin sellaisen mukaani.

Sweetie on pomelon ja greipin risteytys: greipin näköinen, mutta ei ole lainkaan niin hapan kuin greippi. Sweetien maku onkin raikas ja pirtsakka, ja vähemmän makeana se sopi hyvin makeamman mandariinin kanssa. Sen raikkaus taittoi myös hyvin lohen rasvaisuutta. Eli loppujen lopuksi valinta osuikin yllättävän hyvin kohteeseen!

Eli tätä salaattia kun teet, niin valitse kaksi eri tyyppistä sitrusta oman maun ja salaatin lisukkeen mukaan. Samoin salaattipohjaa voi muunnella oman maun mukaan. (ohje: Glorian Ruoka&viini 9/2023)

 

 

 

 

4 annosta

 

7 kumkvattia

4 klementiiniä

300 g ruusukaaleja

1 dl suolattuja cashew-pähkinöitä (tai muita vastaavia maun mukaan)

100 g sinihomejuustoa (tai maun mukaan)

n. 40 g rucolaa

(käytin salaattipohjana valmista salaattisekoitusta ja laitoin ruusukaalia hieman vähemmän)

 

kastike (reilu annos, tätä jää yli):

0,25 dl klementiinimehua (tai muuta sitrusmehua)

0,5 dl oliiviöljyä

1 tl sinappia

0,25 tl suolaa

0,25 tl mustapippuria

 

1. Pese sitrukset. Viipaloi kumkvatit kuorineen ja poista siemenet. Kuori muut sitrukset veitsellä hedelmälihaa myötäillen ja poista suurista sitruksista (esim. greippi, appelsiini, sweetie) kalvot. Leikkaa sitrukset paloiksi

2. Valmista kastike. Kaada leikkuulaudalle kertynyt mehu pieneen kulhoon ja purista mehut myös mahdollisista hedelmän perkeitä. Purista tarvittaessa lisää mehua kokonaisesta hedelmästä. Lisää kastikkeen muut ainekset ja sekoita voimakkaasti sekaisin

3. Huuhtele ruusukaalit ja irrota niistä lehdet tai viipaloi kaalit veitsellä ohuesti. Kääntele ruusukaalit kastikkeessa ja

4. Rouhi pähkinät ja murentele juusto

5. Laita tarjoiluvadin pohjalle kerroksittain salaattia, ruusukaalia ja sitruksia. Valuta päälle loppu kastike. Ripottele pinnalle pähkinät ja juusto

 

Ruusukaalikeitto

Sosekeitto ruusukaalista - melko yllättävää, mutta todella hyvää! Keitto oli sosekeitoksi melko ohutta, eli vettä olisi voinut olla hieman vähemmän tai suurusteena olisi voinut käyttää kermaa. Meillä rouskeeksi laitetut cashewit upposivatkin keiton pohjalle, toki alkuperäisessä ohjeessa keiton pinnalle ripoteltiin kevyttä paahdettua sipulirouhetta. Hyvän makuista tämä oli, mutta ei ehkä vaivansa väärti. Ruusukaalista saa maukasta ruokaa vähemmälläkin vaivalla. Ja hyvää sosekeittoa helpommistakin aineksista. (Ohje: Glorian Ruoka&viini 9/2023) 

 

 

 

 

2 annosta

 

500 g ruusukaaleja

1 sipuli

1 valkosipulin kynsi

2 rkl öljyä

7 dl vettä

puolikas kasvisliemikuutio (tai luraus kasvisfondia)

100 g maustamatonta tuorejuustoa

0,25 tl mustapippuria

(suolaa)

 

pinnalle: 

suolattuja cashew-pähkinöitä rouhittuna TAI paahdettua sipulia TAI pekonimurua

 

1. Leikkaa ruusukaalien kannoista kuivat osat pois ja poista myös kuivahtaneet uloimmat lehdet. Poista parista ruusukaalista lehtiä varovaisesti yksi kerrallaan koristeeksi. Paloittele loput kaalit.

2. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota ne pehmeiksi öljyssä pannulla

3. Kiehauta vesi kattilassa ja lisää joukkoon kasvisliemi. Lisää kattilaan ruusukaalit ja keitä niitä 5-10 minuuttia, kunnes ne alkavat olla pehmeitä

4. Lisää kattilaan sipulit ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi

5. Lisää kattilaan tuorejuusto ja kuumenna keittoa matalalla lämmöllä samalla sekoitellen, kunnes juusto on sulanut keiton sekaan. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla

 

 

 

 

Kikherne-couscouspyörykät

Kanssasyöjäni ovat esikoista lukuun ottamatta alkaneet syödä enemmän ja enemmän kasvisruokaa ja jopa ehdottamaan kasvisvaihtoehtoja, kun ruokia pöytäämme mietitään! Viimeksi yllätyin, kun kuopus halusikin lasagnen sijaan syödä lähinnä itselleni valmistamiani thai-nuudeleita, joiden seassa oli mifua, vihreitä papuja ja pakasteherneitä. Esikoinen olisi voinut sitä syödä mielellään, jos siinä ei olisi ollut ”niitä vihreitä” – hän valitsi siis lasagnen!

Ruokatoiveella kikhernepyöryköistä muruseni puolestaan yllätti minut selattuaan läpi Maku-lehden (2/2023). Tähän ideaan tartuin oitis ja tein näitä heti parin päivän kuluttua. Maistuivat molemmille! Pakastin loput pyörykät annosrasioissa itselleni ja hyvin maistuivat pakastimesta sulatettunakin.

 

 

 

 

4 annosta

 

2 dl couscousia

1 tetra käyttövalmiita kikherneitä

1 punasipuli

1 valkosipulin kynsi

2 tl persiljaa

2 rkl soijakastiketta

1 rkl sitruunamehua

1 rkl öljyä

2 tl paprikajauhetta

1 tl jeeraa

0,5 tl mustapippuria

 

kastike:

1 dl ketsuppia

2 rkl soijakastiketta

1 tl misotahnaa

1 tl srirachaa (laitoin hieman tabascoa)

1 valkosipulin kynsi raastettuna

 

1. Kypsennä couscous pakkauksen ohjeen mukaan ja anna jäähtyä. Laita se monitoimikoneen kulhoon

2. Huuhtele ja valuta kikherneet ja lisää ne couscousin sekaan. Kuori ja hienonna sipulit ja lisää ne myös. Lisää loput pyöryköiden ainekset ja aja tasaiseksi massaksi

3. Pyörittele taikinasta öljytyin käsin noin 15-20 pyörykkää uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia

4. Sekoita kastikkeen ainekset kulhossa. Pyöräytä valmiit pyörykät kastikkeessa kuumina tai tarjoa kastike erikseen. (Jos pakastat pyöryköitä, kastike kannattaa tarjoilla erikseen)

Linssi-pekonikeitto

Linssikeittojen värisarjan testaaminen jatkuu ja vihreän keiton jälkeen vuorossa oli punainen keitto. Aiemmin syömäni linssikeitot ja -muhennokset ovat usein olleet intialaisin maustein maustettuja eikä se makumaailma ole minun suosikkini. Keitoissa mausteet korostuvat vielä enemmän kuin kastikkeissa tai padoissa, jotka usein syödään riisin kera.

Tässä keitossa ei noita makuja kuitenkaan ollut, vaan makumaailma oli melkoisen neutraali. Tämä osui ja upposi minuun ja oli ehdottomasti parasta linssikeittoa mitä olen syönyt! Luulen, että pekoni antoi tähän oman täyteläisen taustamakunsa. Mikäli haluaa tehdä keiton ilman lihaa, voi valmiiseen keittoon sekoittaa hieman parmesaaniraastetta tai heittää parmesaanin kannikan keiton joukkoon keittovaiheessa antamaan umamia makua. Pekonin voi korvata myös paistetuilla sienillä. Ja mikäli tykkää ohuemmasta keitosta niin vettä voi aina lisätä! (Glorian Ruoka&viini 2/2023)

 

 

 

 

4 annosta

 

140 g pekonia

2 rkl öliiviöljyä

1 sipuli

2 porkkanaa

250 g punaisia linssejä (laitoin 200 g, että ostamastani 400 g:n paketista riittää kahteen keittoon)

2 prk (valkosipulilla maustettua) tomaattimurskaa

4 dl vettä

yrttejä maun mukaan (esim. oreganoa ja persiljaa)

(1 tl suolaa tai 1-2 rkl soijakastiketta)

 

1. Suikaloi pekoni ja paista se rapeaksi omassa rasvassaan. Nosta talouspaperille odottamaan

2. Hienonna sipuli ja kuori ja paloittele porkkanat. Kuullota kasviksia pekonin rasvassa kattilassa noin viisi minuuttia

3. Huuhtele linssit siivilässä ja kaada ne kattilaan. Lisää tomaattimurskat, vesi ja yrtit ja keitä hiljalleen poreillen 20-25 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä

4. Sekoita joukkoon pekonisuikaleet ja lisää tarvittaessa suolaa tai soijakastiketta