18. kesäkuuta 2016

Suklaa-kookospallot

Viikonloppu lasten kanssa kotona. Vettä sataa ja kiukuttaa. Seuraavana päivänä on vielä märkää ja vieläkin kiukuttaa. Mikään tekeminen ei riitä, eikä mikään ole kivaa ja äiti on jälleen kerran maailmankaikkeuden pahin olento!

Pikkuhiljaa kiukkuinen olo alkoi tarttua minuunkin ja minusta todellakin oli vaarassa tulla se maailmankaikkeuden pahin olento. Maassa oli melkein rauha kun hiippailin taloyhtiön pienelle kuntosalille ajamaan intervallia ja puhisemaan enintä kiukkua pois. Ei onnistunut edes puolituntinen rauhaa, vaan johan kiukkuamista ulkoistettiin sinne saakka puhelinlinjoja pitkin. Laitoin puhelimen äänettömälle ja lisäsin kierroksia pyörään. Pian hiki valui ja pihinä ja puhina alkoi tehdä tehtävänsä.

Kotiin palattuani kiukun aiheita alettiin käsitellä uudelleen ja onneksi olin nyt rauhan tilassa (zen-tilaksi tätä ystäväni kanssa kutsumme – tila jolloin on jo niin kypsä, että kaiken pystyy päästämään ohi, niin kuin vesi valuisi ankan selästä). Purpatus ja vinkuna jatkui ja minä suuntasin keittiöön paistelemaan broileria arki-illan helpotukseksi. Paistinpannun sihinä ja liesituulettimen hurina peittivät enimmät vinkunat ja ihan salaa siinä ruuanlaiton ohessa tein vielä sarjan keppijumppaa! Kukaan ei huomannut eikä arvannut että äitillä on nyt vähän omaa aikaa meneillään!

Siitäpä se kiukkuaja sai pikkuhiljaa kiukkunsa kihistyä ja siirtyi pihalle jalkapalloineen. Minä lopettelin ruuan laiton ja jumppaamisen. Nyt oli aika ottaa esille hyvän mielen ainekset, eli kaurahiutaleet, sokeri ja voi. Kiukkupussikin palaili sisälle ja teki säyseänä taikinan, minä pyörittelin pallerot ja lapseni Säyseys Aurinkoinen kieritteli pallerot kookoshiutaleissa.

Sitten alkoi odotus että pääsee maistamaan! Ja kyllä vaan hyvää kannatti odottaa - nämä maistuivat rauhalle ja rakkaudelle! (ohje Maku 7/2015)



3 dl kaurahiutaleita
1 dl ruokokidesokeria
1 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta
0,25 tl suolaa
100 g huoneenlämpöistä voita
2 rkl jäähtynyttä vahvaa kahvia (en laittanut kun taikina oli melko kostea)
2 dl kookoshiutaleita

1. Sekoita kuivat aineet kulhossa
2. Lisää joukkoon voi ja kahvi ja nypi tasaiseksi
3. Muotoile taikinasta palloja ja kierittele ne kookoshiutaleissa
4. Nosta pallot jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi ennen tarjoamista

15. kesäkuuta 2016

Veriletut

Joensuussa on viime vuosina kouluissa pidetty retroruokaviikkoja, jolloin lapsia on tutustutettu esihistoriallisen ajan – eli -70 ja -80 –lukujen – kouluruokakulttuuriin. Tuolloin tarjolla on ollut esimerkiksi kanaviillokkia, perunavelliä, uunilohta, sianlihakastiketta, silakkapihvejä, maksalaatikkoa ja verilettuja. Itse työskentelen Kontiolahdella ja siellä kuuden viikon ruokalistalta löytyy ihan näin moderninakin aikana perunavelli, sianlihakastike ja maksalaatikko ja kaikki maistuvat lapsille hyvin. Kotona ruokalistalta löytyy myös kanaviillokki, silakkapihvit ja uunilohi. Nyt uusimpana kokeiltiin sitten myös verilettuja.

Veriletut eivät kouluaikana minulle maistuneet. Muistelen että lisukkeena oli perunamuusia ja puolukkahilloa. Letut itsessään olivat paksuja ja sitkeitä – aivan kuin teolliset pinaattiletut nykyäänkin. Kotona veriletut olivat kuitenkin lapsuudessani yksi suosikkiruokani. Äiti paistoi letut itse ja ne olivat ohuita ja maukkaita. Lisukkeena verilettujen kanssa meillä oli makaronia ja kananmunakastiketta (eli valkokastiketta jonka seassa oli keitettyä kananmunaa). Omassa keittiössänikin paistelin verilettuja silloin tällöin siihen aikaan kun kaupoissa oli myynnissä näppärää verilettutaikinajauhetta. Sitten sen valmistaminen loppui ja siihen loppui myös verilettujen tekeminen. Koska hei, tiesittekö että veriletut tehdään VERESTÄ?!?!

No joo. Ajatus on muhinut mielessäni melkein 15 vuotta kunnes kampaajalla asia tuli puheeksi. Sen jälkeen rohkaisin mieleni ja ostin pakastealtaasta veripullon ja siirsin sen omaan pakastimeeni. Aikaa kului jokunen viikko ja viimein rohkaisin mieleni taas ja tein verilettuja. Ja ne olivat juuri niin hyvä kuin muistinkin! Ja lisukkeena oli tietysti makaronia (sen verran olin moderni että valitsin täysjyväversion perinteisen valkean sijaan) ja kananmunakastiketta. Lapsetkin söivät – eikä aivan täyttä tyrmäystä tullut.



5 dl verta
3 dl vettä
1 kananmuna
5 dl jauhoja (ohraa ja/tai ruista ja osa voi olla vehnääkin)
1 tl suolaa
1 rkl siirappia
3 tl sipulijauhetta
ripaus valkopippuria

1. Sekoita ainekset kulhossa ja jätä huoneenlämpöön turpoamaan ainakin puoleksi tunniksi
2. Paista taikinasta lettuja pannulla

14. kesäkuuta 2016

Kinuskimokkapalat

Kesäloma on alkanut! Viimeisen koulupäivän aamuna kävimme poikien kanssa hakemassa koululta loistavat todistukset ja stipendit ja suuntasimme kotiin. Pojilla on edessä vapautta useampi viikko kun itse puolestani lomailen hieman pienemmässä mittakaavassa pariin otteeseen. Viimeisen koulupäivän kunniaksi ajatuksenani oli leipoa, mutta koska mummo kutsui meidät iltapäivällä muurikkaletuille, niin leipominen siirrettiin seuraavalle päivälle.

Seuraava päivä olikin osuvampi valinta! Talossa vilisi neljän pojan serkuskaarti ja ääntä ja vauhtia riitti sekä sisällä että ulkona. Iso pellillinen mokkapaloja on omiaan rauhoittamaan menon hetkeksi ja antamaan myös virtaa jatkaa samaa linjaa edelleen.

Mokkapalat eivät ikinä petä. Paitsi joskus kun pohja ei ole kohonnut kunnolla. Ja joskus kun kuorrutetta on liian vähän. Tai joskus kun kuorrute on niin löysää että se valuu reunojen yli. Oikeastaan kokemukseni mukaan mokkapalat menevät useimmin pilalle kuin onnistuvat. Tällä kertaan kaikki sujui kuin unelma! Pohjasta tuli mehevän muheva ja tuorejuustopohjainen kuorrute ei pysty mitenkään valumaan. Taikinan kahvi toi mukaan mokkapalalle ominaisen kahvin maun ja kinuski ja suolapähkinät kivan makean ja suolaisen yhdistelmän. Helppo ja näppärä ohje toteuttaa lasten kanssa yhdessä. (Ohje: Yhteishyvä 2/2016)



pohja:
200 g voita
2 dl kahvijuomaa
5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
1 rkl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
3 dl sokeria

kuorrutus:
1 prk (2dl) valmista kinuskikastiketta
250 g mascarponea

pinnalle:
1,5 dl suolapähkinöitä

1. Sulata voi ja jätä se jäähtymään. Keitä kahvi ja jätä sekin jäähtymään
2. Sekoita kuivat aineet kulhossa ja jätä ne odottamaan
3. Vaahdota munat ja sokeri paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Kääntele vaahdon sekaan voisula, kahvi ja kuivat aineet vuorotellen. Sekoita varovaisesti
4. Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Jätä pohja jäähtymään
5. Vaahdota kuorrutuksen aineet vatkaimella tasaiseksi seokseksi ja levitä se jäähtyneen pohjan päälle. Ripottele pinnalle suolapähkinöitä

3. kesäkuuta 2016

Raparperi-vadelmapiirakka

No eipähän menny ihan niinkun strömsössä, mutta onneksi muullakin tavalla voi onnistua!

Ensimmäinen yritys. Lasten kanssa leivottiin, ihan vaan muuten vaan viikonloppuna kun ei aikoihin oltu mitään leivottu. Kaikki meni hyvin siihen saakka kun avasin jääkaapin ja huomasin, että kas, kerma on vielä tuolla jääkaapissa ja piirakka on pellillä menossa uuniin. Paisto, maisto ja todettiin että ei tämä kermaa tarvitsekaan!

Toinen yritys. Äitienpäivänä kannattaa tehdä jotain sellaista jonka on jo aiemmin testannut ja hyväksi havainnut. Leivottiin lasten kanssa, ihan muuten vaan koska oli äitienpäivä ja oltiin mummon ja ukin luo menossa. Kaikki meni hyvin siihen saakka kun leipomisen ja piirakan paistamisen jälkeen aloin etsiskelemään mikrokupua. Mikrokupu löytyi mikrosta ja sen alta taikinaa varten sulatettu margariini. Ihmettelinkin miksi piirakka meinasi tarttua leivinpaperiin kiinni. Syötyä piirakka tuli, mutta todettiin että kyllä tämä piirakka rasvaa tarvitsee.

Hyvää on kun muistaa laittaa (ainakin melkein) kaikki ainekset. (Ohje: Glorian Ruoka&viini 3/2016)



pohja:
200 g voita
6,5 dl vehnäjauhoja
4 dl sokeria
n. 80g mantelijauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 sitruuna
2 dl piimää
(2 dl kermaa)
2 kananmunaa

täyte:
1 l raparperipaloja
2 dl vadelmia

muruseos: (reilu satsi vaikka jo pienensin)
50 g voita
2 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
0,25 tl suolaa

pinnalle:
1-2 dl mantelilastuja

1. Sulata voi
2. Sekoita keskenään kuivat aineet
3. Pese sitruuna huolellisesti. Raasta kuori ja purista mehu. Lisää kuoriraaste, mehu, piimä, kerma, kananmunat ja voisula kuiva-aineiden sekaan ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille
4. Ripottele taikinan päälle vadelmat ja raparperipalat
5. Sekoita muruseoksen ainekset tasaiseksi seokseksi ja ripottele seos piirakan päälle. Ripottele päällimmäiseksi mantelilastuja
6. Paista 175-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia kunnes piirakka on kypsä ja pinta saanut vähän väriä