Omena-fenkolisalaatti

Joskus yksinkertaisetkin ainekset voivat yllättää! Niin kävi tämän salaatin kohdalla. Ajattelin kokeilla jotain raikasta ja rouskuvaa ja tämä oli juuri sitä! Rapsakan pirtsakkaa rakennetta ja makua, joka käy hyvin lisukkeeksi makkaralle, lihalle tai kalalle – varmasti grillatun ja savustetun ruuan kanssa erityisen hyvä pari! (Ohje: Martat-lehti 4/2021) 

 

 

 

3 omenaa

1 fenkoli

puolikas kurkku

8 retiisiä

2 rkl seesaminsiemeniä

(tuoretta persiljaa)

1 ruukku viinisuolaheinää (käytin rucolaa)

 

kastike:

0,5 dl rypsiöljyä

0,5 limen mehua

1 rkl ruokokidesokeria

0,5 tl suolaa

 

1. Huuhtele ja/tai kuori omenat ja kasvikset ja leikkaa ne ohuiksi suikaleiksi tai kuutioi. Sekoita salaatin ainekset keskenään (jätä rucola erikseen)

2. Sekoita kastikkeen ainekset huolellisesti sekaisin. Kaada noin puolet kastikkeesta kasvisten joukkoon tasaisesti ja jätä loput erikseen tarjottavaksi

3. Laita rucola tarjoiluvadille pediksi ja levitä muut kasvikset sen päälle. Tarjoa lisukesalaattina lopun kastikkeen kera

 

Hedelmä-granolapiirakka

Tässäpä viikonlopun leivonnainen, josta teini totesi, että maistuu kyllä vähän liian terveelliseltä! Lohdutin lastani, että kyllä se sokerin ja voin määrällä kivasti kompensoituu, syö huoletta vaan! Lopputulos oli herkullisen mehevä, päältä melko lailla mureneva ja jääkaappisäilytyksen jälkeen pohja oli todella kova, joten hetki huoneenlämmössä ennen tarjoamista on paikallaan. Parhaimmillaan tämä oli kuitenkin aivan tuoreena, kun hedelmät olivat vielä hieman lämpimiä. (Ohje Glorian Ruoka&viini 6/2014)

 

 

 

 

pohja:

200 g voita

2 dl sokeria

3 tl vaniljasokeria

3 dl kookoshiutaleita

2,5 dl vehnäjauhoja

 

granola:

0,5 dl oliiviöljyä

1,5 rkl vaahterasiirappia tai hunajaa

2,5 dl kaurahiutaleita

0,5 dl cashew-pähkinöitä

0,5 dl manteleita

0,25 dl seesaminsiemeniä

(0,5 tl kardemummaa)

 

2 isoa luumua

2 omenaa

200 g vadelmia

 

1. Valmista ensin pohja: sekoita pehmeä voi ja sokerit puuhaarukalla sekaisin. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Nosta jääkaappiin odottamaan.

2. Valmista granola: kuumenna öljyä ja vaahterasiirappia kattilassa sen aikaa, että seoksen saa sekoitettua tasaiseksi. Rouhi pähkinät ja mantelit ja sekoita niiden joukkoon kaurahiutaleet ja seesaminsiemenet. Kaada öljyseos päälle ja sekoita tasaiseksi.

3. Valmistele hedelmät: kuori omenat ja viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi. Puolita luumut, poista niistä kivet ja viipaloi myös ne.

4. Pingota irtopohjavuoan (halk. n. 24cm) pohjalle leivinpaperi. Painele taikina vuoan pohjalle. Asettele pohjan päälle hedelmäviipaleet ja vadelmat tasaisesti ja levitä niiden päälle granola

5. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Laita loppuvaiheessa vuoan päälle leivinpaperi ettei pinta pääse paahtumaan liikaa. (Minulla vuoasta valui rasvaa, laitoin uunipellin ja leivinpaperin vuoan alapuolelle niin ei uuniin tullut sotkua)

6. Anna jäähtyä vuoassaan huoneenlämpöiseksi. Tarjoa maustamattoman jogurtin tai löysäksi vatkatun kerman kera

 

Omenakakku

Omenaa sisältävät leivonnaiset ovat minun makuuni osuvia. Omena pehmenee mukavasti uunissa ja makeus tiivistyy ihanasti. Tässä omenakakussa mennään omenan pehmeydessä vielä askel pidemmälle, kun omenaviipaleet pehmitetään voisulassa ennen kuin ne lisätään kakkutaikinaan. Kakku on melko tiivis ja mehevän kostea.

Paiston kanssa minulla oli hieman ongelmia. Paistoin kakkua ohjeen mukaan uunin alatasolla annetun ajan, mutta kakku oli kokeillessani vielä aivan taikinainen sisältä. Jatkoin paistamista vielä reilun 10 minuuttia ja siinä kohtaa alkoi vaikuttaa kypsältä. Kakun pinta ehti ottaa hieman liikaa väriä pidemmässä paistossa, eli folion tai leivinpaperin olisi voinut päälle loppuvaiheessa laittaa. Kakku myös lässähti uunista oton jälkeen. Makuunhan tämä ei onneksi vaikuttanut, mutta liian tummaksi paistunut pinta antoi hieman liian paahteisen maun kakulle.

Kakku maistui kanssasyöjille ja ehkäpä tätä täytyy tehdä toistekin – vaikkapa hieman laakeammassa vuoassa, jotta paisto onnistuisi paremmin. (Ohje: Maku 7/2017)

 

 

 

 

500 g omenoita

130 g voita

1,5 dl vehnäjauhoja

0,5 tl leivinjauhetta

0,5 tl suolaa

2 kananmunaa

1 keltuainen

3 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

 

1. Kuori omenat ja leikkaa ne ohuehkoiksi viipaleiksi. Sulata voi pannulla ja ota 1 dl voisulaa talteen. Paista omenoita lopussa voissa miedolla lämmöllä, kunnes ne ovat pehmenneet

2. Sekoita vehnäjauho, leivinjauhe ja suola pienessä kulhossa

3. Vatkaa munat ja sokerit suuremmassa kulhossa kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon voisula ja kuiva-aineet varovasti nuolijalla käännellen

4. Kääntele lopuksi taikinaan myös omenaviipaleet ja pannulla oleva voisula

5. Voitele ja jauhota irtopohjavuoka (halk. n. 20 cm). Kaada taikina vuokaan

6. Paista 175-asteisen uunin alatasolla n. 40 minuuttia

7. Anna valmiin kakun jäähtyä kunnolla ennen tarjoamista tai anna vaikkapa tekeytyä jääkaapissa yön yli. Tarjoa kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kera

 

 

Omenaiset broileripyörykät

Arkiruokaan taas vähän vaihtelua ja makua omenasta ja inkivääristä. Yksinkertaista ja helppoa, mutta siltikin maukasta! Kastike toi napakan lisän annokseen, eikä sitä tarvinnut kovinkaan suurella kauhalla annostella. Lisukkeena pyöryköiden kanssa söimme riisiä ja keitettyä kukkakaalia pienellä parmesaanisäväyksellä höystettynä. (Ohje: Yhteishyvän ruoka 5/2019)

 

 

 

 

 

 

4 annosta

 

1 iso omena

2 rkl sitruunamehua

0,75 dl korppujauhoja

1 kananmuna

1 valkosipulin kynsi

1 cm:n pala inkivääriä

(tuoretta korianteria maun mukaan)

400 g broilerin jauhelihaa

1 tl suolaa

mustapippuria

chiliä maun mukaan

 

kastike:

2 rkl soijakastiketta

2 rkl sitruunamehua

2 rkl makeaa chilikastiketta

 

1. Kuori ja raasta omena kulhoon ja sekoita raasteen joukkoon sitruunamehu, korppujauhot ja muna. Anna turvota viitisen minuuttia

2. Kuori ja raasta valkosipuli ja inkivääri ja lisää ne kulhoon. (Hienonna korianteri) Lisää loput pyörykkämassan ainekset kulhoon ja sekoita tasaiseksi. Muotoile taikinasta pyöryköitä, pihvejä tai kepakoita ja paista ne pannulla tai uunissa kypsiksi (225 astetta, noin 20 minuuttia)

3. Valmista kastike sekoittamalla ainekset yhteen

 

 

Crostata di mele - omenatorttu

Omenien aika on vielä käsillä! Kotimaisien omenien satokausi on pitkä ja herkkua riittää pitkälle syksyyn. Omenapiirakoita on varmasti paistettu yhdessä jos toisessakin keittiössä tänäkin syksynä!

Omenapiirakkaan liittyy aina vahvasti kaneli, joka ei ole minun makuuni lainkaan. Siitä syystä omenapiirakkaa ei kotona tule tehtyä juuri koskaan. Omenasta leivonnassa tykkään kyllä ja ihan perinteinen omenahyve, jonka päällä on rapeaa kaurahiutaleista tehtyä muruseosta (ilman kanelia!) on aivan ihanaa. Varsinkin jos siihen päälle kaataa reilun lammikon paksua vaniljakiisseliä!

Tässä ihanassa tortussa yhdistyvät omenan ja vaniljan maut, jotka mielestäni kuuluvat ja sopivat yhteen paljon paremmin kuin omena ja kaneli! Murotaikina onnistui mahtavasti ja se pysyi ihanan mehevänä hedelmäsoseen avulla (en tykkää murenevasta piirakkapohjasta lainkaan). Torttu olisi voinut olla aivan yltiömakea, mutta pohjan vähäisen sokerimäärän, kiisselin sitruunan ja kirpeän omenalajikkeen ansiosta kokonaisuus oli juuri sopiva minun makuuni! Makean ystävien kannattaa käyttää makeampia omenia – minä menin tietenkin Granny Smitheilla! (Ohje: Glorian Ruoka&viini 2/2010)

 

 

 

 

taikina:

3,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl sokeria

150 g voita

1 kananmuna

 

täytekiisseli:

4 dl maitoa

1 dl kermaa

1 dl sokeria

3 rkl vehnäjauhoja

3 kananmunan keltuaista

1 tl raastettua sitruunan tai appelsiinin kuorta

1 tl vaniljasokeria

 

lisäksi:

3 omenaa

2 dl aprikoosisosetta (käytin sokeroimatonta hedelmäistä mangososetta)

(ruokokidesokeria)

 

1. Valmista ensin kiisseli. Mittaa pinnoitettuun kattilaan maito, kerma, sokeri, vehnäjauhot ja keltuaiset. Kuumenna koko ajan huolella sekoittaen, kunnes kiisseli sakenee. Älä keitä! Nosta kattila liedeltä ja sekoita kiisselin joukkoon sitruksen kuoriraaste ja vaniljasokeri. Sekoita hyvin ja jätä jäähtymään. Vispaile kiisseliä muutaman kerran jäähtymisen aikana, että se pysyy tasaisena.

2. Valmista sitten taikina. Mittaa jauhot ja sokeri kulhoon. Kuutioi voi ja nypi taikina tasaiseksi. Lisää kananmuna ryynimäisen seoksen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Älä vaivaa, ettei taikina sitkisty. (Tein taikinan monitoimikoneen leikkurikulhossa ja mutistelin vain aivan lopun kulhossa). Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan levätä puolisen tuntia.

3. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Viipaloi omenat ohuiksi siivuiksi.

4. Voitele piirakkavuoka ja painele tai kauli taikina vuokaan ja sen reunoille. Levitä pohjan päälle aprikoosisose ja kaada sen päälle jäähtynyt kiisseli. Asettele omenaviipaleet kiisselin päälle ja ripottele niiden päälle hieman ruokokidesokeria (ja jos tykkäät kanelista niin kyllähän sekin tähän toki sopii!).

5. Kypsennä torttua 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia kunnes reunat ruskistuvat kauniisti ja omenat saavat hieman väriä. Anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoamista että kiisseli asettuu. Minä pidin torttua jääkaapissa seuraavaan päivään ennen leikkaamista

 

Mantelinen omenapiirakka

Kun muutin nykyiseen asuntooni vajaan viisi vuotta sitten talvella, katselin hieman järkyttyneenä olohuoneen ikkunan edessä kenottavaa puuta. Se kasvoi vähän joka suuntaan ja oli hieman holtittoman näköinen. Nimekseen tuo puu sai Räähkä ja kaatotuomion seuraavalle kesälle. Tuttavan kanssa päiviteltiin takapihan tilannetta ja hän epäili puun olevan omenapuu. Ahaa, no sehän muuttaakin tilanteen! Keväällä menin Marttojen yrttikurssille ja vein puutarhaneuvojalle mukanani puun oksan ja hän vahvisti sen todellakin olevan omenapuu.

Eli kaatotuomio peruttiin ja vaihtui hoitotoimenpiteisiin. Kyselin neuvoa facebookissa puutarharyhmässä ja sainkin neuvoja puun oikaisemiseen ja leikkaamiseen. Pikkuhiljaa puu on kasvanut, mutta hoitamattoman alkutaipaleen jäljet ovat vielä näkyvissä ja puu on melko honteloinen. Leikkaaminen ja hoivaaminen siis jatkuu!

No sitten siihen satoon, jonka kanssa ei onni ole oikein ollut myötä. Puu on kukkinut joka vuosi hyvin ja melko runsaastikin. Pölyttäjiäkin on yhtä kesää lukuun ottamatta ollut hyvin – lieneekö ollut liian kylmä kevät, sitä en jaksa muistaa. Yhtenä kesänä raekuuro karisti kaikki kukat, yhtenä kesänä orava kävi syömässä kaikki pienet omenan alut (yhtä lukuun ottamatta) ja yhtenä kesänä pihlajanmarjakoi söi ja mädätti omenat puuhun. Toissakesän sato oli ruhtinaalliset neljä omenaa.

Tämä mennyt kesä oli ensimmäinen oikea omenakesä! Pienen puun oksat kirjaimellisesti notkuivat omenoiden painosta ja nelisenkymmentä omenaa puusta kerättiin. Suurin osa ompuista syötiin, mutta pitäähän niistä vähän leipoakin. Mieleni teki ihan tavallista omenapiirakkaa ja tämä ohje tuli vastaan (varmaankin) facebookia selaillessani. Piirakka oli ihanan paksu ja mehevä ja vaniljakastike antoi vielä ihanan lisän makuun. (Ohje: Satu Koivisto, julkaistu Iltalehden nettilehdessä)



taikina:
200 g pehmeää voita
2,5 dl sokeria
2 kananmunaa
1,5 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhoja

päälle:
n. 8 pientä kirpeää, mieluiten kotimaista omenaa (n. 6 dl paloiteltuna)
1 rkl sokeria
1 tl kanelia

1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri sähkövatkaimella kulhossa. Lisää kananmunat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten. Vaahdota seos tasaiseksi.
2. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet. Lisää jauhoseos muutamassa erässä ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
3. Levitä taikina uunivuokaan (n. 30x25cm) leivinpaperin päälle tai irtopohjavuokaan
4. Kuori ja lohko omenat ja leikkaa ne kuutioiksi ja ripottele kuutiot taikinan päälle. Sekoita sokeri ja kaneli pienessä kulhissa ja ripottele seos omenapalojen päälle.
5. Paista piirakkaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 40 minuuttia, kunnes se saa kauniin värin pintaan

Omena-kookosmuffinssit

Lokakuun viimeinen viikonloppu. Kesäaika on muisto vaan, syksyn pimeys on täällä ja nyt aletaan odotella lunta joka päättäisi tämän harmaan kauden (ja päästäisi ihmiset laduille!!). Linnuille on laitettu talipallot oksalle ja siemenet lintulaudalle ja ensimmäisiä tinttejä ja tikkaa on ihasteltu ikkunasta. Pimeyteen sytytellään valoja – joku tunnelman vuoksi, joku muistoksi menneille ajoille ja ihmisille. Pyhäinpäivä. Vai halloween? Rauha ja rakkaus, vai kauheudet ja pelottelu?

Kukin tyylillään! Meidän perheessä pyhäinpäivän aamu valkeni hiljaisuudessa. Esikoinen oli tätinsä perheen kanssa mökkeilemässä ja kuopus fiilisteli rauhaisissa tunnelmissa lastenohjelmien parissa kun heräsin (ajatteli kuulemma antaa äidin nyt nukkua rauhassa). Aamupalan jälkeen oli aika nautiskella keittiössä ja kohta uunista nostettiin iso kasa höyryäviä muffinsseja ja mietiskelin että mihinkähän mahaan nämä meinattiin syödä. Pikaisesti kelasin päässäni kyläilypaikkoja ja nyt olikin sitten sopiva aika käydä rotinoilla miehen serkun luona. Okei, vähän ollaan myöhässä kun perheen nuorimmainen jo sujuvasti ryömii ja osaa vaatia kahvipöydässä osansa, mutta onneksi paikalla oli myös aivan pieni koiravauva. Tuplarotinat siis. Maistui. (Ja tiedetään mitä tarjotaan parin viikon päästä kuopuksen synttäreillä!)



n. 12 kpl

175 g voita
2 dl fariinisokeria
3 kananmunaa
4 dl omenaraastetta (n. 4 pientä omenaa)
4 dl vehnäjauhoja
1 dl kookoshiutaleita
2 tl leivinjauhetta
1 dl piimää

kuorrutus:
2 dl kuohukermaa
100 g valkosuklaata
100 g maustamatonta tuorejuustoa

koristeluun:
puolisen desiä pisaasipähkinöitä tms.

1. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen samalla voimakkaasti vatkaten. Sekoita joukkoon omenaraaste
2. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet ja sekoita ne taikinaan. Vältä voimakasta sekoittamista jotta taikina ei sitkisty
3. Sekoita taikinaan lopuksi piimä
4. Jaa taikina muffinssivuokiin tai voideltuihin muffinssipellin koloihin. Paista 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia. Jäähdytä.
5. Valmista kuorrute. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata suklaa vesihauteessa tai varovaisesti mikrossa. Sekoita kolmannes kermavaahdosta valkosuklaan joukkoon pieninä nokareina. Lisää sitten seokseen tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Kääntele lopuksi joukkoon loppu kermavaahto.
6. Pursota tai levitä kuorrute muffinssien päälle ja koristele halutessasi esim. rouhituilla pistaaseilla

Omena-inkiväärikakku

Keskellä syksyn kiireitäkin toisinaan leivotuttaa! Silloin tehdään lasten kanssa jotain nopeaa ja vaivatonta. Ja vaivaamatonta. Sellaista että pojat pystyvät tekemään melkein kaiken itse ja minä saan vaan seurata vierestä ja lukea ohjetta.

Eilen tehtiin kuopuksen kanssa piimä-mustikkamuffinsseja ja tänään lupasin tehdä esikoisen kanssa porkkanakakun – uudella hyväksi todetulla ohjeella! Selvästikin ollaan syyslomalla!

Pari viikkoa sitten herkuteltiin syksyisellä omenakakulla, joka oli mehevän kostea. Inkivääri ei minun suuhuni oikein iskenyt tässä leivonnaisessa, mutta senhän voi helposti jättää poiskin. Tällä hetkellä jääkaapissa nököttää muutama pieni päärynä (aiheuttivatkin yllättäen allergiaoireita lapsissa) – taitaa olla huomenna sitten päärynäkakun paikka! (Ohje: maku 5/2015)



3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl fariinisokeria
1 dl kaurahiutaleita
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
300 g omenaa
1,5 rkl inkivääriraastetta
100 g voita
2 munaa
n. 80 g valkosuklaata

1. Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita ne sekaisin
2. Raasta omenat ja inkivääri ja sulata voi. Sekoita toisessa kulhossa raasteet, voisula ja munat tasaiseksi seokseksi. Lisää seos kuiva-aineiden joukkoon. Sekoita, mutta älä liikaa, ettei taikinasta tule sitkeää
3. Voitele ja jauhota pitkulainen kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista kakkua 175-asteisen uunin toisiksi alimmalla tasolla 35-40 minuuttia
4. Kumoa kakku tarjoiluvadille hieman jäähtyneenä. Sulata valkosuklaa ja pursota siitä raitoja kakun päälle

Uuniomenahillo

Serkkuni pihalla kasvaa neljä vanhaa ja satoisaa omenapuuta, lajikkeina Huvitus ja Sariola muistaakseni. Näiden puiden myötä myös meillä on alettu tehdä ja tietenkin myös syödä omenasosetta. Toisesta lajikkeesta tulee keltaista sosetta ja toisesta ihanaa vaaleanpunaista. Olen tehnyt soseen pehmittämällä kuoritut omenalohkot mikrossa ja survomalla ne perunasurvimella. Höyrytetyn soseen maku on raikkaampi kuin keitetyn mössön, mutta onpahan vaan ollut TYÖLÄSTÄ!

Tänä vuonna ajattelin, että en sosetta tekisi lainkaan koska entistäkin pakastimessa vielä on. Syksyn sadon haaliminen marjojen muodossa ja sieniä toivoen sain myös hillosormen syyhyämään. Vaikka hillojen valmistaminen on aikaa vievää ja vaivalloistakin, on täysin purkkien hypisteleminen ja kylmiöön järjesteleminen säilöntäsyksyn kohokohta. Ja onhan se itse tehty hillo herkkua talvella lettujen päälle sipaistuna.

Kipaistiin siis poikien kanssa omenanpoimintaan! Alkukankeuden jälkeen pojat innostuivatkin kiipeilemään puissa ja valitsemaan ne kaikkein punaisimmat ja herkullisimmat omenat meidän sankoihin. Minun urakkani alkoi sitten kotona!



Tein tänä vuonna soseen sijasta siis hilloa. Valmistin hillon uunissa Cebiciltä löydetyn ohjeen mukaan. Tämä tapa olikin huomattavasti helpompi ja vaivattomampi. Ei kuorimista eikä vahtimista, ainekset pataan ja pata uuniin. Hidasta tämä kyllä oli! Useamman satsin sai hilloa haudutella kunnes purkit olivat täynnä. Lopputulos oli ihana!! Ei harmittanut yhtään noihin herkkupurkkeihin uponnut aika!



2 kg omenoita
500 g hillosokeria
1 dl vettä
(kaneli- ja vaniljatanko)

1. Poista omenista siemenkodat ja lohko ne. Laita lohkot uunipataan (vetoisuus vähintään 3 litraa). Sekoita joukkoon sokeri ja vesi ja lisää halutessa kaneli- ja halkaistu vaniljatanko
2. Laita pataan kansi päälle ja kypsennä hilloa 200-asteisessa uunissa 2 tuntia. Hämmennä puolessa välin kypsennystä
3. Poista kaneli- ja vaniljatangot ja soseuta hillo sauvasekoittimella
4. Annostele purkkeihin ja säilytä viileässä

Omenainen broilerivuoka

Broilerin paistileikkeet ovat tulleet jäädäkseen! Fileepihvit ja sen semmoiset tahtovat mennä helposti kuiviksi mikäli niitä ei leivitä ja leikkeiden laatu on aina vähän sitä sun tätä. Välillä on kaunista tasalaatuista leikettä – ja juuri sitä mitä pakkaus lupaa. Joskus taas saa jotain ihan muuta. Monesti olen täyttämistä ajatellen ostanut broilerin fileepihvejä tai rintafileitä ja olen saanut rasiallisen repaleita. Viimeksi ostin parmesaanibroileria ajatellen ohuita leikkeitä (6-8 kpl taisi olla maininta lapussa) ja rasiassa oli yksi ¼ ohut leike, pari puolikasta ja kaksi isoa ja paksua rintafileetä. Siitäpä sitten yritin saada kaikki kypsiksi yhtä aikaa.

Paistileikkeet siis kunniaan! Liha on rasvaisempaa ja tummempaa kuin filee (toki hieman voi halutessaan leikata lillakkeita reunasta pois) ja maku on aivan toista kuin fileessä. Siis paistileikkeessä on makua! Ja onhan se nyt tänä päivänä hyvin trendikästä käyttää näitä halvempiakin osia teuraseläimistä.

Tämmöistä tällä kertaa tein paistileikkeistä, itse asiassa jo hyvän aikaa ennen joulua. Jouluisia makuja ruuasta voi löytääkin. On kyllä hirveen hirveen ruma ruoka, mutta kylläpä vaan maistui hyvälle!! (Ohje: maku 6/13)



1 pkt (6 kpl) broilerin paistileikkeitä
suolaa
mustapippuria
2 omenaa
2 tähtianista
4 kokonaista neilikkaa
1 tl kanelia
2 dl kookoskermaa

1. Asettele broilerin leikkeet voideltuun uunivuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla
2. Kuori ja viipaloi omenat. Laita omenaviipaleet broileripalojen päälle. Mausta kanelilla ja lisää vuokaan myös tähtianikset ja neilikat.
3. Kaada vuokaan kookoskerma ja kypsennä 200 asteessa puolisen tuntia

Omena-currysinappi

Valmistin kesällä hodareiden kaveriksi omena-currysinappia Glorian Ruoka&viini-lehden ohjeen mukaan. Tujakkaa sinappia, hieman liian väkevää minun makuuni! Mutta maut olivat muuten hyvät ja sinappi toimi oikein hyvin nakin kaverina sämpylän välissä. Epäilemättä tämä olisi hyvä kaveri myös joulukinkulle!



n. 1 dl valmista sinappia

6 rkl sinappijauhetta
5 rkl sokeria
2-3 rkl omenamehua
3 rkl omenasosetta tai raastettua omenaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl currya
0,5 tl omenaviinietikkaa

Sekoita sinappijauhe ja sokeri pienessä kulhossa. Kuumenna omenamehu ja sekoita se jauheen joukkoon. Lisää myös omenasose ja sekoita hyvin. Mausta sinappi suolalla, currylla ja omenaviinietikalla. Peitä kelmulla tai siirrä sinappi tiiviiseen purkkiin ja anna maustua kylmässä pari päivää ennen tarjoamista.

Siideriomenat ja vaahterasiirappivaahto

Kurkataan vielä vähän aikoja sitten menneeseen hiihtolomaan, joka sisälsi massiivisen määrän hiihtoa ja kokkailua. Tiedän, hiihtolomasta on jo aikaa reilut kaksi kuukautta, mutta edelleen täällä arkistoissani pyörii kuvia ja tekstinpätkiä jotka täytyisi saada valmiiksi ja kuntoon. Töissä elämme vuoden kiireisintä kuukautta arviointeineen, palavereineen ja paperitöineen sekä muine keväisine stresseineen, joten tämä harrastuspuoli on jäänyt hyvin pitkälti taka-alalle.

Nyt vietän vapaata viikonloppua. Yritän kiriä tekemättömiä kotitöitä kiinni – samoin kuin kirjoittamattomia tekstejä. Suursiivouksen, ikkunoiden pesun ja pyykkivuoren keskeltä putkahdutan esille tämän maukkaan jälkkärin joka ei ole aivan sesongin mukainen. Aurinko paistaa ulkona (vielä toistaiseksi todella todella likaisten ikkunoiden takaa), mutta kuitenkin tämä jälkkäri on täynnä joulun makuja: omenaa, mausteita ja pähkinää. Joulu joka päivä! Ohje Glorian ruoka&viini –lehden numerosta 2/2013.

PS. Mitä tästä opin? Enpä tiennytkään että smetana vaahtoutuu!



4 annosta

omenat:
4 kiinteää omenaa
5 dl omenasiideriä
10 neilikkaa
10 maustepippuria
1 kanelitanko
0,5 tl muskottipähkinää

vaahto:
120 g smetanaa
2 rkl vaahterasiirappia
0,5 dl pistaasipähkinöitä

1. Mittaa siideri ja mausteet kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi
2. Kuori omenat. Poista niistä siemenkodat ja leikkaa omenat lohkoiksi. Laita omenapalat kattilaan. Lisää tarvittaessa siideriä (tai omenamehua tai vettä) niin että omenat peittyvät kauttaaltaan. Keitä 5 minuuttia. Kytke lämpö pois ja jätä omenat kattilaan lämpimälle levylle maustumaan puoleksi tunniksi
3. Vaahdota smetana sähkövatkaimella ja sekoita vaahterasiirappi vaahdon joukkoon 4. Kuori ja rouhi pistaasipähkinät
5. Kokoa annokset kulhoihin: nostele omenalohkot neljään kulhoon. Jaa vaahto niiden päälle. Ripottele pinnalle pistaasirouhe

Rahkapiirakka

Pääsiäisen aika meni sairastaessa. Lieneekö ihan influenssa ollut kun niin sitkeästi piti kuumetta viisi päivää. Ja kuumeen kaverina tietenkin yskä, nuha, kurkkukipu, lihas- ja nivelkivut sekä mahtava päänsärky. Harvoin kuumetauti vetää oloni noin voimattomaksi, suurin osa päivistä meni maatessa kun ei yksinkertaisesti jaksanut olla pystyssä tai edes koneen ääressä istumassa. Pakolliset hommat sai tehtyä ajoittamalla särkylääkkeen oton sopivasti.

Koska äkillinen sairaus yllätti, niin johan Murphyn lakikin vaatii, että pääsiäiseen oli ennakkoon suunniteltu monenlaista kivaa tekemistä. Esikoisen syntymäpäiviä juhlittiin perjantaina - homma hoitui kyllä ihan mukavasti Ibumaxin voimin (ja meillä kaikilla oli niin mukava!). Lankalauantaina oli pöytä katettuna vanhempieni luona (Ibumaxin voimalla kävin syömässä lyhyen kaavan mukaan hieman savulohta, lammasta ja hirveä – vieläkin harmittaa kun ei ateriakunto ollut kohdillaan niiden herkkujen ääressä!). Pääsiäisen ajan ateriat kotiin oli myös mietitty viineineen ja jälkiruokineen ja tarvikkeet ostettu. Hieman typistetyt ateriat toteutin jollain tapaa – Ibumaxin voimalla luonnollisesti. Viinit jäivät kaappiin odottamaan aikoja parempia.

Maanantaina olo alkoi kohentua vähitellen ja sain tehtyä pojille lupaamani rahkapiirakan. Pullapohjaisen tietenkin! (Äitini oli kyllä tehnyt melkoisen hyvää muropohjaistakin piirakkaa, ohjeen voisin ottaa jos satut lukemaan tätä!) Äitini teki silloin ”vanhoina hyvinä pulla-aikoina” pullaa vähän väliä ja äidin tekemät pienet pullataikinapohjaiset rahkapiirakat olivat aivan ihania! Semmoinen elämys mielessäni aloin hommiin. Hyvää tuli tästäkin, mutta ei tietenkään samanveroista. Ei voi mitään, pullataikina ei ole ystäväni. (Ohje Yhteishyvästä 3/2013)



taikina:
3 dl maitoa
1 pussi kuivahiivaa
1 dl sokeria
0,5 tl suolaa
1 kananmuna
n. 9 dl vehnäjauhoja
75 g pehmeää voita

täyte:
3 dl omenasosetta
2 kananmunaa
500 g maitorahkaa
2 dl kuohukermaa
1,5 dl sokeria
2 rkl sitruunamehua

voiteluun:
1 kananmuna

1. Lämmitä maito vähän reilusti kädenlämpöisesti. Vispaa sekaan hiiva, sokeri, suola ja kananmuna. Vispaa joukkoon jauhoja vähitellen. Kun taikina muuttuu raskaaksi vispata, jatka jauhojen lisäämistä käsin. Vaivaa lopuksi taikinaan pehmeä rasva. Kauli tai painele taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja kohota liinan alla n. 45 minuuttia
2. Painele kohonneen taikinan reunoja lusikalla hieman ylöspäin, jotta piirakkaan tulee kunnolliset laidat
3. Levitä pohjan päälle omenasose
4. Riko kananmunat kulhoon ja riko niiden rakenne haarukalla. Sekoita joukkoon muut ainekset ja kaada seos pohjan päälle
5. Voitele piirakan reunat kananmunalla. Kypsennä 200 asteessa noin 20 minuuttia

Omena-sipuli-kasler

Kasleria oon tehny monellakin tyylillä ja taas pääsi yks ohje kokeiluun. Tätä syötiin riisin kanssa, mutta melkeinpä pastaa suosittelisin. Sopii paremmin tähän hieman makeaan soosiin. Ruoka on tehty ihanan Pioneer Womanin ohjeen pohjalta joskus aikaa sitten. Muistini mukaan tein tämän näin…



possun kaslerpala, n. 800g
suolaa ja pippuria
öljyä ja nokare voita
3 omenaa
2 sipulia
2 dl omenatäysmehua tai siideriä
2 dl vettä
1 lihaliemikuutio
2 laakerinlehteä

1. Ruskista kasler voin ja öljyn seoksessa padassa. Mausta pinta reilusti suolalla ja pippurilla
2. Kuori ja lohko omenat ja kuori ja viipaloi sipulit. Lisää ne pataan lihapalan ympärille
3. Lisää pataan omenamehu ja lihaliemi. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää pataan laakerinlehdet
4. Kypsennä 150 asteessa kolmisen tuntia (tai vaikka pidempäänkin) kunnes liha on kypsää ja pehmeää
5. Ota pata pois uunista. Nosta liha pois padasta ja revi se paloiksi. Jätä odottamaan
6. Keitä lientä kasaan liedellä kunnes koostumus on sopiva. Lisää liha sekaan ja kuumenna
7. Tarjoa keitetyn pastan tai riisin kera

Paistetut omenat

Pojat tulivat kotiin syysloman vietosta tuomisinaan pussillinen mummolan omenoita. Toiveissa oli omenapiirakka – joka jäi siltä istumalta toteuttamatta – mutta muuta herkkua iltapalalle saatiin.

Löysin Kädenvääntöä-blogista omenaisen herkun ohjeen otsikolla Idiootin jälkiruoka. Melko kuvaavaa, sillä tämä on äärettömän simppeli juttu. Jota en itse ole tullut koskaan ajatelleeksi. Vaikka uuniomenat ovat herkkuani ja niiden tekeminen on olevinaan työlästä ja aikaa vievää.

Tässä ei kauaa nokka tuhissut. Kolmevee teki vaniljakastikkeen jauhepussista, minä kuorin omenat, kuusivee pilkkoi ja minä paistoin pannulla. Jo seuraavana iltana tehtiin toinen satsi!



1 iso omena per syöjä
nokare voita
siirappia (vaahterasiirappi ois herkkua!)
(ruokokide)sokeria
kanelia
vaniljakastiketta, -jogurttia tai -jäätelöä

1. Kuori ja kuutioi omenat
2. Sulata voi pannulla. Laita omenat pannulle ja valuta päälle siirappia. Paista omenia miedolla lämmöllä kunnes ne alkavat pehmetä
3. Ripottele pinnalle sokeria ja kanelia ja sekoittele vielä huolella sekaisin
4. Nosta pannu pois levyltä ja jätä omenat jäähtymään hieman
5. Tarjoa jonkun vaniljaisen kera

Omena-pekonisalaatti

Pikaisia yhden hengen salaatteja tuli tehtyä tänä kesänä – vai pitäisikö jo sanoa menneenä kesänä -yllättävän paljon. Tämä Sillä sipulista löydetty salaatin ohje oli mukava yllätys. Muutamalla raaka-aineella sai lautaselle aamupäivän salaatin joka oli yhtä aikaa keveä, tuhti, raikas ja täyteläinen. Eipä siitä sen enempää. Tehkää tätä! Ja käyttäkää Granny Smith –omppuja!



1 annos

salaattia
pari kesäpunasipulia
1 vihreä omena
5 viipaletta pekonia

kastike:
1 rkl ranskankermaa
1 rkl balsamiviinietikkaa
1,5 tl sokeria
1 tl dijon-sinappia
ripaus suolaa
ripaus pippuria

1. Paista pekonisiivut rapsakoiksi pannulla omassa rasvassaan. Paloittele pienemmiksi paloiksi
2. Kuori ja viipaloi omena ja hienonna sipulit. Revi salaatti lautaselle ja ripottele sipulit päälle. Asettele päällimmäiseksi omena- ja pekoniviipaleet
3. Valmista kastike vispaamalla ainekset sekaisin pienessä kulhossa. Valuta kastike salaatin päälle

Raparperi-omenamuffinssit

Sunnuntai-iltana puhelin soi. Raparperia olisi tarjolla. Pahaa aavistamatta lupaan ottaa raparperit vastaan mielelläni. Vartin päästä kotiinkuljetus on alaovella tuomisinaan iso pahvilaatikollinen raparperin varsia. Ensimmäisen epätoivon ajatuksen jälkeen otin kuitenkin koko laatikollisen vastaan. Yöksi pääsivät parvekesäilytykseen ja seuraavana aamuna sitten hommiin.

Ensimmäinen 40 minuuttia meni varsien putsailuun ja kantojen poistamiseen. En edes yrittänyt kuoria kaikkia, vain paksuimmista varsista otin kuoret pois. Sitten oli vuorossa armotonta veitsenkäyttötreeniä. Onneksi serkkuni sattui tulemaan sateisen aamupäivän viettoon meille. Leikkuulauta ja veitsi eteen ja pilkkomaan. Serkkuni pilkkoi ja kuopus sai laittaa palaset pussiin, esikoinen pilkkoi itse monta ohutta vartta pienellä veitsellä ja itse sain sitten rauhassa keskittyä pilkkomiseen tahollani. Tunnin päästä homma oli selvä: melkein 14 litraa raparperin paloja pussitettuina 5 dl:n annoksiin, suurin osa omaan pakastimeen ja osa pilkkoja-apulaisen/lastenviihdyttäjän matkaan! Voi olla että talven aikana raparperiaiheisia leivontaohjeita putkahtelee kauhaan yksi jos toinenkin!

Tässäpä nyt alkuun todella helppo ja herkullinen muffinssiohje. Tai siis oikeastaan tämä on marjapiirakka jossa marjat on korvattu omenalla ja raparperilla ja taikina on paistettu muffinssivuoissa. Ohje on kaiveltu äitini arkistoista, ei näyttänyt ihan tuoreelta se kansion sivu jolle kirjoituskoneella tämä ohje oli naputeltu. Manteliaromin lisäsin hetken mielijohteesta kun muistin sellaisen jämäpullon kaapissa nököttävän.



20 kpl

4 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
100 g voita tai margariinia sulatettuna
2 dl kermaa
2 kananmunaa
2 dl ruokokidesokeria
1 tl manteliaromia
3 dl raparperipaloja
1 omena

1. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe kulhossa
2. Vatkaa munat, sokeri ja manteliaromi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon kuiva-aineseos vuorotellen kerman ja voisulan kanssa
3. Kuori ja paloittele omena. Lisää omena- ja raparperipalat taikinaan.
4. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia

Mantelinen omena-raparperipiiras

Tein kesän ensimmäisen raparperipiirakan ohuista punaisista varsista käyttäen omenaista ideaa jonka löysin Omenamintulta. Raparperipalojen alle levitettävä omenasose antoi ihanaa mehevyyttä piirakkaan ja mantelinen muruseos kivaa rapsakkuutta vastapainoksi. Kyytipojaksi piti luonnollisestikin olla vaniljakastiketta! Pikaisesti mietittynä en muista parempaa raparperipiirakkaa syöneeni! Tai ainakaan itse tehneeni.




pohja:
3 dl vehnäjauhoja
0,25 tl suolaa
1,5 rkl sokeria
100 g kylmää voita
n. 0,4 dl kylmää vettä

täyte:
1,5 dl omenasosetta
5 dl raparperipaloja

muruseos:
50 g kylmää voita
0,6 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
0,75 dl mantelilastuja hienonnettuna

1. Sekoita jauhot, suola ja sokeri kulhossa sekaisin. Kuutioi voi ja nypi se jauhojen sekaan. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Älä vaivaa liikaa! Kauli taikina levyksi ja asettele se voidellun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille
2. Levitä pohjan päälle omenasose ja sen päälle raparperipalat
3. Nypi muruseoksen ainekset sekaisin ja ripottele seos raparperien päälle
4. Paista 200 asteessa puolisen tuntia

Apple Pie

Mitä tästä leivonnaisesta voi sanoa? Että Mummo Ankka tekee sellaista! Että amerikkalaisissa elokuvissa kotiäidit kilpailevat siinä kuka tekee parhaan sellaisen! Että olen sellaista aina halunnut maistaa! Että sellaisen tekeminen vaikuttaa aivan liian vaikealta ja työläältä! Että sen valmistaminen ei oikeasti ole ollenkaan hankalaa! Ja että se on HYVÄÄ! Ja että ohjeen löysin Dinan maailmasta.



taikina:
4,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
2 rkl sokeria
150 g kylmää voita
reilu 0,5 dl kylmää vettä

täyte:
1 kg happamia omenoita (esim. Granny Smith)
1,75 dl hillosokeria
1 tl kanelia
ripaus suolaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl voita

pinnalle:
sokeria

1. Valmista taikina: sekoita kulhossa vehnäjauhot, suola ja sokeri. Kuutioi voi ja nypi jauhojen sekaan. Lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Nosta jääkaappiin odottamaan
2. Valmista täyte: Kuori ja pilko omenat. Sekoita sokeri, kaneli, suola ja vehnäjauhot sekaisin ja sekoita seos huolellisesti omenapalojen joukkoon
3. Voitele piirakkavuoka. Jaa taikina kahteen osaan. Kauli toinen osa ohueksi pohjaksi ja levitä se vuoan pohjalle ja reunoille. Voitele reunat vedellä
4. Kaada omenaseos keoksi pohjan päälle. Nostele päälle muutama voinokare
5. Kauli toinen taikinapala ohueksi levyksi ja nosta se omenoiden päälle. Nipistä reunat umpeen ja leikkaa kuoreen muutama aukko josta höyry pääsee poistumaan
6. Sivele piirakan pinta vedellä ja ripottele päälle hieman sokeria.
7. Paista piirakkaa uunin alatasolla 200 asteessa 15 minuuttia. Laske uunin lämpö 175 asteeseen ja jatka paistamista vielä 45 minuuttia

Omena-jogurttitorttu

Ellen ole ihan väärin kirjaa pitänyt niin nyt seuraa Kauhan 500. resepti. Olkaapa hyvät!

Leivoin. Vieraat tykkäsivät. Pojat tykkäsivät. Minä en. Liikaa sitruunaa ja liikaa rusinoita (kuka niitä oikein keksi sekaan laittaa!). Taikina oli tässä oikein hyvä: helppo käsitellä eikä murustunut lautaselle. Vissiin tätä siis kannattaa kokeilla! Ohje Pirkasta.



pohja:
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

täyte:
500 g omenoita
2 rkl sitruunamehua
1 tl sitruunan raastettua kuorta
1 dl rusinoita
4 dl turkkilaista jogurttia
2 kananmunaa
1 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 dl puolukkahilloa (käytin vadelmaa)

pinnalle:
sokeria ja kanelia

1. Kiinnitä leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle ja voitele vuoan reunat
2. Vaahdota rasva ja sokeri ja vatkaa joukkoon muna. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja lisää seos taikinaan. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille ja nosta jääkaappiin odottamaan
3. Kuori omenat. Leikkaa puolet kuutioiksi ja puolet viipaleiksi.
4. Sekoita omenakuutiot ja rusinat sekaisin ja mausta sitruunamehulla ja sitruunankuoriraasteella
5. Sekoita jogurttiin munat, sokeri, perunajauhot ja vaniljasokeri
6. Levitä hillo pohjan päälle. Lisää sen päälle omena-rusinaseos ja lopuksi jogurttiseos. Asettele omenaviipaleet pinnalle ja ripottele päälle kanelia ja sokeria
7. Paista 175 asteessa alatasolla noin tunnin ajan