Yltiömakeaa synttäriherkkua lasten mehupöydässä jonka jälkeen sokerihumala on taattu! (Ihan hyviä omaankin suuhun!)
1 pss vaahtokarkkeja
60 g maitosuklaata
nonparelleja
1. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa
2. Kasta vaahtokarkin pää reilusti suklaaseen ja sitten nonparelleihin
3. Nosta viileään jähmettymään ennen tarjoamista
30. marraskuuta 2011
28. marraskuuta 2011
Neljän juuston sei
Eipähän sitä aina paljoakaan tarvitse kun ruumis ja mieli on ravittu. Joskus yllättävän hyvät makuelämykset tulevat aivan puskista ja yhdellä kädellä ohimennen laittaen.
Esikoinen oli jonottamassa päivystyksessä kipeän korvansa kanssa ja jääkaapissa oli seipaketti odottamassa kalakeiton valmistusta – joka oli esikoisen toiveruoka tälle viikolle. Kävimme kuopuksen kanssa apteekissa - seikkaillen samalla läpi pimeän lumisen metsikön ja hurjien lumivuorien. Seikkailumme jälkeen alkoikin ruoka-aika painaa sen verran pahasti päälle että jätin perunoiden kuorimisen ja pilkkomisen sikseen. Tuumailin paistavani sein vain pannulla voissa ja keittäväni pikaiset nuudelit kaveriksi.
Jääkaapista löytyi purkki kolmen juuston kermaa (no totta kai, kun olin ajatellut sen laittaa kalakeiton liemeen) ja viikonlopun illanistujaisista jäänyttä aurajuustoa. Kysyin kuopukselta olisiko aurajuustokastike hyvä kalan kaveriksi ja kuulemma se sopisi hyvin. Keskustelumme aikana opin myös sen verran uutta ruuanlaitosta että aurajuustokastike valmistetaan aura-autolla ja nimenomaan litistämällä.
Onneksi sain näin hyviä neuvoja ja ohjeita sillä ruoka oli todella hyvää!! Halpaa, helppoa ja nopeaa ja siltikin hyvää!
reilu nokare voita
400 g seipaloja
suolaa ja mustapippuria
1 prk kolmen juuston kermaa
n. 1 dl aurajuustomurua
1. Sulata voi paistokasarissa. Leikkaa kalapalat puoliksi ja paista ne molemmin puolin kunnes saavat hieman väriä. Mausta suolalla ja pippurilla
2. Kaada kasariin kerma ja auramurut. Kun kerma alkaa kiehua, laita kansi päälle ja levy kiinni. Jätä kuumalle levylle hautumaan
3. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Kala on valmista kun nuudelitkin ovat kypsät
pikkuinen mestarikokki oli myös tyytyväinen auran käyttöön
Esikoinen oli jonottamassa päivystyksessä kipeän korvansa kanssa ja jääkaapissa oli seipaketti odottamassa kalakeiton valmistusta – joka oli esikoisen toiveruoka tälle viikolle. Kävimme kuopuksen kanssa apteekissa - seikkaillen samalla läpi pimeän lumisen metsikön ja hurjien lumivuorien. Seikkailumme jälkeen alkoikin ruoka-aika painaa sen verran pahasti päälle että jätin perunoiden kuorimisen ja pilkkomisen sikseen. Tuumailin paistavani sein vain pannulla voissa ja keittäväni pikaiset nuudelit kaveriksi.
Jääkaapista löytyi purkki kolmen juuston kermaa (no totta kai, kun olin ajatellut sen laittaa kalakeiton liemeen) ja viikonlopun illanistujaisista jäänyttä aurajuustoa. Kysyin kuopukselta olisiko aurajuustokastike hyvä kalan kaveriksi ja kuulemma se sopisi hyvin. Keskustelumme aikana opin myös sen verran uutta ruuanlaitosta että aurajuustokastike valmistetaan aura-autolla ja nimenomaan litistämällä.
Onneksi sain näin hyviä neuvoja ja ohjeita sillä ruoka oli todella hyvää!! Halpaa, helppoa ja nopeaa ja siltikin hyvää!
reilu nokare voita
400 g seipaloja
suolaa ja mustapippuria
1 prk kolmen juuston kermaa
n. 1 dl aurajuustomurua
1. Sulata voi paistokasarissa. Leikkaa kalapalat puoliksi ja paista ne molemmin puolin kunnes saavat hieman väriä. Mausta suolalla ja pippurilla
2. Kaada kasariin kerma ja auramurut. Kun kerma alkaa kiehua, laita kansi päälle ja levy kiinni. Jätä kuumalle levylle hautumaan
3. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Kala on valmista kun nuudelitkin ovat kypsät
pikkuinen mestarikokki oli myös tyytyväinen auran käyttöön
24. marraskuuta 2011
Piparkakun makuiset muffinssit
Kuopuksen syntymäpäivien aikaan sekä sankari että vieraat olivat kipeänä, joten pidimme pari viikkoa varsinaisen juhlapäivän jälkeen vielä pienet kemut ystäväperheen kanssa. Koska joulun aika lähestyy ja koska Kotivinkin jouluinen ruokalehti kolahti postiluukusta, tein kahvipöytään näitä joulun makuisia muffinsseja. Ohje on Kotivinkin Jouluherkut -numerosta ja se on Pullahiiren leivontanurkkaa pitävän Taru Vihavaisen käsialaa.
Lehdessä oli ohje myös oman piparkakkumausteen sekoittamiseen ja koskapa edellisen joulun maustejämissä ainakin tuoksut olivat vielä voimakkaina tallessa, sekoitin itse piparkakkumausteen. Mausteseokseen tuli 2 tl kanelia, 1 tl kardemummaa, 1 tl neilikkaa, 1 tl inkivääriä ja 1 tl pomeranssinkuorta. Valmista mausteseosta tuli noin kaksi ruokalusikallista joka säilynee tiiviissä purkissa hyvin odottamassa muita joulun ajan leivonnaisia.
12 kpl
3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 tl piparkakkumaustetta
2 tl leivinjauhetta
100 g voita
2 kananmunaa
1 dl maitoa
1. Sekoita vehnäjauhot, sokerit, piparkakkumauste ja leivinjauhe kulhossa sekaisin. Jätä odottamaan
2. Sulata voi ja jätä jäähtymään
3. Riko munat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne kevyesti rikki. Sekoita joukkoon maito
4. Tee jauhoseokseen kuoppa ja kaada muna-maitoseos sekä sula voi sinne. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi
5. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia
Lehdessä oli ohje myös oman piparkakkumausteen sekoittamiseen ja koskapa edellisen joulun maustejämissä ainakin tuoksut olivat vielä voimakkaina tallessa, sekoitin itse piparkakkumausteen. Mausteseokseen tuli 2 tl kanelia, 1 tl kardemummaa, 1 tl neilikkaa, 1 tl inkivääriä ja 1 tl pomeranssinkuorta. Valmista mausteseosta tuli noin kaksi ruokalusikallista joka säilynee tiiviissä purkissa hyvin odottamassa muita joulun ajan leivonnaisia.
12 kpl
3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 tl piparkakkumaustetta
2 tl leivinjauhetta
100 g voita
2 kananmunaa
1 dl maitoa
1. Sekoita vehnäjauhot, sokerit, piparkakkumauste ja leivinjauhe kulhossa sekaisin. Jätä odottamaan
2. Sulata voi ja jätä jäähtymään
3. Riko munat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne kevyesti rikki. Sekoita joukkoon maito
4. Tee jauhoseokseen kuoppa ja kaada muna-maitoseos sekä sula voi sinne. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi
5. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia
23. marraskuuta 2011
Tahnaa leivälle
Voileipäkakku on ihanaa ja yleensä teenkin voileipäkakun jokaiseen mahdolliseen juhlaan jota perheessä vietetään. Tänä vuonna teki mieli hieman oikaista jossain kohtaa ja voileipäkakusta tulikin tee-see-itse-versio.
Esikoinen halusi kahvipöytään patonkia. Siinä kohtaa kun innostuin ääneen patonkien leipomisesta vaatimukset tarkentuivat ja pöytään piti saada nimenomaan kaupan valmista patonkia. Siis sitä suojakaasuun pakattua. Voi voi… Tein toki myös kotitekoista täysjyväleipää. Siis oikeaa leipää.
Leivän ja patongin päälle laitettavaksi valmistin kolmea erilaista moussea. Yksi tahnoista oli hyvin samankaltainen tattitahna kuin mitä laitoin raviolien täytteeksi jokunen viikko sitten. Kaksi muuta tahnaa olivat lihaisempia versioita ja erityisesti kylmäsavuhärkä vei kielen mennessään! Nämä tahnat käyvät siis oikein hyvin voileipäkakun täytteeksi! Mousset valmistettu Glorian Ruoka&viini –lehden numeron 5/2009 ohjeen pohjalta.
Kylmäsavuhärkätahna
100 g kylmäsavuhärkäleikkelettä
1 dl kuohukermaa
200 g ruohosipulituorejuustoa
suolaa ja mustapippuria
1. Hienonna härkäleikkeleet aivan hienoksi veitsellä. (Mikäli haluat tahnasta aivan hienojakoista, voit pyöräyttää leikkelesiivut tuorejuuston kanssa monitoimikoneessa)
2. Vaahdota kerma vaahdoksi ja vatkaa joukkoon tuorejuusto
3. Kääntele joukkoon härkäsilppu ja mausta suolalla ja mustapippurilla tarpeen ja maun mukaan
Kinkku-aurajuustotahna
100 g keittokinkkua
muutama aurinkokuivattu tomaatti
1 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
n. 60 g aurajuustoa
suolaa ja mustapippuria
1. Hienonna kinkku ja aurinkokuivatut tomaatit pieneksi silpuksi
2. Vaahdota kerma ja vatkaa sekaan tuorejuusto ja murusteltu aurajuusto
3. Kääntele joukkoon kinkku ja tomaatit. Tarkista maku ja mausta suolalla ja pippurilla tarpeen mukaan
Esikoinen halusi kahvipöytään patonkia. Siinä kohtaa kun innostuin ääneen patonkien leipomisesta vaatimukset tarkentuivat ja pöytään piti saada nimenomaan kaupan valmista patonkia. Siis sitä suojakaasuun pakattua. Voi voi… Tein toki myös kotitekoista täysjyväleipää. Siis oikeaa leipää.
Leivän ja patongin päälle laitettavaksi valmistin kolmea erilaista moussea. Yksi tahnoista oli hyvin samankaltainen tattitahna kuin mitä laitoin raviolien täytteeksi jokunen viikko sitten. Kaksi muuta tahnaa olivat lihaisempia versioita ja erityisesti kylmäsavuhärkä vei kielen mennessään! Nämä tahnat käyvät siis oikein hyvin voileipäkakun täytteeksi! Mousset valmistettu Glorian Ruoka&viini –lehden numeron 5/2009 ohjeen pohjalta.
Kylmäsavuhärkätahna
100 g kylmäsavuhärkäleikkelettä
1 dl kuohukermaa
200 g ruohosipulituorejuustoa
suolaa ja mustapippuria
1. Hienonna härkäleikkeleet aivan hienoksi veitsellä. (Mikäli haluat tahnasta aivan hienojakoista, voit pyöräyttää leikkelesiivut tuorejuuston kanssa monitoimikoneessa)
2. Vaahdota kerma vaahdoksi ja vatkaa joukkoon tuorejuusto
3. Kääntele joukkoon härkäsilppu ja mausta suolalla ja mustapippurilla tarpeen ja maun mukaan
Kinkku-aurajuustotahna
100 g keittokinkkua
muutama aurinkokuivattu tomaatti
1 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
n. 60 g aurajuustoa
suolaa ja mustapippuria
1. Hienonna kinkku ja aurinkokuivatut tomaatit pieneksi silpuksi
2. Vaahdota kerma ja vatkaa sekaan tuorejuusto ja murusteltu aurajuusto
3. Kääntele joukkoon kinkku ja tomaatit. Tarkista maku ja mausta suolalla ja pippurilla tarpeen mukaan
21. marraskuuta 2011
Köyhät ritarit hieman fiinimpänä
Vietin monena kesänä lomaani mummolassa ihan itsekseni ilman äitiä ja isää. Mummon ja ukin naapurissa asui ikäiseni tyttö jonka kanssa viihdyimme leikeissä sekä ulkona että sisällä – ja itse asiassa viihdymme toistemme seurassa edelleenkin! Monesti iltapäivällä kesken leikkien naapurissa puhelin pirahti ja mummo soitteli että välipalaa oli pöydässä. Ja monesti se välipala oli ihania köyhiä ritareita! Rapsakoita ja vielä hieman lämpöisiä. Ja tietysti mansikkahilloa ja kermavaahtoa päälle!
Mummon aikanaan tekemät herkut tuntuvat jollain tapaa pyhiltä, niitä ei oikein uskalla koskaan itse tehdä, koska lopputulos on aivan varmasti paljon laimeampi ja pettymys väistämätön maistelun hetkellä. Mummon lihapullia olen hehkuttanut jo moneen kertaan. Samaan kategoriaan voisi listata myös esimerkiksi lanttukukon, karjalanpiirakat, perunalaatikon, perunakakkarat ja karjalanpaistin. Periaatteessa ihan perushommia, mutta yritäpä tehdä perässä!!
Ja sitten takaisin köyhiin ritareihin. Pojat olivat syöneet niitä tätilässä ja niin minäkin jouduin tässä asiassa lievän painostuksen kohteeksi. Otin haasteen vastaan ja paistelin iltapalaherkuksi viikonloppuna pussillisen pullaviipaleita. Lopputulos ei ollut lähimainkaan yhtä rapsakka kuin mihin lapsena totuin. Käytin valurautapannua ja voita paistamiseen. Vaan ei! Voi olla että pulla oli hieman liian tuoretta ja lopputulos jäi sisältä melkeinpä liian pehmeäksi.
Maku oli kuitenkin hyvä ja vain yksi viipale jäi syömättä. Tein perinteisiä vadelmahillolla ja kermavaahdolla päällystettyjä ritareita ja niiden lisäksi itselleni hieman fiinimmän spesiaaliversion. Herkkua!
1 pieni pullapitko tai ranskanleipä
2 dl maitoa
1 kananmuna
1 rkl vehnäjauhoja
1 tl vanilja-aromia
voita paistamiseen
päälle:
2 dl vispikermaa
1 rkl vaniljakreemijauhetta
vaahterasiirappia
persikkakuutioita
suklaarouhetta
1. Viipaloi pulla tai leipä. Sekoita laakealla lautasella maito, muna, vehnäjauhot ja vanilja-aromi.
2. Kuumenna valurautapannu ja sulata siihen voita. Kastele pullaviipaleet maitoseoksessa ja nosta pannulle paistumaan. Paista molemmin puolin rapeaksi.
3. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää sekaan vaniljakreemijauhe ja vatkaa hetkinen kunnes vaahto on paksua
4. Annostele pullaviipaleiden päälle ensin kermavaahtoa, sitten luraus vaahterasiirappia ja päällimmäiseksi hedelmäkuutioita ja suklaarouhetta
Mummon aikanaan tekemät herkut tuntuvat jollain tapaa pyhiltä, niitä ei oikein uskalla koskaan itse tehdä, koska lopputulos on aivan varmasti paljon laimeampi ja pettymys väistämätön maistelun hetkellä. Mummon lihapullia olen hehkuttanut jo moneen kertaan. Samaan kategoriaan voisi listata myös esimerkiksi lanttukukon, karjalanpiirakat, perunalaatikon, perunakakkarat ja karjalanpaistin. Periaatteessa ihan perushommia, mutta yritäpä tehdä perässä!!
Ja sitten takaisin köyhiin ritareihin. Pojat olivat syöneet niitä tätilässä ja niin minäkin jouduin tässä asiassa lievän painostuksen kohteeksi. Otin haasteen vastaan ja paistelin iltapalaherkuksi viikonloppuna pussillisen pullaviipaleita. Lopputulos ei ollut lähimainkaan yhtä rapsakka kuin mihin lapsena totuin. Käytin valurautapannua ja voita paistamiseen. Vaan ei! Voi olla että pulla oli hieman liian tuoretta ja lopputulos jäi sisältä melkeinpä liian pehmeäksi.
Maku oli kuitenkin hyvä ja vain yksi viipale jäi syömättä. Tein perinteisiä vadelmahillolla ja kermavaahdolla päällystettyjä ritareita ja niiden lisäksi itselleni hieman fiinimmän spesiaaliversion. Herkkua!
1 pieni pullapitko tai ranskanleipä
2 dl maitoa
1 kananmuna
1 rkl vehnäjauhoja
1 tl vanilja-aromia
voita paistamiseen
päälle:
2 dl vispikermaa
1 rkl vaniljakreemijauhetta
vaahterasiirappia
persikkakuutioita
suklaarouhetta
1. Viipaloi pulla tai leipä. Sekoita laakealla lautasella maito, muna, vehnäjauhot ja vanilja-aromi.
2. Kuumenna valurautapannu ja sulata siihen voita. Kastele pullaviipaleet maitoseoksessa ja nosta pannulle paistumaan. Paista molemmin puolin rapeaksi.
3. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää sekaan vaniljakreemijauhe ja vatkaa hetkinen kunnes vaahto on paksua
4. Annostele pullaviipaleiden päälle ensin kermavaahtoa, sitten luraus vaahterasiirappia ja päällimmäiseksi hedelmäkuutioita ja suklaarouhetta
20. marraskuuta 2011
Italialainen tomaattikeitto, Pancotto
Usvaisena marraskuun aamuna tein pitkän kävelylenkin pikkuräpsyn kanssa pitkin Pielisjoen rantaa. Kummallista kuinka kaunis ja tunnelmallinen voi olla maisema, joka on läpipääsemättömän harmaa ja jossa ei näy oikeastaan mitään. Joka tapauksessa, kaunista oli! Sielu lepäsi ja voimaantui!
Hikisenä ja hartiat kipeänä (koska kävin samalla reissulla hieman shoppailemassa ja kuljin reppu selässä) raahauduin kotiin. Nälkäkin alkoi jo pikkuhiljaa vaivata. Otin esille hyvän ystäväni Mutin ja tein tomaattikeiton Liemessä-blogista löydetyllä ohjeella. Juustoraastetta en ole aikaisemmin keittoon laittanutkaan ja määräkin näytti melko huimalta. Voimakas tomaatti ja voimakas parmesaani muodostivat kuitenkin aivan ihanan liiton, jota mustapippuri ja valkosipuli mukavasti säväyttivät. Aivan ihana ruokaisa keitto joka vei sekä vilun että nälän. Comfort-foodia parhaimmillaan!
2 annosta
loraus oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
1 tl rosmariinia
1 tlk Mutti-tomaattimurskaa
1 tl basilikaa
2 dl vettä
100 g vaaleaa leipää
1 dl kanalientä
suolaa ja mustapippuria
50 g parmesaania
1 kananmuna
1. Kuumenna öljy kattilassa. Kuori ja raasta valkosipulin kynsi. Kuullota valkosipulia ja rosmariinia öljyssä kunnes valkosipuli alkaa tuoksua
2. Kaada kattilaan tomaattimurska ja vesi sekä basilika. Anna kiehua 10 minuuttia
3. Murenna leipä pieniksi muruiksi. Lisää murut kattilaan kanaliemen kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Keitä 15 minuuttia
4. Raasta parmesaani ja sekoita kananmunan kanssa sekaisin kulhossa. Lisää seos keittoon ja hauduta muutama minuutti
Söin, vaihdoin kameran suurempaan ja lähdin kulkemaan joen toista rantaa!
Hikisenä ja hartiat kipeänä (koska kävin samalla reissulla hieman shoppailemassa ja kuljin reppu selässä) raahauduin kotiin. Nälkäkin alkoi jo pikkuhiljaa vaivata. Otin esille hyvän ystäväni Mutin ja tein tomaattikeiton Liemessä-blogista löydetyllä ohjeella. Juustoraastetta en ole aikaisemmin keittoon laittanutkaan ja määräkin näytti melko huimalta. Voimakas tomaatti ja voimakas parmesaani muodostivat kuitenkin aivan ihanan liiton, jota mustapippuri ja valkosipuli mukavasti säväyttivät. Aivan ihana ruokaisa keitto joka vei sekä vilun että nälän. Comfort-foodia parhaimmillaan!
2 annosta
loraus oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
1 tl rosmariinia
1 tlk Mutti-tomaattimurskaa
1 tl basilikaa
2 dl vettä
100 g vaaleaa leipää
1 dl kanalientä
suolaa ja mustapippuria
50 g parmesaania
1 kananmuna
1. Kuumenna öljy kattilassa. Kuori ja raasta valkosipulin kynsi. Kuullota valkosipulia ja rosmariinia öljyssä kunnes valkosipuli alkaa tuoksua
2. Kaada kattilaan tomaattimurska ja vesi sekä basilika. Anna kiehua 10 minuuttia
3. Murenna leipä pieniksi muruiksi. Lisää murut kattilaan kanaliemen kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Keitä 15 minuuttia
4. Raasta parmesaani ja sekoita kananmunan kanssa sekaisin kulhossa. Lisää seos keittoon ja hauduta muutama minuutti
Söin, vaihdoin kameran suurempaan ja lähdin kulkemaan joen toista rantaa!
19. marraskuuta 2011
Marsipaanihortensiat
Pitkästä aikaa blogissakin on elämää! Keittiössä kyllä tapahtuu, samoin kamerarintamalla mutta mitään ei vaan saa näpyteltyä. Päivät täyttyvät arjesta!
Mutta onneksi sekaan mahtuu myös juhlaa: nuoremman pojan syntymäpäivää vietettiin marraskuun alussa. Tein melko epäonnistuneen sokerikakkupohjan jonka täytin oikein onnistuneesti herkullisen raikkaalla mansikka-vaniljamössöllä ja rahka-kermaseoksella. Päälle pursottelin kaakaojauheella hieman epätasaisesti värjäytynyttä kermavaahtoa eikä nuo pursotuksetkaan ihan justiinsa onnistuneet. Kynttilätkin olivat vinossa!
Kakun päälle tein ihan itse marsipaanikukkia – ensimmäistä kertaa! Kukat onnistuivat itselleni riittävän hyvin (eikä vieraatkaan tehneet valitusta). Ostin tätä ensimmäistä marsipaanikokeiluani varten Joensuun Iloisesta keittiöstä hortensia-muotit ja muoviset muotoilupuikot ja lähiässältä pötkyn valkoista marsipaania.
(osoite tätä nykyä Siltakatu 12)
Googlailin blogeista apua ja sitä löytyikin Unelmaiset-blogista sekä Kinuskikissalta. Muottien kanssa työskentely oli helppoa ja nopeaa ja onnistui hyvin näin ensikertalaiseltakin! Innostuin kokeilemaan myös marsipaanin värjäämistä, joka sekin oli yllättävän vaivatonta! Käytin värjäämiseen kaakaojauhetta ja punaista elintarvikeväriä.
Valmiit kukat kuivatin jääpala- ja suklaakonvehtimuoteissa joihin laitoin foliota päälle. Kuivaneisiin kukkiin laitoin keskelle koristeeksi sokerihelmet piparinkoristelutahnalla.
Ja sitten valmis kakku. Koristeluun käytin valkoisia ja ruskeita kukkia sekä sokerihelmiä. Vaaleanpunaiset jätin suosiolla sivuun, ehkä se olisi ollut hieman liioittelua… Tosin ei tuota kakkua noillakaan koristeluilla ihan heti pienen pojan synttärikakuksi arvaisi. Mutta kun äiti haluaa harjoitella niin äitihän harjoittelee! Kyllä tuo sankarillekin maistui!
Esikoinen koristeli myös pikkuleipiä joita teimme tällä hyväksi havaitulla ohjeella. Lopputuloksena oli melko värikäs eläintarha eikä sokerikuorrutetta säästelty! Kieltämättä hyviä niistäkin tuli!!
Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!
Mutta onneksi sekaan mahtuu myös juhlaa: nuoremman pojan syntymäpäivää vietettiin marraskuun alussa. Tein melko epäonnistuneen sokerikakkupohjan jonka täytin oikein onnistuneesti herkullisen raikkaalla mansikka-vaniljamössöllä ja rahka-kermaseoksella. Päälle pursottelin kaakaojauheella hieman epätasaisesti värjäytynyttä kermavaahtoa eikä nuo pursotuksetkaan ihan justiinsa onnistuneet. Kynttilätkin olivat vinossa!
Kakun päälle tein ihan itse marsipaanikukkia – ensimmäistä kertaa! Kukat onnistuivat itselleni riittävän hyvin (eikä vieraatkaan tehneet valitusta). Ostin tätä ensimmäistä marsipaanikokeiluani varten Joensuun Iloisesta keittiöstä hortensia-muotit ja muoviset muotoilupuikot ja lähiässältä pötkyn valkoista marsipaania.
(osoite tätä nykyä Siltakatu 12)
Googlailin blogeista apua ja sitä löytyikin Unelmaiset-blogista sekä Kinuskikissalta. Muottien kanssa työskentely oli helppoa ja nopeaa ja onnistui hyvin näin ensikertalaiseltakin! Innostuin kokeilemaan myös marsipaanin värjäämistä, joka sekin oli yllättävän vaivatonta! Käytin värjäämiseen kaakaojauhetta ja punaista elintarvikeväriä.
Valmiit kukat kuivatin jääpala- ja suklaakonvehtimuoteissa joihin laitoin foliota päälle. Kuivaneisiin kukkiin laitoin keskelle koristeeksi sokerihelmet piparinkoristelutahnalla.
Ja sitten valmis kakku. Koristeluun käytin valkoisia ja ruskeita kukkia sekä sokerihelmiä. Vaaleanpunaiset jätin suosiolla sivuun, ehkä se olisi ollut hieman liioittelua… Tosin ei tuota kakkua noillakaan koristeluilla ihan heti pienen pojan synttärikakuksi arvaisi. Mutta kun äiti haluaa harjoitella niin äitihän harjoittelee! Kyllä tuo sankarillekin maistui!
Esikoinen koristeli myös pikkuleipiä joita teimme tällä hyväksi havaitulla ohjeella. Lopputuloksena oli melko värikäs eläintarha eikä sokerikuorrutetta säästelty! Kieltämättä hyviä niistäkin tuli!!
Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!
5. marraskuuta 2011
Broileri-vuohenjuustopasta
Löysin naapurikuntaan vasta avatusta K-supermarketista yllättäen hieman erikoisempia pastoja, joihin ei ihan jokaisessa marketissa törmää. Ostin saman tien pussin cavatelleja ja mukavan näköistä kierteistä trofie-pastaa kolmivärisenä sekoituksena. On kiva saada välillä hieman vaihtelua perinteisiin markettien pastoihin, vaikka maussa nyt ei loppujen lopuksi merkittävän paljon eroja olisikaan. Mutta on se kaunis pasta ainakin ilo silmälle!
Cavatelli pääsi testaukseen ensin tämän simppelin (mutta herkullisen) kana-vuohenjuustopastan muodossa. Cavatellien kypsyys oli hieman ongelmallinen. Lieneekö pasta ollut hieman epätasaista kooltaan koska osa pastasta oli aavistuksen raakaa vaikka maistelemalla kypsyyden tarkistin ennen tarjoamista. Ruoka maistui kaikesta huolimatta. (Pastan ohje Liemessä-blogista)
250 g pastaa
1 rkl öljyä
300 g broilerin suikaleita
suolaa
pippuria
ripaus savupaprikajauhetta
100 g pitkiä vihreitä papuja
pötkö pehmeää vuohenjuustoa (olisiko se vajaan 100 g, en muista tarkkaan)
1. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan
2. Kuumenna öljy pannulla ja ruskista broilerin suikaleet. Mausta kevyesti suolalla, pippurilla ja paprikajauheella
3. Paloittele papuja halutessasi lyhemmiksi ja lisää ne pannulle. Kypsennä viitisen minuuttia kunnes ne pehmenevät
4. Murenna juusto pannulle ja hauduttele kunnes juusto on sulanut
5. Lisää pannulle vielä pieni kauhallinen pastan keitinvettä ja sekoita tasaiseksi
6. Sekoita kypsä valutettu pasta broileriseokseen pannulle. Tarjoa välittömästi.
Cavatelli pääsi testaukseen ensin tämän simppelin (mutta herkullisen) kana-vuohenjuustopastan muodossa. Cavatellien kypsyys oli hieman ongelmallinen. Lieneekö pasta ollut hieman epätasaista kooltaan koska osa pastasta oli aavistuksen raakaa vaikka maistelemalla kypsyyden tarkistin ennen tarjoamista. Ruoka maistui kaikesta huolimatta. (Pastan ohje Liemessä-blogista)
250 g pastaa
1 rkl öljyä
300 g broilerin suikaleita
suolaa
pippuria
ripaus savupaprikajauhetta
100 g pitkiä vihreitä papuja
pötkö pehmeää vuohenjuustoa (olisiko se vajaan 100 g, en muista tarkkaan)
1. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan
2. Kuumenna öljy pannulla ja ruskista broilerin suikaleet. Mausta kevyesti suolalla, pippurilla ja paprikajauheella
3. Paloittele papuja halutessasi lyhemmiksi ja lisää ne pannulle. Kypsennä viitisen minuuttia kunnes ne pehmenevät
4. Murenna juusto pannulle ja hauduttele kunnes juusto on sulanut
5. Lisää pannulle vielä pieni kauhallinen pastan keitinvettä ja sekoita tasaiseksi
6. Sekoita kypsä valutettu pasta broileriseokseen pannulle. Tarjoa välittömästi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)