28. lokakuuta 2012

Seesaminuudelit

Arki palasi jälleen syysloman jälkeen. Viikko täynnä kiireisiä työpäiviä joihin antoi oman sävynsä aamuitkut päiväkodissa (pienemmän siirtyminen isojen ryhmään ei sujunutkaan aivan ongelmitta). Viikko syötiin taas ihan mitä sattuu, jämiä menneeltä viikonlopulta, lihapullia ja nuudeleita, lihapullia ja ranskiksia. Kyllähän niillä keho taas tuli ravittua. Viikonloppuna pääsin taas kokkailemaan ihan itselleni ja johan alkoi sielukin saada kaipaamaansa.

Pitkien ja katkeamattomien yöunien ja äidin kanssa tehdyn shoppailureissun jälkeen lauantaiaamupäivänä lähdin lenkille joen rantaan. Kirpeään pikkupakkaseen, auringonpaisteeseen. Jalassa uudet gore-tex-lenkkarit, päässä uusi lenkkeilypipo ja nenällä uudet silmälasit. Jopas askel kulki kepeästi, aurinko paistoi ja joki kimmelsi kirkkaasti eikä pipokaan pahemmin kiristänyt.

Palasin kotiin reilun tunnin päästä hieman viluisissa ja melkoisen nälkäisissä tunnelmissa. Pioneer Womanin ohjeen pohjalta valmistetut tulisen kirpakat nuudelit valmistuivat nopeasti ja maistuivat hyviltä viltin alla sohvalla, villasukat jalassa ja dr. House lounasseurana.



2 annosta

0,25 dl soijakastiketta
1 rkl ruokokidesokeria
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl seesamiöljyä
1 valkosipulin kynsi
1 pieni chili
1 shalot-sipuli
1 rkl seesaminsiemeniä
130-150 g riisinuudeleita

1. Mittaa pieneen kulhoon soijakastike, sokeri, riisiviinietikka ja seesamiöljy
2. Kuori valkosipulin kynsi ja raasta se soijaseoksen joukkoon. Halkaise chili, poista siitä siemenet ja hienonna se aivan hienoksi. Kuori myös shalot-sipuli ja hienonna sekin aivan hienoksi silpuksi. Lisää chili- ja sipulisilput sekä seesaminsiemenet soijakastikkeen joukkoon ja sekoita tasaiseksi
3. Keitä reilu litra vettä ja mausta se suolalla. Laita nuudelit kulhoon ja kaada kiehuva vesi päälle. Jätä imeytymään muutamaksi minuutiksi. Kun nuudelit ovat pehmeät, valuta ne lävikössä
4. Sekoita maustekastike nuudeleiden sekaan ja sekoita huolella

27. lokakuuta 2012

Riista-kantarellipaistos

Sienisyksyn yllätys numero kolme pääsi riistan kaveriksi syyslomaviikolla. Harmi vaan kun riista piti ostaa kaupasta, ei varmaan ollut ihan kaikkia kriteerejä täyttävää lähiruokaa tuo saksanhirvi. Mutta kantarellit ainakin olivat kohtuullisen läheltä lähtöisin. Poimintapaikalle, eli ystäväni vanhempien mökille on kotoani noin 50 kilometriä.

Tätä ruokaa tehdessäni pelkäsin hieman sienien maun peittyvän vahvojen riistan ja aurajuuston aromien alle, muta mukavasti sienenkin maku pääsi tässä ruuassa esille. Äkkiseltään sanoisin että tähän ruokaan sopii ihan mikä metsäsieni tahansa. Ohje on otettu Martat-lehden numerosta 6/2012. Koskapa vastustan - hieman periaatteesta - kaupan valmiita pakastetaikinoita, korvasin ohjeessa olleen ruisperunataikinan kotitekoisella rahkavoitaikinalla.



3-4 annosta

taikina:
125 g voita
2 dl vehnäjauhoja
125 g maitorahkaa

täyte:
250 g riistakäristystä
nokare voita
1 sipuli
3 dl kantarelleja
suolaa
mustapippuria
timjamia
1,5 dl vettä
1 dl kuohukermaa
80 g sinihomejuustoa

voiteluun:
kananmuna

1. Valmista taikina: nypi huoneenlämpöinen voi ja jauhot sekaisin. Sekoita joukkoon rahka. Nosta taikina jääkaappiin tekeytymään
2. Sulata voi pannulla. Laita jäinen käristysliha pannulle ja kypsentele kunnes lastut irtoavat toisistaan ja liha alkaa saada väriä
3. Kuori ja hienonna sipuli ja lisää se pannulle. Paloittele sieniä halutessasi ja lisää nekin pannulle. Lisää mausteet ja vesi ja hauduttele tunnin verran
4. Lisää kerma ja juusto ja keittele 5-10 minuuttia kunnes kastike sakenee. Voit myös suurustaa halutessasi esim. vehnäjauhosuurusteella
5. Voitele uunivuoka ja kaada kastike pohjalle. Kaulitse taikinasta vuoan kokoinen ohut levy ja aseta se kastikkeen päälle. Voitele kananmunalla ja leikkaa kanteen höyryaukkoja. Kypsennä 225-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia, kunnes taikina on kypsä ja saanut kauniisti väriä pintaan

22. lokakuuta 2012

Tattipizza

Melkein täynnä oleva puolentoista litran rasiallinen herkkutattisiivuja odotti minua kun palasin viikonloppureissulta Etelä-Suomesta. Koskapa olin jo istunut tuntitolkulla autossa ja illan ohjelmassa oli vielä aloittaa kymmenen suppislitran kuivatus sekä massiivinen pyykkioperaatio, täytyi tateista loihtia jotain ihan pikaista. Anoppi heitti automatkalla ilmaan idean tattipizzasta ja sen toteutinkin illalla kotitöiden lomassa. Ja kylläpähän vaan oli herkkua! Herkkutattia!



2 pyöreää pizzaa

taikina:
n. 5 dl vehnäjauhoja
0,5 pss kuivahiivaa
0,5 tl suolaa
1 tl sokeria
2,5 dl vettä
3 rkl oliiviöljyä

täyte:
pari reilua kourallista tattisiivuja
nokare voita
suolaa
pippuria
0,5 prk tomaattimurskaa
oreganoa
200 g mozzarellaraastetta
n. 5 siivua pekonia
parmesaaniraastetta

1. Valmista ensin taikina. Sekoita kuivat aineet kulhossa sekaisin. Lisää vesi ja vaivaa tasaiseksi. Lisää oliiviöljy ja vaivaa kimmoisaksi taikinaksi. Kohota vähintään puoli tuntia
2. Sulata voi paistinpannulla ja paista tattisiivuja sen aikaa että neste haihtuu. Mausta suolalla ja pippurilla ja jätä odottamaan
3. Jaa kohonnut taikina kahteen osaan ja kauli jauhotetulla pöydällä pyöreiksi pohjiksi. Laita pohjien päälle ensin tomaattimurskaa, sitten oreganoa ja juustoraastetta
4. Leikkaa pekonisiivut pienemmiksi paloiksi ja jaa ne pizzojen päälle. Jaa pizzoille myös tattisiivut. Raasta pinnalle hieman parmesaania
5. Kypsennä pizzaa 250-asteisessa uunissa 7-10 minuuttia

21. lokakuuta 2012

Juustoinen suppispasta

Povasin jossain vaiheessa alkusyksyä itselleni sienetöntä vuotta, koska näytti siltä että en yksinkertaisesti ehdi metsään missään vaiheessa. Tai jos itse ehtisinkin, niin aikataulut autollisen puoliskon kanssa menee pahasti ristiin. Iloiseksi yllätyksekseni toisin kävi! Tämä sienisyksy ei olekaan ollut tattivoittoinen kuten pari edellistä vaan nyt olenkin saanut nauttia toisenlaisista herkuista joita on riittänyt säilöttäväksikin saakka.

Ensimmäinen yllätys oli tuttavalta saadut viisi litraa mustia torvisieniä – sieni jota en ole koskaan maistanut. Sain sienet täyteen buukattua viikonloppua vasten, joten ne oli pakko kuivattaa pikaisesti odottamaan parempia aikoja.

Toinen yllätys oli äidin puhelu kesken seuraavaan täyteen buukatun viikonlopun. Kotiin palatessani kävin matkalla hakemassa äidin luota kymmenen litraa serkkuni keräämiä suppiksia (valmiiksi puhdistettuja, valmiita kuivuriin) ja litran verran tattisiivuja (luonnollisestikin putsattuja). Kuivatin satsin pyykkäyksen ja laukkujen purkamisen ohessa. Äidille tietysti kuuluu osa saaliista!

Kolmas yllätys oli ystävän äidiltä saadut kantarellinyssäkät – valmiiksi puhdistettuina, valmiiksi pakastettuina, valmiina käyttöä varten.

Neljäs yllätys oli päiväreissu mökille Ilomantsiin anopin sieniapajille. Lopputuloksena lounaaksi ihania sienileipiä ja kotiin vietäväksikin vielä kolmisen litraa suppiksia.

Viides ja viimeisin yllätys oli syyslomaviikon mökkireissu Kolille, jossa kahden pienimuotoisen patikointireissun ohessa keräsin viitisen litraa suppiksia. Varsinaisen sientenmetsästysreissun saaliina oli äidin löytämät kaksi kantarellia. Kuivuri hurisee jälleen!

Eli ihan hyvä sienivuosi tästä muotoutui! Ja ihan hyvä pastasoosi, jonka ohjeen poimin omalta Facebook-seinältäni serkkuni kirjoittamana – sen samaisen, joka suuren sienisaaliin tädilleen lahjoitti. Myös tädin tytär sai siis osansa.



2-3 annosta

pastaa maun mukaan
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
0,5 tl timjamia
nokare voita
0,5 l suppiksia (en kyllä nyt enää tarkkaan muista paljonko laitoin)
100 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa
muutama basilikan lehti
suolaa
mustapippuria

1. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. Kun pasta on valmista, valuta se ja jätä odottamaan. Valmista kastike pastan kypsyessä.
2. Kuori ja hienonna sipulit. Sulata voi paistokasarissa ja kuullota sipuleita timjamin kanssa kunnes sipuli alkaa pehmetä
3. Hienonna sieniä hieman mikäli haluat ja lisää ne pannulle. Kypsennä kunnes neste on haihtunut
4. Kaada pannulle kerma ja sulata joukkoon tuorejuusto. Keittele hetkinen kunnes kastike sakenee. Mausta basilikalla, suolalla ja mustapippurilla
5. Sekoita kastike kypsän, valutetun pastan joukkoon

20. lokakuuta 2012

Kefta

Välillä ei ole aikaa kokkailla. Välillä ei ole inspiraatiota kokkailla vaikka aikaa olisikin. Välillä ei ole inspiraatiota kirjoittaa vaikka kokkailua olisikin tullut harrastettua. Ja toisinaan ei ole aikaa kirjoittaa vaikka inspiraatiota olisikin ja kokkailukin olisi hoitunut tekstin pohjaksi. Se on tosin harvinaista. Kun se kirjoittamisen fiilis löytyy niin se ei vie paljoakaan aikaa. Teksti tulee kuin itsestään.

Viime aikoina yleisin pula on ollut ajasta kokkailla – ja ylipäätään ajasta tehdä mitään. Paitsi töitä ja kotitöitä ja äidillisiä tehtäviä - eli arkisia velvollisuuksia. Yleisestä ajan puutteesta seuraa melko nopeasti inspiraation puute. Ei vaan säkenöi!

Sitten yhtäkkiä onkin syysloma ja muutamana päivänä rauhaisaa aikaa nautiskella olosta keittiössä ja luonnollisesti myös sen ajankäytön tuotoksista. Lopputuloksena on iso läjä makuelämyksiä ja kokemuksia ja pitkästä aikaa taas into kokeilla ja kokkailla.

Mutta nyt puuttui se inspiraatio kirjoittamiseen – vaikka aikaakin olisi ollut. Mutta onneksi aina ei ole pakko luritella, mennään välillä siitä missä aita on matalin.

Syötiin keftaa eli mausteista kypsennettyä jauhelihataikinaa. Tein taikinasta pötkylöitä – yhtä hyvin siitä voisi tehdä pyöryköitä, hampurilaispihvejä tai vaikkapa murekkeen. Ohje – jälleen kerran hieman muunneltuna – Yhteishyvän lokakuun 2012 ruokalehdestä.

Siinä vain olennaisin. Ainiin. Hyvää oli!



3-4 annosta

1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 rkl öljyä
1 rkl raastettua inkivääriä
1 tl garam masalaa
400 g jauhelihaa
0,5 dl korppujauhoja
0,5 dl kuohukermaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
2 tl persiljaa

1. Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota sipuleita, inkivääriä ja garam masalaa miedolla lämmöllä kunnes sipuli pehmenee. Anna jäähtyä hetki
2. Sekoita kaikki jauhelihataikinan ainekset keskenään tasaiseksi massaksi ja muotoile siitä pötkylöitä
3. Kypsennä paistinpannulla tai 200-asteisessa uunissa uunipellillä 20-30 minuuttia

17. lokakuuta 2012

Lämmin munakoisosalaatti

Joku ihmeellinen munakoison himo on ollut valloillaan jo jonkun aikaa. Sikäli kummallista, että olen syönyt munakoisoa noin viisi kertaa ja niistä kerroista noin kolmella kerralla olen oikeasti tykännyt syömästäni. Munakoison makupareiksi on aivan pakko valita valkosipuli ja maukas oliiviöljy. Ja mustapippuri. Yhdistin tähän vielä chiliä omasta puskasta ja aurinkokuivattuja tomaatteja jämäpurkista jääkaapista. Tuli oikein oikein hyvää! Sopisi kivasti kesällä muurikassa tehtäväksi grillipihvin lisukkeeksi. Mutta näin syksyllä ruoka laitettiin paistokasarissa ja kaverina nautittiin couscousia ja keftapötkylöitä.



2-3 annosta

1 munakoiso
2 tl suolaa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 pieni chili
0,5 tl jauhettua inkivääriä
2 rkl oliiviöljyä
3 rkl aurinkokuivattuja tomaatteja kuutioina öljyssä
mustapippuria

1. Pesaise munakoiso ja kuutioi se pieniksi paloiksi. Laita palat lävikköön kerroksittain ja ripottele kerrosten väliin suolaa. Jätä itkettymään puoleksi tunniksi.
2. Kuori ja hienonna sipulit, poista chilistä siemenet ja hienonna se
3. Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota sipuleita, chiliä ja inkivääriä kunnes sipuli alkaa pehmetä
4. Painele munakoisokuutioita kuivemmaksi talouspaperin välissä ja lisää ne pannulle. Kypsentele 5-10 minuuttia kunnes munakoiso alkaa pehmetä. Lisää aurinkokuivatut tomaatit valuttelematta kasariin. Kypsentele vielä viitisen minuuttia. Mausta mustapippurilla

16. lokakuuta 2012

Avokadopasta

Syysloma hiipi tänä vuonna kohdalle aivan varkain. Yleensä lomaa odottaa ja laskee viikkoja huilitaukoon. Tänä syksynä töissä on eletty aivan hetkessä, syyslomaa ei ole ehtinyt ajatellakaan. Ennen kuin se oli kohdalla. Loma tarkoittaa yleensä myös mahdollisuutta kokkailla rauhassa ja kokeilla jotain uutta. Perjantaille riitti vielä jääkaapin kätköistä tähteitä, mutta lauantaina pääsin oikeasti kokkailemaan.

Lauantaina aamupäivällä kävin ystävän kanssa ”pitkäkestoisella ja kevyellä” sauvakävelylenkillä Lykynlammen mäkisessä maastossa. ”Ihan silleen vaan 120 sykkeellä, kaikessa rauhassa”. Kuulosti oikein hyvältä, rauhallinen rupattelulenkki. Ja olikin oikein hyvä lenkki. Ja kyllä se oli rupattelulenkki. Ainoa asia mitä en ajatellut ihan loppuun asti oli se, että lenkkikaverini on huomattavan paljon paremmassa kunnossa kuin minä ja hänen 120 syke vastasi noin 140 lyöntiä minulla. Rasvanpoltto oli varmaan kaukana, mutta lihakset saivat mukavasti töitä – koko kropassa (voin kertoa vielä näin kahden vuorokauden jälkeen lenkistä että sauvakävely käy tehokkaasti koko kroppaan!). 2 tuntia 10 minuuttia ja 14 kilometriä oli saldo. Niin ja välipalaksi 10 kilometrin kohdalla kipaistiin vanhat hyppyrimäen portaat ylös ja alas. Tai siis toinen meistä kipaisi ja toinen meistä laahusti puolen välin tasanteelle. Mutta tulipahan hyvä mieli tekemisestä ja ystävän tapaamisesta.

Ja nälkä tuli myös! Kotiin päästyäni en enää miettinyt järkeviä palautumissyömisiä kaikessa rauhassa vaan tein heti välittömästi suihkussa käynnin jälkeen ihanan pastan Pitkän hehkutuksen vakuuttamana. (Ohje on Alexander ja Hanna ”Chicling” Gullichsenin kirjasta Safkaa) Ja kyllä toimi ainakin henkisenä palautumisruokana! Hiilareita riittävästi, tulisuutta ja raikkautta chilistä, valkosipulista ja limestä ja pehmeää täyteläisyyttä avokadosta. Voisin kuvitella että tämä ruoka toimisi hyvin flunssan karkottajana ja vilun loitontajana. Syysruokaa siis!



2-3 annosta

n. 8 kerää fettuccinea
1 valkosipulin kynsi
0,5-1 chiliä tulisuuden ja oman maun mukaan
1 lime
0,5 dl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
2 avokadoa (täytyy olla kypsiä!)
kourallinen basilikan lehtiä
kourallinen persiljan lehtiä
1 dl raastettua parmesaania

1. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta kun se on valmista
2. Kuori valkosipulin kynsi ja raasta se pieneen kulhoon. Poista chilistä siemenet ja hienonna se. Lisää chilisilppu valkosipulin joukkoon. Purista kulhoon myös limen mehu ja mittaa sekaan oliiviöljy. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita ainekset sekaisin.
3. Halkaise avokadot ja poista niistä kivet. Leikkaa avokado kuutioiksi omissa kuorissaan ja kaiverra kuutiot lusikalla kulhoon chili-valkosipuliseoksen joukkoon. Sekoita
4. Hienonna yrtit ja raasta parmesaani ja sekoita nekin avokadoseoksen joukkoon
5. Sekoita koko avokadomössö valmiin pastan sekaan. Lisää tarvittaessa tilkkanen öljyä

8. lokakuuta 2012

Juustokuorrutetut valkosipuli-kermaperunat

Ikinä en ole osannut tehdä valkosipuliperunoita kunnolla. Ovathan ne aina olleet kypsiä, mutta vuoan pohjalle on aina jäänyt kermaliemi johon kaikki mausteet myös ovat jääneet. Lopputulos on siis ollut lähinnä maitopohjainen valkosipulilla maustettu perunakeitto.

Nyt löysin Pioneer womanin blogista ihanalta näyttävä perunagratiinin ohjeen ja olihan sitä kokeiltava. Puolessa välissä kypsentämistä tilanne näytti pahalta – eli perunakeitolta ja nuorempi pikkukokkikin totesi että ei tuosta taida tulla mitään. Ennen juustoraasteen lisäämistä tilanne näytti jo huomattavasti paremmalta ja kun otin vuoan uunista, se näytti aivan täydelliseltä. Vihdoinkin – valkosipuliperunoita! Himppunen lisää suolaa olisi ollut paikallaan, mutta se luokitellaan pikkuviaksi. Tätä tehdään toistekin (paitsi jos kuusveeltä kysytään…)!



4-6 annosta

1 kg rosamunda-perunoita
1 rkl tuoretta persiljaa
2 dl kuohukermaa
1,75 dl maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
4 valkosipulin kynttä
suolaa
mustapippuria
voita vuoan voiteluun
100 g juustoraastetta

1. Pese perunat huolella ja kuutioi ne pieniksi tasakokoisiksi kuutioiksi.
2. Hienonna persilja. Voitele uunivuoka ja kaada perunakuutiot ja persiljasilppu vuokaan. Sekoittele hieman että persilja sekoittuu perunoiden sekaan tasaisesti
3. Mittaa kulhoon kerma, maito ja vehnäjauhot. Vispaa tasaiseksi. Mausta suolalla, pippurilla ja raastetulla valkosipulilla.
4. Kaada kermaseos perunoiden päälle ja sekoittele tarvittaessa hieman.
5. Laita vuoan päälle folio ja kypsennä 200 asteisessa uunissa 35 minuuttia. Poista folio ja jatka kypsentämistä 20 minuuttia. Ota vuoka uunista, ripottele juustoraaste päälle ja kypsennä vielä 10 minuuttia