31. elokuuta 2013

Pinaattiquesadillat

Leikkasin talteen pinaattipenkin sadon muutama viikko sitten ja ryöppäsin sadon pakastimeen. Jätin juuret ja varrenpätkät maahan tarkoituksenani käännellä ne syksyllä lopun sadonkorjuun jälkeen maahan. Pinaatti tekikin yllätyksen ja kasvatti vielä toisen sadon – ei tosin niin suurta kuin ensimmäinen oli. Sain kuitenkin vielä melkein viisi litraa lehtiä talteen. Suurin osa meni taas pakastimeen, mutta yhden aterian verran satoa nautin heti tuoreeltaankin.

Pekoniquesadillat ovat suurta herkkuani, mutta harvinaista sellaista valtaisasta kalorimäärästä johtuen. Näiden kasvistäytteisten quesadillojen kalorimäärä on ehkä hieman pienempi, mutta fakta on kyllä se että quesadilloista ei tule meheviä ilman kunnollista juustopläjäystä. Eli kaloreilta ei tässäkään voi välttyä. Onneksi ei aina tarvitsekaan! Tämän herkullisen ohjeen löysin Kaneliposki-blogista. Fetan vaihdoin vuohenjuustoksi käytännön syistä; jääkaapin perällä nökötti vuohenjuustopurkki joka jostain syystä olikin jäänyt käyttämättä. Nyt sekin tuli syötyä pois.



200 g tuoretta pinaattia
1 dl pinajansiemeniä
8 tortillalättyä
4 tl hunajaa
100-150 g pehmeää vuohenjuustoa
150 g mozzarellaraastetta
mustapippuria

1. Kuumenna vettä suuressa kattilassa ja keitä pinaatinlehtiä muutama minuutti. Kaada lävikköön ja huuhtele kylmällä vedellä. Hienonna veitsellä
2. Paahda pinjansiemeniä kuumalla kuivalla paistinpannulla kunnes ne saavat väriä ja alkavat tuoksua
3. Levitä neljä tortillalättyä pöydälle ja voitele ne hunajalla. Levitä päälle vuohenjuusto ja juustoraaste
4. Jaa juustojen päälle pinaatti ja pinjansiemenet. Mausta mustapippurilla.
5. Paina jokaisen lätyn päälle toinen lätty. Paista quesadilloja kuivalla pannulla pari-kolme minuuttia molemmilta puolilta kunnes juusto sulaa ja tortillat saavat hieman väriä
6. Leikkaa hieman jäähtyneet quesadillat neljään osaan. Syö lämpiminä

24. elokuuta 2013

Chilillä maustettu varhaiskaali

Purkissa jälleen! Herkullisen kotimaisen kaalin paras sesonkiaika on edelleen käsillä ja chilit kukoistavat parvekkeella. Eräänä iltana laskin neljästä kasvista yhteensä 56 punaista chilipalkoa ja vihreitä palkoja ja pieniä alkuja on toinen moinen. Uusia kukkia ja nuppuja ilmaantuu koko ajan lisää. Tänä vuonna saan tuoreita chilejä laitettua pakastimeen saakka!

Tähän kirpakkaan kaalisäilykkeeseen sain siis upotettuja molempia sesongin makuja ja hyödynnettyä parvekkeen satoa. Muuntelin ohjetta hieman oman ruoka-ainekaapin sisältöön sopivaksi – ostettavaksi jäikin vain kaali.



1 kg varhaiskaalia
5 pientä shalotsipulia
4 tl suolaa
2 tl sokeria

mausteliemi:
7 dl vettä
2 dl chilikastiketta
4 rkl sokeria
4 tl suolaa
2 punaista chilipalkoa hienonnettuna siemenineen
1 valkosipulin kynsi raastettuna
2 dl väkiviinaetikkaa

lisäksi:
4 kpl 0,5 litran lasipurkkeja

1. Suikaloi kaali ja kuori ja suikaloi sipulit. Laita kasvikset kulhoon ja ripottele päälle suola ja sokeri. Puristele suikaleita hieman ja jätä ne pehmenemään
2. Mittaa kattilaan mausteliemen ainekset etikkaa lukuun ottamatta ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä lientä kymmenisen minuuttia. Lisää etikka ja kuumenna kiehuvaksi
3. Valuta kaalista mahdollisesti irronnut neste ja jaa kaali puhtaisiin lasipurkkeihin. Kaada lientä purkkeihin niin että kaali peittyy.
4. Anna maustua ainakin pari vuorokautta ennen nauttimista. Kaalisäilyke säilyy hyvänä viileässä useita kuukausia

17. elokuuta 2013

Vesimeloni-mansikkajuoma

Kohtasin taas eräänä iltana iltapala-aikaan arkielämän suuren mysteerin: jos A on hyvää ja B on hyvää niin miksi A+B ei olekaan hyvää?! (Sama auki kirjoitettuna: vesimeloni on lasten herkkua ja mansikat ovat lasten herkkua, mutta vesimeloni-mansikkajuoma ei maistunut.) Jäipähän taas kerran itselle enemmän! Alkuperäisen ohjeen nappasin Meidän perhe –lehden numerosta 7/2013. Siinä juomaan oli lisätty myös spriteä tai vissyä. Pienellä terästyksellä ja jääpaloilla tästä saa myös maistuvan kesäisen boolin - kun eihän ne lapset tätä kuitenkaan juo!



1 litra valmista juomaa

1 kg vesimelonia
5 dl mansikoita
2 oksaa minttua

Poista vesimelonista kuoret ja paloittele hedelmäliha. Poista mansikoista kannat. Voit käyttää myös pakastemansikoita. Irrota mintun lehdet varsista. Soseuta ainekset tehosekoittimessa parissa erässä. Jatka juomaa halutessasi spritellä tai vissyllä. Nauti kylmänä.

11. elokuuta 2013

Yrttivoilla valeltu kukkakaali

Kotimaista kukkakaalia ja yrttejä parvekkeelta. Ja voi tietenkin kruunaa kaiken. Glorian Ruoka&viini 5/2013 –lehdessä olevassa ohjeessa lisänä oli vielä keitettyä kananmunaa, mutta tein ihan tällaisen simppelin version vaan (eli unohdin keittää kananmunia etukäteen).



1 iso kukkakaali
100 g voita
1-2 dl tuoreita yrttejä (käytin timjamia, persiljaa ja rosmariinia)

1. Keitä kukkakaali kokonaisena tai paloiteltuna napakan kypsäksi
2. Sulata voi pannulla. Hienonna yrtit ja sekoita ne voisulan joukkoon. Kaada yrtti-voikastike kukkakaalin päälle. Kokonaiseen kukkakaaliin voi tehdä pieniä viiltoja jotta kastike pääsee valumaan myös kukkakaalin sisälle.

10. elokuuta 2013

Kuivattuja kukkia – kanerva ja mesiangervo

Villien salaattivihannesten lisäksi olen tänä kesänä tutustunut myös syötäviin villeihin kukkiin. Aloitin parilla tutulla ja helpolla kasvilla joita mökkireissulla löytyi.

Ensimmäiseksi keräsin mesiangervon kukkia. Kukat kuivatetaan ja niitä voidaan käyttää jälkiruuissa uutettuna nesteeseen. Tarkoituksena olisi kokeilla jossain vaiheessa mesiangervolla maustetun jäätelön valmistamista.





Toinen kuivattavaksi keräämäni kasvi oli kanerva jota kasvaakin runsaasti melkeinpä jokaisessa metsässä. En ole aikaisemmin huomannutkaan miten kaunis kasvi kanervakin on. Ruohonjuuritasolta löytyy siis monenlaisia yllätyksiä kun vain kumartuu katsomaan! Ajatus kanervan kukkien keräämiseen oli jäänyt mieleeni Sillä sipuli –blogista muutaman vuoden takaa. Kukkia voi käyttää nonparellien tapaan leivonnaisten koristeena. Melkoisen työlästä touhua oli tuo pienten kukkasten kerääminen varvuista. Olisinkohan reilun desin verran kerännyt ennen innostuksen hiipumista.

6. elokuuta 2013

Marinoituja kirsikkatomaatteja ja mozzarellaa

Ensimmäinen testi Purkissa-kirjasta osoittautui odotuksia paremmaksi! Oletin nappaavani suuhuni melko tavallisen makuista tomaattia ja mozzarellaa, mutta sainkin jotain vähän enemmän! Tomaattien paahtaminen oli saanut maut hyvin esille ja melko laimeaksi ajattelemani liemi olikin pirteän sitruunainen.

Söin näitä herkkupaloja tuoreen talkkunalla säväytetyn leivän päällä basilikan lehtien kera. Aikalailla täydellinen iltapalaelämys! Ja aamupalalla jatkettiin sitten samalla hyväksi havaitulla linjalla! Muutaman iltapalaherkuttelun jälkeen purkin pohjalle jääneet viimeiset herkkupalat söin pastan kanssa pikaisena lounaana.

Kaupassa saatavana olevien pakkauskokojen vuoksi tämänkin ohjeen määriä piti hieman muutella alkuperäisestä



500 g kirsikkatomaatteja
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä
2 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna
oliiviöljyä
250 g minimozzarellapalloja
muutama timjaminoksa

liemi:
1 dl rypsiöljyä
0,5 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
0,5 sitruunan mehu
1 tl suolaa

lisäksi:
1 l:n lasipurkki

1. Levitä kirsikkatomaatit uunipellille. Ripottele niiden päälle suola, mustapippuri ja timjami. Pirskottele päälle hieman oliiviöljyä. Paahda tomaatteja 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes tomaatit alkavat pehmetä
2. Laita tomaatit ja mozzarellapallot kerroksittain lasipurkkiin. Laita timjaminoksat kerrosten väliin
3. Sekoita öljyt ja sitruunamehu ja mausta seos suolalla. Kaada liemi purkkiin ja anna marinoitua pari päivää jääkaapissa. Tomaatit ja mozzarellat säilyvät hyvinä jääkaapissa viikon verran.

5. elokuuta 2013

Mintulla ja limellä maustettu mustikkatorttu

Mustikkaretken satoa on siis säilötty pakastimeen, hillottu ja syöty ihan semmoisenaan vaniljakastikkeen kanssa. Totta kai metsän herkkuja on käytetty myös leipomiseen: mustikkamuffinsseja on tullut tehtyä pariin otteeseen ja nyt viimeisimpänä tätä ihanan raikasta mustikkatorttua. Alkuperäinen ohje on Glorian Ruoka&viini –lehden numerosta 5/2009. Jätin tällä kertaa täytteestä limen kuoren pois kokonaan koska pöydässä oli lapsisyöjiä joiden tiedän karsastavan voimakkaita makuja. Minttua käytin ensimmäistä kertaa taikinassa ja se antoi yllättävän maukkaan vivahteen torttuun! Jätin pois myös alkuperäisessä ohjeessa olleen hyytelöpinnan pois – liika sokeri vain pilaa tuoreen marjan raikkauden.



pohja:
2,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
0,25 tl suolaa
120 g kylmää voita
2-3 rkl kylmää vettä
2 rkl hienonnettua tuoretta minttua

täyte:
200 g ranskankermaa (rasvaista)
2 dl kuohukermaa
0,5 dl tomusokeria
0,5 limen mehu
0,5 limen raastettu kuori
5 dl tuoreita mustikoita

1. Valmista ensin pohja: sekoita vehnäjauhot, sokeri ja suola kulhossa sekaisin. Kuutioi kylmä voi ja nypi se jauhojen sekaan. Hienonna minttu mahdollisimman hienoksi silpuksi. Lisää minttu ja vesi taikinaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Kääri taikina kelmuun ja nosta se lepäämään jääkaappiin tunniksi.
2. Kauli jäähtynyt taikina ohueksi levyksi ja asettele se piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa 200 asteessa noin 15 minuuttia. Jätä valmis pohja jäähtymään
3. Valmista täyte: vaahdota ranskankermaa sähkövatkaimella muutaman minuutin ajan. Vaahdota kuohukerma toisessa kulhossa kovaksi vaahdoksi. Yhdistä vaahdot ja mausta seos tomusokerilla, limen mehulla ja kuoriraasteella
4. Levitä täyte jäähtyneen pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele mustikat päälle ja koristele torttu mintun lehdillä

3. elokuuta 2013

Purkissa!

Teresa Välimäki ja Johanna Lindholm: Purkissa! Makuja arkeen, juhlaan ja lahjaksi. WSOY 2013.



Kasvimaa- ja parvekepuutarhatouhujen myötä oli hyvinkin ajankohtaista ja tarpeellista kurkistaa taas uudemman kerran myös säilönnän maailmaan. Säilöntä tuo minulle mieleeni vain ylimakeat hillot ja ylietikkaiset pikkelssit. Sen vuoksi en säilöntää ole kovinkaan paljon harrastanut.

Nyt lainasin kirjastosta aivan uuden kirjan, jossa säilöntää esitellään hieman nykyaikaisemmin. Kirja sisältää muun muassa monenlaisia mausteseos-, maustekastike-, salaatti-, hillo- ja siirappiohjeita ja kirjoitin heti ensilukemalta noin parinkymmenen ohjeen sivunumeron muistiin testaamista ajatellen. Taitaapa kesä ja syksykin loppua tuon urakan alla kesken. Mutta jatketaan ensi kesänä uudelleen!

Kirja on ulkoasultaan ihanan pirteä! Laura Riihelän ottamat valokuvat ovat raikkaita ja moderneja, olematta kuitenkaan liian sliipattuja tai tekorustiikkisia. Kirja on kokonaisuudessaan hyvin mutkaton ja aito. Se esittelee säilönnän tätä päivää pröystäilemättä liikoja. Tämä kirja kannattaa ehdottomasti ostaa – jos harrastaa kirjojen hankkimista itselleni.

2. elokuuta 2013

Pasta Alfredo

Kesä ja yrtit ovat hyvä syy tehdä pastaruokia. Pasta on usein yksinkertaista ruokaa joka tehdään muutamasta laadukkaasta raaka-aineista ja hyvän pasta-annoksen salaisuus onkin onnistunut makujen liitto. Tämän annoksen kohdalla sanonta ”yksinkertainen on kaunista” pitää ehdottomasti paikkaansa! Tai jos nyt ei kaunista silmälle niin ainakin kaunista suussa! Alkuperäinen ohje Suuresta pastakeittokirjasta.



2-3 annosta

250 g pastaa
50 g voita
80 g parmesaaniraastetta
2 dl kermaa
2 rkl hienonnettua tuoretta persiljaa
suolaa ja pippuria

1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan
2. Pastan kiehuessa valmista kastike: sulata voi pannussa, lisää kerma ja parmesaani ja kuumenna kiehuvaksi koko ajan hämmentäen. Pienennä lämpöä ja anna kiehua hiljaa sekoittaen kunnes kastike on hieman saostunut
3. Lisää persilja ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita kypsän pastan joukkoon

1. elokuuta 2013

Tikkupullat

Mustikkaretkellä kerätään mustikoita, mutta tietenkin syödään myös eväitä. Perinteisten makkaroiden ja voileipien lisäksi viimeisimmällä retkellämme herkuttelimme myös tikkupullilla. Tikkupulla on pulla joka paistetaan nimensä mukaisesti tikussa – tai ehkäpä keppi olisi parempi ilmaisu - nuotion äärellä hiilloksen tai pienen tulen lämmössä.



Tikkupullat voi tehdä ihan tavallisesta pullataikinasta, mutta äitini – vanha tikkupullakonkari – on todennut että leivinjauhetaikina on helpoin tehdä ja käsitellä retkiolosuhteissa. Hiivataikinan kohottaminen ja vaivaaminen metsässä on oma projektinsa. Pullataikinan täytyy olla melko napakka ja mielellään rasvaton, muuten se valuu helposti pois tikusta – tämäkin on nähty ja koettu joskus lapsuudessani!

Tämä hyvä taikinan ohje löytyi Ruokailmiö-blogista.



noin 6 kpl

4,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
3 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
0,5 tl suolaa
2 dl maitoa tai vettä

1. Sekoita kuivat aineet sekaisin jo kotona. Kuljeta ne retkipaikalle pienessä kulhossa tai pussissa
2. Lisää neste kuiviin aineisiin hieman ennen paistamista. Retkiolosuhteissa maidon saa helposti sekoitettua maitojauheesta.
3. Muotoile taikinasta pötkylä ja kieritä se paistokepin päähän. Nipistä pötkyjen päät hyvin kiinni ettei kieppi aukea kesken paiston
4. Paista ”miedolla lämmöllä” hiilloksen hehkussa pullaa välillä käännellen jotta saat tasaisen paistotuloksen
5. Irrota valmis pulla tikusta, halkaise se pitkittäin ja laita väliin hilloa. Syö lämpimänä