Tomaattinen soijasuikalesoosi

Poikien huijaamisyritys nro 1. Tai oikeastaan 2. Tai 3. Soijarouheesta tehty bolognese menee jo ihan täydestä – eikä edes tarvitse yrittää väittää että ”kyllä se on jauhelihaa”. Samoin soijapihvit uppoavat poikiin ihan hyvin – soijana nekin. Nyt yritetään sitten vaihtaa broileria välillä soijaan (tarkoituksena siis lisätä kasvisruuan osuutta ruokalistallamme). Osui ja upposi! Sanoin ruokana olevan kanapastaa, ja kanapastaa pojat söivät. Ei se mitään suurinta herkkua ollut, mutta molemmat söivät kuitenkin. Tästä on hyvä jatkaa… Seuraavaksi suunnitelmissa ”kanaviillokki” soijasta.



3 dl soijapaloja tai -suikaleita
vettä
2 dl kermaa

marinadi:
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl tomaattipyreetä
0,5 tl currya
1 rkl kanafondia

1. Kuumenna kattilassa vettä ja keitä soijapaloja siinä noin 10 minuuttia. Valuta ja painele ylimääräinen vesi pois kauhalla. Pilko paloja pienemmiksi halutessasi
2. Valmista marinadi: kuori ja hienonna sipulit ja laita ne kulhoon. Lisää muut aineet ja sekoita. Sekoita keitetyt soijapalat marinadin joukkoon ja anna maustua puolisen tuntia
3. Kaada soijapalat marinadeineen pannulle ja paistele niitä 5-10 minuuttia
4. Lisää pannulle kerma ja keitä kasaan viitisen minuuttia
5. Tarjoa riisin tai pastan kera

Kermainen soijasuikalekastike

Soijasuikaleet jaksavat yllättää joka kerta! Vaikka ensimmäisellä maistelukerralla ruoka oli hieman outoa, niin näillä viimeisimmillä kokkauskerroilla soijasuikaleita on syönyt jo ihan ilokseen. Ehkäpä valmistustaito on kehittynyt tai ehkäpä suu on uuteen tottunut. Chocochilin loistavalla ohjeella ei voi mennä metsään!



2 annosta

2 kourallista soijasuikaleita
kasvis- tai lihalientä

mausteseos:
0,5 dl oliiviöljyä
1 tl curryjauhetta
1 rkl currytahnaa
1 tl sitruunamehua
0,25 dl vettä

2 rkl öljyä
4 pientä kevätsipulia varsineen (tai pala purjoa)
2 dl kuohukermaa

1. Keitä soijasuikaleet pehmeiksi kasvis- tai lihaliemessä. Valuta lävikössä ja painele ylimääräinen neste pois
2. Sekoita mausteseoksen ainekset laakeassa kulhossa. Sekoita kypsät soijasuikaleet mausteseokseen ja jätä maustumaan hetkeksi
3. Hienonna sipuli
4. Kuumenna öljy pannulla. Kaada soijasuikaleet ja mausteet pannulle. Lisää pannulle myös sipuli. Kypsentele 5-10 minuuttia. Lisää pannulle kerma ja keittele hetkinen että kastike sakenee. Tarjoa pastan, riisin tai nuudeleiden kera

Soijasuikaleita kookoskastikkeessa

Vajaa soijasuikalepussi on nököttänyt kaapin ylähyllyllä jo pidemmän aikaa. Muutamaan ruokaan olen soijasuikaleita testannut ja lopputulos on ollut yleensä ihan hyvä. Ei loistava mutta ihan hyvä kuitenkin. Kynnys soijasuikaleiden käyttöön on kasvanut koko ajan vajaata pussia katsellessani. Mutta koska tyyliini kuuluu että mitään jämiä ei heitetä pois, niin pitihän niille soijasuikaleillekin antaa vielä mahdollisuus.

Nyt osui ja upposi! Löysin Chocochilistä ihan tavallisen oloisen ohjeen mutta päätin kokeilla sitä. Luulenpa että soijasuikaleiden marinointi oli avainasemassa ruuan maukkautta ajatellen. Tällä kertaa myös paloittelin suikaleet pienemmiksi paloiksi ja paistoin niitä hieman pidempään ja reilummassa rasvassa. Mikä tämän ruuan onnistumisen salaisuus loppujen lopuksi olikaan, lopputulos oli todella hyvä!



2 annosta

pari kourallista vaaleita soijasuikaleita
kasvislientä

marinadi:
0,5 tl korianteria
1 limen kuori
0,5 limen mehu
reilu 1 tl punaista curryrtahnaa
0,5 tl sokeria
0,5 dl öljyä

2 dl kookosmaitoa
öljyä

1. Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi. Keitä soijasuikaleita 5-10 minuuttia. Valuta suikaleet ja puristele ylimääräinen vesi pois. Pilko halutessasi pienemmiksi paloiksi
2. Sekoita marinadin ainekset kulhossa ja sekoita soijasuikaleet joukkoon. Anna maustua vähintään puoli tuntia.
3. Kuumenna tilkkaöljyä paistinpannulla. Kaada soijasuikaleet marinadeineen pannulle ja paista kunnes saavat hieman väriä. Kaada joukkoon kookosmaito ja keitä kasaan kunnes koostumus on sopivaa
4. Tarjoa riisin kera

Soijaviillokki

Onnistuneen soijasuikalekokeilun jälkeen päätin yrittää huijata muksutkin syömään soijasuikaleita. Kanaviillokki on ruoka joka on yleensä uponnut poikiin hyvin ja päätin kokeilla valmistaa ”soijaviillokkia”. Valmistamisen aikana esikoinen kävi epäluuloisena katsomassa ja kyselemässä että mitä tuo on. Sujuvasti väitin sen olevan kanaa. Meni läpi ja muksuillekin maistui kohtuullisen hyvin. Kanan aitoutta ei kukaan ainakaan epäillyt. Jatkamme harjoituksia…



5 dl vettä
loraus kanafondia
2,5 dl vaaleita soijasuikaleita
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
0,5 tl curryjauhetta
noin 5 dl kasvislientä
2 dl kermaa
sitruunamehua
(suolaa)
mustapippuria
persiljaa

1. Mittaa vesi kattilaan ja mausta se kanafondilla. Kun vesi kiehuu kaada soijasuikaleet kattilaan. Keitä hiljakseen kymmenisen minuuttia. Kaada ja puristele ylimääräinen vesi pois. Hienonna suikaleita halutessasi
2. Sulata voi kasarissa ja sekoita joukkoon jauhot. Kypsennä jauhoja pari minuuttia. Lisää noin 3 dl kasvislientä vähitellen samalla hyvin sekoittaen. Lisää kerma ja kuumenna. Jatka nesteen lisäämistä kunnes kastike on sopivan paksuista
3. Mausta kastike tilkalla sitruunamehua sekä pippurilla ja persiljalla. Tarkista suola ja lisää tarvittaessa
4. Sekoita lopuksi kastikkeen joukkoon soijasuikaleet
5. Tarjoa riisin kera

Satay-soijasuikaleet

Soijarouhe on testattu ja hyväksi havaittu. Jopa pojille maistuu soijarouheesta tehty pasta bolognese – varmaankin siksi että kuvittelevat syövänsä ihan tavallista jauhelihaa. Soijasuikaleet ovat itselleni olleet hieman pelottava juttu siinä soijarouheen vieressä kaupan hyllyssä. Insanity rohkaisi minua joskus (oliskohan ollu ison tuopin ääressä) kokeilemaan suikaleita. Siitä lähtien olen kerännyt rohkeutta ja ottanut muutamia ohjeita talteen sitä maagista testikertaa varten. Nyt viettäessäni rauhaisaa sunnuntaita hyvin pitkälti itsekseni uskalsin viimeinkin kokeilla.

Suikaleiden valmistaminen oli helppoa: pikainen liotus kuumassa vedessä ja siitäpä sitten soosin sekaan. Hieman epäilin ruuan maistuvuutta vielä siinäkin vaiheessa kun haarukka oli menossa suuhuni. Yllätyin kuitenkin positiivisesti! Maku oli kohdallaan koska pehmensin suikaleet kanafondilla maustetussa vedessä ja maustuminen jatkui vielä marinadin seassa. Suikaleiden rakenne epäilytti minua makua enemmän, mutta sekin oli yllättävän napakka. Eihän se samanlaista ollut kuin broilerin liha, mutta eihän se lihaa olekaan! Seuraava haaste on valmistaa soijasuikaleita niin että pojatkin ne hyväksyvät!

Testiruokana valmistin satay-kastiketta tällä Uneliaalta kokilta löytämälläni ohjeella.



2 annosta

2-3 dl vettä
luraus kanafondia
3 kourallista soijasuikaleita

marinadi:
2 rkl punaista currytahnaa
3 rkl maapähkinävoita (sokeroimatonta)
2,5 dl kookosmaitoa

kastike:
tilkka öljyä
1 sipuli
0,5 dl kookosmaitoa
0,5 dl vettä

1. Kuumenna vesi pienessä kattilassa ja mausta se fondilla. Laita soijasuikaleet kuumaan veteen, nosta kattila pois liedeltä ja laita kansi päälle. Anna suikaleiden turvota vartin verran
2. Sekoita marinadin ainekset keskenään. Kaada soijasuikaleista ylimääräinen vesi pois ja kaada suikaleet marinadin sekaan. Anna maustua viileässä vähintään puolisen tuntia
3. Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenn öljy kasarissa ja kuullota sipulit pehmeäksi. Kaada kasariin soijasuikaleet marinadeineen sekä kookosmaito ja vesi. Keitä kymmenisen minuuttia
4. Tarjoa riisin tai nuudeleiden kera

Kaali-bulgurpata

Inventaariotyhjennykset jatkuu. Bulguria oli vieläkin jäljellä paketin pohjalla vaikka kovasti sitä jo vajuuttelinkin. Etsiskelin jälleen kerran jotain uutta ohjetta (on se vaan kumma että aina pitää olla joku uusi ohje vaikka monta hyvää entistä olisi odottamassa uusintakierrosta!).

Ohje löytyi jälleen kerran Uneliaasta keittiöstä (suosittelen tutustumaan kyseisen blogin herkullisiin arkistoihin!). Jääkaapissa sattui olemaan vielä käristyspadasta yli jäänyttä kaalia ja pakastimessa yksi rasiallinen kevätsipulia joten tämä bulgur-pata osui juuri kohdalleen.

Pari raaka-ainetta sain käytettyä loppuun mutta sain tilalle jääkaappiin vajaan purkillisen aurinkokuivattuja tomaatteja joille pitäisi seuraavaksi löytyä käyttöä. Kierre on valmis! Elän ikuista inventaariotyhjennystä!



pari kevätsipulia varsineen
öljyä
0,5 dl soijarouhetta
1 dl aurinkokuivattuja tomaattikuutioita
lohko kaalia suikaloituna
4 dl vettä
loraus fondia
2 dl bulguria
mustapippuria

1. Hienonna kevätsipulit ja kuullota ne öljyssä kattilassa. Lisää soijarouhe ja jatka kuullottamista sekoitellen parin minuutin ajan
2. Lisää aurinkokuivattu tomaatti ja kaalisuikaleet. Kuullota edelleen kunnes kaali alkaa hieman pehmetä
3. Kuumenna vesi vedenkeittimessä ja kaada se kattilaan. Lisää myös fondi ja bulgur. Anna hautua kannen alla kunnes bulgur on kypsää. Mausta mustapippurilla

Soijarouhepihvit

Siis voi mahoton tuota soijarouhetta! Kyllä taas yllätti positiivisesti! Testasin Kädenvääntäjiltä löytämääni ”vege-jauhelihapihvi”-ohjetta ja kyllä ihmettelin kuinka kasvisruoka voikin olla lihaisaa! No, käytin kyllä lihafondia ja worchestershirekastiketta mausteena ja tavoitteena olikin melko lihanomainen tunnelma. Pihvit maistuivat minulle oikein hyvin, isännälle oikein hyvin, kuopukselle oikein hyvin ja esikoiselle…ööö…protestoitavan ”hyvin”. Eli 75% syöjäkunnasta oli oikein tyytyväisiä ja siihen prosenttiin on nykyään meillä syytä olla erittäin tyytyväinen. (Joitakin ei vaan voi miellyttää muulla kuin aurajuustolla – eli seuraavalla kerralla gratinoin pihvit vielä uunissa!)

Taikina näytti turvottamisenkin jälkeen todella löysältä ja vielä pannulle laittaessani ajattelin lopputuloksena olevan sisältä pehmeitä lettutyyppisiä möttösiä. Paistamisen jälkeen pihvien rakenne oli kuitenkin yllättävän napakka ja paistopinnasta tuli kaunis! Näitä lisää!! Ja ehdottomasti hampurilaisen väliin!! *kipittää paistamaan pihvejä*



n. 10 pihviä

2 dl vettä
1 rkl vasikkafondia
2 dl tummaa soijarouhetta
2 kananmunaa
3 rkl vehnäjauhoja
2 rkl sipulijauhetta
1 rkl worchestershirekastiketta (tai soijakastiketta)
1 tl paprikajauhetta
0,5 tl pippuria

Kuumenna vesi ja fondi ja lisää siihen muut aineet. Sekoita hyvin ja anna turvota n. 15 minuuttia. Paista pikkulettupannulla pieniksi pihveiksi - tietenkin voilla!

Soijarouhe

Nyt minä sen löysin!! Soijarouheen!! Olen sitä aikaisemminkin käyttänyt jonkin verran muutamia vuosia sitten eikä se silloin oikein sykähdyttänyt. Nyt sitten olen kovasti pohtinut sitä että lihan kulutusta pitäisi vähentää reilulla kädellä. Lihan tuotanto on ekologisesti melkoisen kuluttavaa – no, niin on juustonkin tuotanto… Mutta lihasta lähdetään vähentämään. Eli käytännössähän se sitten tarkoittaa että lisätään kalan ja kasviksien käyttöä.



Kädenvääntöä-blogissa oli oikein onnistuneesti saatu lihansyöjä syömään soijapihvejä ja siitäpä minäkin sitten lopullisen kimmokkeen sain. Ostin pussillisen tummaa soijarouhetta (koska se näyttää enemmän naudan lihalta…). Keitin soijarouheen lihafondilla maustetussa vedessä ja maustoin vielä pippurilla, paprikajauheella ja sipulijauheella (eli samoilla mausteilla joita käytän jauhelihan maustamiseen). Testiruokina tein juustoisen makaronivuoan ja lasagnen. Mies tiesi tästä kokeilusta etukäteen (tykkäsi ruuasta silti) ja muksut olivat autuaan tietämättömiä tästä suuresta petoksesta! Esikoinen pyysi tekemään makaronivuokaa toisenkin kerran kun ”nyt sattui miun suun myötäistä ruokaa!”. Ihmeiden aika ei siis ole ohi – tarkoitus on kertoa totuus ruuasta ehkä aikaisintaan siinä vaiheessa kun muksut muuttaa pois kotoa! ;)

Se mikä minua myös tuossa soijarouheessa kovasti sykähdyttää on se, että se on niiiiin paljon halvempaa kuin jauheliha. 500 g:n Soyappétit:n pussi soijarouhetta maksaa meidän s-marketissa 2,70. 1 dl kuivaa soijarouhetta painaa 30 g ja keitettynä se sama määrä painaa 160 g. 400 g:n jauhelihapakettia vastaa siis 2,5 dl kuivaa soijarouhetta ja sen hinnaksi tulee noin 0,40e – ellen nyt ole jotain ihan pahasti vikaan punninnut/laskenut (korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä!!).

Soijarouhe on myös ravintoarvoiltaan rikasta! Soijapapu sisältää mm. paljon vitamiineja, kalsiumia, proteiinia (52g/100g) ja kuitua (16g/100g) ja vain vähän rasvaa. Soija sopii niin vegaanin kuin keliaakikonkin ruokavalioon. Ja vielä se pointti tässä elintarvikealan lakkojen keskellä: jauhelihahylly ammotti tyhjyyttään mutta soijarouhetta oli hyllyllä ihan yllin kyllin (taisinpas ostaa yhden pussin ihan pahan päivän varalle!) ;).

Katso lisätietoja tuotteesta ja reseptejä täältä!