28. lokakuuta 2012

Seesaminuudelit

Arki palasi jälleen syysloman jälkeen. Viikko täynnä kiireisiä työpäiviä joihin antoi oman sävynsä aamuitkut päiväkodissa (pienemmän siirtyminen isojen ryhmään ei sujunutkaan aivan ongelmitta). Viikko syötiin taas ihan mitä sattuu, jämiä menneeltä viikonlopulta, lihapullia ja nuudeleita, lihapullia ja ranskiksia. Kyllähän niillä keho taas tuli ravittua. Viikonloppuna pääsin taas kokkailemaan ihan itselleni ja johan alkoi sielukin saada kaipaamaansa.

Pitkien ja katkeamattomien yöunien ja äidin kanssa tehdyn shoppailureissun jälkeen lauantaiaamupäivänä lähdin lenkille joen rantaan. Kirpeään pikkupakkaseen, auringonpaisteeseen. Jalassa uudet gore-tex-lenkkarit, päässä uusi lenkkeilypipo ja nenällä uudet silmälasit. Jopas askel kulki kepeästi, aurinko paistoi ja joki kimmelsi kirkkaasti eikä pipokaan pahemmin kiristänyt.

Palasin kotiin reilun tunnin päästä hieman viluisissa ja melkoisen nälkäisissä tunnelmissa. Pioneer Womanin ohjeen pohjalta valmistetut tulisen kirpakat nuudelit valmistuivat nopeasti ja maistuivat hyviltä viltin alla sohvalla, villasukat jalassa ja dr. House lounasseurana.



2 annosta

0,25 dl soijakastiketta
1 rkl ruokokidesokeria
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl seesamiöljyä
1 valkosipulin kynsi
1 pieni chili
1 shalot-sipuli
1 rkl seesaminsiemeniä
130-150 g riisinuudeleita

1. Mittaa pieneen kulhoon soijakastike, sokeri, riisiviinietikka ja seesamiöljy
2. Kuori valkosipulin kynsi ja raasta se soijaseoksen joukkoon. Halkaise chili, poista siitä siemenet ja hienonna se aivan hienoksi. Kuori myös shalot-sipuli ja hienonna sekin aivan hienoksi silpuksi. Lisää chili- ja sipulisilput sekä seesaminsiemenet soijakastikkeen joukkoon ja sekoita tasaiseksi
3. Keitä reilu litra vettä ja mausta se suolalla. Laita nuudelit kulhoon ja kaada kiehuva vesi päälle. Jätä imeytymään muutamaksi minuutiksi. Kun nuudelit ovat pehmeät, valuta ne lävikössä
4. Sekoita maustekastike nuudeleiden sekaan ja sekoita huolella

4 kommenttia:

  1. :P Noita on tehtävä!! Tsemppiä sinne arjen pyöritykseen. Meilläkin pieni siirtyi isoihin, kyllä jo siellä elokuulla, vieläkin hakee vähän paikkaansa, niin pieni vielä ja isot vaatimukset ♥

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Meillä onneks siirtoa helpottaa se, että isojen ja pienten puolella on sama eteinen ja vessatilat, mennään vaan sit toiselle puolelle aulaa. Isoveli on kans samassa ryhmässä sit tukena ja turvana. :) Tänään aamu sujui jo ilman itkua. Siitä se taas lähtee, muutos ottaa oman aikansa.

    VastaaPoista
  3. Teillä on tosi kaunis joki lenkkimaastona. Minä useasti ajelen sulan kelin aikaan saman joen rantoja pitkin motskarilla maisemia ihastelemassa. Välillä tuntuu, että vain siipirataslaiva puuttuu.

    VastaaPoista
  4. Onneks siellä sentään välillä vielä hinaaja menee puuniput perässään. :) Kaunis on joki, joka vuodenaikaan!

    VastaaPoista