Parvekepuutahan kesämuutto ja haarakonttorin perustaminen

Parvekepuutarha alkoi jo toukokuun alkupuolella rönsyillä pitkin olohuonetta ja keittiötä. Toivotin lämpimät säät tervetulleiksi ja sain siirrettyä kasvit äitienpäivänä parvekkeelle. Viimevuotinen chili on toipunut talven koettelemuksista ja tekee ensimmäistä satoaan. Kasvissa on kymmenkunta palkoa joista muutama jo punertaa kypsyyttään. Samaisesta kasvista keväällä kylvämäni siemenet ovat kasvaneet topakoiksi chileiksi, joista kolme tainta jätin itselleni kasvamaan. Nekin aloittelevat jo kukintaansa runsain nupuin joten satoa näyttäisi tulevana kesänä olevan tulossa.



Myös paprikat ja tomaatit ovat kasvaneet todella hyvin. (Taisin olla hieman hätäinen kylvöjen ajoituksen kanssa tänä keväänä!). Ostin kaksi sinkkisankkoa joihin istutin tomaatit ja paprikat. Nämä ovat parvekeviljelyssäni uusia tuttavuuksia, joten jään odottamaan kasvavatko ja kukkivatko. Alku näyttää ainakin lupaavalta.



Kesäkurpitsakokeilunikin on toistaiseksi sujunut hyvin. Kylvin siemenet kasvamaan maaliskuun puolen välin kieppeillä (kyllä, vaikka pussissa lukikin että kylvö noin kolme viikkoa ennen avomaalle istuttamista). Taimet kasvoivat aivan valtavasti ja istutin kaksi tainta niille varattuun soikkoon. Kasvu on jatkunut ja muutama kukkakin on jo nähty. Odotan jännityksellä mitä tuleman pitää!



Jäljellä on vielä ostettavien taimien hankinta. Basilikaa, persiljaa ja oreganoa on ostoslistalla. Koskapa tilaa on rajatusti, täytyy keskittyä vain niihin yrtteihin joille on eniten käyttöä.

Multasormeani on syyhyttänyt kovasti pitkin kevättä. Harkitsin jo pienen puutarhapalstan vuokraamista, mutta tulin siihen tulokseen että kahden alle kouluikäisen kanssa puutarhapalstalla kulkeminen saattaa jossain vaiheessa alkaa tuntua lievästi sanottuna pakkopullalta. Hautasin sen ajatuksen siis odottamaan parempia aikoja. Kunnes yllättäen olin kuin olinkin perustamassa haarakonttoria parvekepuutarhalleni.

Päivä 1:

Kävimme äitienpäivän iltana vanhempieni luona paistelemassa makkaraa. Kitkin joutessani koiranputken alut raparperin ympäriltä ja tuli vissiin siinä ääneen tuumailtua kasvimaan mukavuutta. Äitini lausuma oli – vapaasti lainaten - että senkus kaivat! Ajatus muhi päässäni noin tunnin verran ja sittenpä sitä jo isän kanssa mittailtiin ja rajailtiin pieni vajaan kahden neliön kasvimaa (tarkemmin sanottuna ehkä kasvipenkki) pihan aurinkoiselle laidalle. Ilta menikin sitten googlen ääressä tutustuessa kasvimaan saloihin



Päivä 2:

Koskapa kasvimaa perustetaan omakotitalon nurmikkopihalle, jossa maan laatu ei ole kovinkaan erikoinen, täytyy kasvipenkkiä varten vaihtaa maata. Homma alkoikin heti seuraavana päivänä kaivamisella, jota oli ihan riittävästi! Apujoukkoja onneksi oli paikalla. Pienin työmies jaksoi uurastaa 1,5 tuntia tauotta kaivaen multaa pienellä istutuslapiolla pieniin kottikärryihinsä ja välillä leikellen juuria oksasaksilla. Isompi apulainen toimi oksaleikkurimestarina ja äitini apuna voikukkien nyhtäjänä. Isä heilui talikon ja rautakangen kanssa (kaivannosta sattui löytymään yksi kohtuullisen suuri kanto ja muutama melkoisen paksu juuri) ja minä lapioin. Loppumetreille saimme avuksi vielä yhden työpäivänsä jo tehneen virkamiehen.



Päivä 3:

Esikoisen kouluun tutustumispäivän vuoksi pidin yhden lomapäivän keskellä arkista viikkoa. Nyt oli aikaa tutkailla lähiseutujen multatarjontaa ja kysellä multakuormien hintoja. Laskeskelin että haarakonttorin kaivantoon uppoaa noin 450 litraa multaa joten peräkärryn kanssa täytyy mullanhankintaan lähteä. Kävin illalla myös puutarha-alan liikkeessä kyselemässä neuvoja ja tekemässä pienempiä varustehankintoja. Miksi siellä ei ollut puutarhahanskoja lasten kokoa?!? Multa- ja muut maa-asiat jäivät tässä vaiheessa vielä hautumaan. Vaihtoehtoina on halvempi ja helpompi. Luulenpa, että valitsen sen helpomman…


Onneksi näitä luonnonmukaisia maan kuohkeuttajia tuntuisi nurmikon alla luikertelevan runsain määrin!

Päivä 4:

Kävimme ostamassa poikien kanssa siemeniä viljelmiämme varten. Kasvimaallemme valikoitui porkkanaa, retiisiä, hernettä, pinaattia ja salaattia. Kaikki ovat käsitykseni mukaan helppoja kasveja jotka voi kylvää suoraan avomaalle. Herne on myös nopeakasvuisena mukava kasvatettava lasten kanssa, koska kasvua on helppo seurata. Näiden lisäksi kasvimaalle pääsee myös viimekesänä parvekkeella kasvanut ruohosipuli, joka yllätyksekseni lähti talvehtimisen jälkeen uudelleen kasvamaan.



Näillä antimilla pieni kasvimaamme tuleekin jo täyteen. Ja koskapa tungos pienellä kasvimaalla on valtaisa, niin täytyyhän siellä olla asianmukaiset kyltit. Ukki kaiveli kätköistään lapsille puutavaraa ja pojat saivat nikkaroida hienot puiset (eli säänkestävät) nimikyltit kasveille.



Päivä 5:

Odottelua. Siemenpussien hypistelyä. Puutarhahanskojen silittelyä. Lapion ja kuokan kiillottelua. Eikö jo pääsisi taas hommiin!? Paremman puutteessa kylvin amppeliin herneitä – ihan vain koristekasvitarkoituksessa – ja pariin ruukkuun vihanneskrassia – ihan vaan kun alkoi näyttää siltä että parvekkeella olisi sittenkin vielä pikkuisen tilaa… (Eihän sitä nyt voi puolityhjäksikään jättää!!)

Päivä 6:

Pääsin töistä hyvissä ajoin ja suuntasimme iltapäivästä multaostoksille. Sää oli ihanan lämmin ja työskentely kuopan äärellä sujui nopsaan – pikkuapulaisen kanssa jälleen. Pian huomasin, että laskelmani tarvittavan mullan määrästä eivät osuneet aivan kohdalleen ja multaa täytyi hakea välillä vielä hieman lisää. Loppujen lopuksi kaivantoon upposi kaikkiaan 650 litraa maa-ainesta (mustaa multaa ja puutarhaturvetta). Reunustin kasvimaan reunanauhalla ja pojat halusivat rakentaa vielä muurin vanhoista pihakivistä. Nyt se on valmis!



Into alkoi hiipua siltä illalta - ja oikeastaan aikakin olisi käynyt vähiin – joten raivailimme jälkemme ja poistuimme pihalta saunan kautta kotiin. Kylvötouhut jäävät vielä toiseen päivään. Kastelin plantaasini ja jätin odottamaan Ilmatieteenlaitoksen ennustamaa sadepäivää. Sittenpä onkin hyvä kylvää siemenet kunnolla kosteaan maahan.

Tule tule hyvä kesä, älä tule huono kesä!