Aivan järkyttyneenä kirjoittelen täällä (aivan liian) pitkästä aikaa kauhaan kuulumisia! Kaksi kuukautta hiljaisuutta tällä saralla on vierähtänyt - ja melkeinpä huomaamatta! Ensin tuntui että ei synny tekstiä, sitten tuntui ettei jaksa kokkailla, sitten tuntui että ei jaksaisi oikein mitään muutakaan.
Syksy töissä alkoi hyvin, asiat rullasi kivasti ja ajattelin jo oppineeni jotain oleellista tavassani tehdä töitä ja olla tekemättä välillä töitä. Pahaa aavistamatta lähdin lokakuussa syyslomalle ja sen jälkeen ei enää rullannut kivastikaan. Yksi suuri muuttuva tekijä töissä ja se riittikin viemään mehut melkolailla tehokkaasti! Kotona syötiin jotain arkista.
Lokakuun viimeisinä päivinä saimme tiedon, että pääsemme viimeinkin muuttamaan pois kerrostalossa sijatsevasta betonipömpelistä, jossa en oikein alun alkaenkaan ollut viihtynyt. Asunto oli tilapäisratkaisu, joka olosuhteiden pakosta olikin kotini viitisen vuotta. Olihan asunnossa hyviäkin puolia (kuten paljon kaappitilaa ja ihana lasitettu parveke - eli puutarha), mutta myös miinuspuolia oli ihan riittävästi. Elämäntyylimme ja -rytmimme eivät oikein osuneet yksiin eräiden naapureiden kanssa ja tilanne oli välillä melkolailla hermoja kiristävä.
Erityisesti minua ärsytti entisen asunnon keittiö. Joka oli harmaa. Kaapistojen ovien materiaali oli sellainen, josta ei mitkään tahrat irroneet. Hella oli pinttynyt. Katossa valtavan kokoinen loisteputkivalaisin. Tiskipöytälevyä oli useamman keittiön tarpeisiin. Ja kaakelit (oi, ne kaakelit) olivat jollain tapaa liian psykedeeliset makuuni (tai ehkä en vaan ymmärtänyt kyseistä tyylisuuntausta)! Kaappeja oli ihanan paljon - jos nyt jotain hyvääkin!
Siinäpä sitten keskellä työkiirettä ja -painetta alettiin pakata, pestä ja puunata. Kotona syötiin jotain arkista. Ja kaappeja ja pakastinta tyhjäksi.
Joulukuun alussa päästiin uuteen kauniiseen kotiin. Nyt maan tasalle ja pienen eteläpihan äärelle (johon toivon mukaan kesällä saa laitettua pari viljelylaatikkoa ja pallogrillin). Nyt ei ole harmaata. Nyt on ruskeaa. Nyt sopii keittiökin sisustukseen!
Joulukuu on mennyt työkiireiden lisäksi purkaessa tavaroita ja pestessä uutta kotia. Siivottu täällä kyllä oli kun sisään pääsimme, mutta pesusienelle on ollut siltikin runsaasti töitä! Arkena on syöty jotain arkista. Joulun pyhät on syöty kinkkua, juustoja, piirakoita ja suklaata.
Tänään aamupäivällä putsailin viimeisiä kohtia. Nyt on keittiö lopuilleen puhdas - ja se on siltikin kauniin ruskea! Lomaa on jäljellä vielä loppiaiseen saakka - ehkäpä kauhasta nyt viimeinkin taas kajahtaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti