Perunamuusia ei keittiössäni usein ole tavattu. Syystä että, lapseni ovat siitä kummallisia, että kumpikaan ei ole koskaan perunamuusista erityisesti tykännyt (eikös kaikki lapset yleensä muusista tykkää!?). Harmi sinällään, koska itse söisin muusia mielelläni! Sellaista, joka on paksua ja jossa on paljon voita ja johon siitä huolimatta voi vielä lisätä ihan pienen (tai vähän reilummankin) voisilmän.
Joskus lasten kanssa asioita kannattaa jättää tauolle ja kokeilla sitten uudelleen. Toisinaan voi ilokseen huomata, että aika on tehnyt tehtävänsä ja nyt maistuu! Tein joku aika sitten ihan tavallista perunamuusia kotitekoisten kalapuikkojen kaveriksi ja silloin mausteeksi muusin päälle pirskoteltiin kuopuksen neuvojen mukaan sitruunamehua (toimi muuten todella hyvin). Nyt uskaltauduin kokeilemaan hieman prameampaa muusia kotoisten jauhelihapihvien seuraksi ja tämänkin upposi molemmille hyvin! Esikoinen söi tovin ja kyseli, että onko tässä jotain uutta, kun tämä maistuu näin hyvälle! No kyllä on! Parmesaania ja valkosipulia. Oli kyllä omaan suuhunkin oikein maistuva kokeilu, jatkoon ehdottomasti! Tämän perunamuusin jämistä tulisi varmasti myös aivan ihanaa perunarieskaa… (Ohje: Glorian Ruoka&viini 8/2016)
4 annosta
1 kg perunoita
2 valkosipulin kynttä
1 rkl oliiviöljyä
100 g parmesaaniraastetta
n. 3 dl maitoa
2 rkl voita
0,25 tl valkopippuria
(suolaa tarvittaessa)
1. Kuori ja lohko perunat ja keitä ne kypsiksi kevyesti suolatussa vedessä. Ota keitinvettä talteen 1 dl
2. Kuori ja halkaise valkosipulin kynnet ja paista niitä öljyssä paistinpannulla viitisen minuuttia, kunnes ne pehmenevät. (Jos uuni sattuu olemaan lämmin, niin voit myös paahtaa valkosipulit uunissa)
3. Kuumenna maito miltei kiehuvaksi
4. Laita pehmeät valkosipulit perunoiden joukkoon ja soseuta ne lisäten samalla maitoa
5. Lisää lopuksi joukkoon voi ja parmesaaniraaste. Sekoita tasaiseksi ja lisää tarvittaessa vielä maitoa/perunoiden keitinvettä. Mausta valkopippurilla (ja suolalla)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti