Mantelitorttu

Tämäkin ohje on kirjoitettu Jamie Oliverin ohjelmasta, tällä kertaa Pikaherkuista. Määrät on alle muunneltu täkäläisiin pakkauskokoihin sopiviksi. Torttu oli nopea ja vaivaton valmistaa ja vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta todella herkullinen ja yllättävän mehevä! Paisto meinasi livahtaa hieman pitkäksi ja pinnalla ollut tomusokeri sai hieman liikaa väriä. Torttu oli sisältä kuitenkin aivan nippa nappa kypsä, joten jättäisin oikeastaan tomusokerin päältä kokonaan pois, täytteessä on makeutta jo melko paljon. Pieni vaniljakastike- tai -jäätelölisä olisi tähän paikallaan ja ehkäpä vielä muutama tuore mansikka tai vaikkapa persikka- tai luumuviipale raikastamaan kokonaisuutta. Näppärä jälkiruokaleivonnainen!

 

 

 

 

600 g voitaikinaa

 

täyte:

80 g mantelijauhetta

60 g tomusokeria

1 kananmuna

1 rkl ranskankermaa

 

lisäksi:

kananmuna

tomusokeria

 

1. Sekoita täytteen ainekset sekaisin

2. Kauli taikina ohueksi levyksi (n. 0,5 cm) ja leikkaa siitä lautasen avulla kaksi yhtä suurta pyörylää.

3. Aseta toinen taikinalevy leivinpaperin päälle uunipellille. Levitä täyte taikinan päälle (jätä reunoille hieman tyhjää). Nosta toinen taikinalevy täytteen päälle ja nipistele levyt yhteen haarukalla

4. Paina sormella tortun keskelle kuoppa ja leikkaa siitä lähtien viillot tortun pintaan. Voitele kananmunalla siivilöi päälle tomusokeria

5. Paista 225-asteisessa uunissa alatasolla noin 15 minuuttia

 

Yhden padan kanaorzo

Taas haetaan ja kokeillaan uutta nopsaa yhden padan ruokaa ja tämä onnistui aivan mahtavasti! Tässä voi tietenkin käyttää jotain muutakin pientä pastaa tai vaikkapa pätkäspagettia, mikäli orzoa ei satu löytymään. Pastaa ruokaan meni arviolta 350g. Makuun antoi kivaa vivahdetta hapan jogurtti, jota täydensi täyteläinen parmesaani. Tein ruuan pakastimesta kaivetuista valmiiksi maustetuista broilerinsuikaleista, joten en enää muuta maustetta lisännyt. Lautaselle toki vielä pieni ripsaus pippuria. Mutta nopea ruoka arkeen: vain 20 minuuttia meni tehdessä! (Ohje: Glorian Ruoka&viini 4/2022) 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4 annosta

 

350 g broilerin suikaleita

tilkka öljyä

1 sipuli

1 valkosipulin kynsi

2 tl kurkumaa

0,5 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

4 dl jyväpastaa (orzo)

6 dl kanalientä

2 dl turkkilaista jogurttia

1 l tuoretta pinaattia

2 dl parmesaaniraastetta

 

1. Kuumenna öljy reunallisessa paistokasarissa ja ruskista broilerin suikaleet siinä. Kuori ja hienonna sipulit ja lisää ne pannulle kypsentämisen loppuvaiheessa. Lisää mausteet ja kuumenna vielä hetki

2. Mittaa kasariin pasta ja kanaliemi. Keittele miedolla lämmöllä, kunnes neste on imeytynyt ja pasta on napakan kypsää. Sekoittele välillä.

3. Lisää pastan joukkoon pinaatti ja jogurtti. Kuumenna sekoitellen, mutta älä enää keitä. Nosta kasari pois levyltä ja sekoita joukkoon parmesaaniraaste

 

Mummonkurkkumajoneesi

Toinen tämän kesän hittituote mökkikeittiössä oli tämä mummonkurkkumajoneesi, jota kevensimme hieman ja teimme sen osittain turkkilaiseen jogurttiin tai kermaviiliin. Pientä rasvaisuutta etikan hapot kaipaavat, joten majoneesilisä tasapainottaa tätä hyvin! Mielestäni tämän tyyppisiin ruokiin kannattaa käyttää avomaankurkkua, joka on rakenteeltaan hieman tiiviimpi ja maultaankin kasvihuonekurkkua napakampi. Tätä ollaan nyt syöty mökillä sekä kalan, että hirvenlihan tähteistä tehtyjen leipien kanssa ja kastikkeen lopuskat kaupungissa broileripyöryköiden kera. Hyvin toimii joka tilanteessa! (Ohje: Glorian Ruoka&viini 5/2023)

 

 

 

 

 

1 dl sokeria

1 dl vettä

0,5 dl väkiviinaetikkaa

1 tl suolaa

muutama kokonainen valkopippuri

1 avomaankurkku

2 dl täysmajoneesia (laitettiin ehkä vähän reilu puoli desiä majoneesia ja loput turkkilaista jogurttia tai kermaviiliä)

hienonnettua tilliä maun mukaan

 

1. Mittaa kattilaan sokeri, vesi ja etikka. Lisää mausteet ja kuumenna kunnes sokeri on liuennut kokonaan. Jäähdytä liemi huoneenlämpöiseksi

2. Halkaise kurkku ja poista pehmeät siemenet lusikalla kaapien. Kuutioi kurkku ja lisää palaset liemeen. Nosta viileään noin tunniksi

3. Valuta kurkut ja sekoita ne majoneesin joukkoon. Mausta tillillä.

Kahden kaalin slaw

Nyt löytyi sattumalta tämä kesän suosikkilisuke! Tätä tehtiin mökillä samalla viikolla heti kahteen kertaan – ensimmäisellä kerralla wingsien kaveriksi ja toisella kerralla leivitetyn kuhafileen seuraksi. Mökillä meillä on usein mukana turkkilaista jogurttia, kermaviiliä tai jotain muuta vastaavaa hapanmaitotuotetta ja tämän slawin kastikkeen voi tehdä ihan mistä hyvänsä – enpä edes muista millä variaatioilla tätä tehtiin (piimää emme käyttäneet yhdelläkään kertaa). Pieni rasvaisuus on tässä mielestäni hyvä, se taittaa mukavasti lehtikaalin vahvaa makua. Toisella lomaviikolla käytettiin tähän varhaiskaalia ja lisättiin salaatin sekaan hieman goudakuutioita – oikein toimivaa niinkin! (Ohje: Glorian Ruoka&viini 5/2023)

 

 

 

 

6 annosta

 

100 g lehtikaalia

500 g kerä- tai varhaiskaalia

 

kastike:

1,5 dl piimää

1 dl creme fraichea

2 rkl valkoviinietikkaa

1 valkosipulin kynsi

0,75 tl suolaa

0,25 tl mustapippuria

 

1. Leikkaa lehtikaalista paksut lehtiruodit pois. Suikaloi kaalit kulhoon

2. Kuori valkosipulin kynsi ja raasta se pienempään kulhoon. Lisää sen joukkoon muut kastikkeen ainekset ja sekoita tasaiseksi

3. Sekoita kastike kaalisuikaleiden joukkoon ja jätä maustumaan hetkeksi ennen tarjoamista

 

 

 

Seesamiporkkanat

Taas haetaan uutta kivaa kasvislisuketta – myös mökkikeittiössä toteutettavaksi. Nämä porkkanat onnistuivat hyvin ja ovat seesaminystävälle mahtava herkkupala lihan tai kalan lisukkeeksi. (Ohje: Glorian Ruoka&viini 9/2021)

 

 

 

 

6 annosta

 

4 keskikokoista porkkanaa

6 rkl seesaminsiemeniä

4 rkl soijakastiketta

4 rkl vaahterasiirappia

 

1. Pese porkkanat (kuori halutessasi). Leikkaa porkkanat paksuhkoiksi tikuiksi

2. Keitä porkkanat vesitilkassa, mutta jätä ne napakoiksi

3. Sekoita loput ainekset pienessä kulhossa. Valuta porkkanat ja pyörittele ne maustekastikkeessa

 

Yönylisämpylät hapanjuurella

Juurileivonta ei ole työlästä, mutta toisinaan hyvinkin aikaa vievää ja aikataulutettua. Täytyy miettiä, milloin juuri ruokitaan ja ruokitaanko kerran vai kahdesti. Juuren täytyy olla sopivan virkeä, jotta taikina kohoaa. Ja taikinan täytyy kohota sopivasti, että se ei lässähdä sitten uunissa, vaan kohoamisvoimaa riittää vielä uuniin saakka. Kylmälepo antaa hyvin joustavuutta ja jatkoaikaa kaikenlaisille juuritaikinoille, jolloin prosessi hidastuu ja sen saa vaikkapa ”pauselle” välillä jos kiire uhkaa yllättää. Pienen jääkaapin ja suursyömäisen teiniperheen todellisuudessa kylmälepuutus ei ole vaihtoehto!

Nyt sattui silmiini tällainen nopsa sämpyläohje, joka valmistuu näppärästi seuraavalle aamulle. Viikonloppuihin siis juuri ihana idea! Hieman aikataulutusta tässäkin pitää laskea ja oman juuren aktiivisuus tuntea. Minun vehnäjuureni on terhakka tapaus ja 1:2:2 -suhteella ruokittuna se on käyttövalmis noin kuudessa tunnissa – hyvin se kestää myös yön yli herättelyn.

Lauantaina iltapäivällä (klo 15) ruokin juuren ja jo hieman aiemmin kuin ennakkoon oletin (klo 21) tein taikinan, kun näytti, että ehkäpä ei kannata enää odotella! Taikina jäi yöksi huoneenlämpöön tekeytymään. Aamulla klo 8 maissa heräilin ja ensimmäisenä hampaiden pesun jälkeen leikkelin taikinasta sämpylät ja laitoin uuniin. Sitten aamukahvin ja päivän lehden ääreen ja kohtapa sämpylät olivatkin valmiit aamupalan syöjille!

Ohjeen voi kääntää myös toisin päin: juuren voi ruokkia illalla myöhään ennen nukkumaan menoa, aamulla sekoittaa taikinan ennen töihin lähtöä ja iltapalalle saa sitten paistella tuoreet sämpylät. (Ohje: Hapanjuurileipurit-faceryhmä/Eeva Salmi)

 

 

 

 

 

120 g virkeää juurta

320 g vettä

9 g suolaa (laitoin 5 g)

tilkka öljyä

300 g vehnäjauhoja

50 g ruisjauhoja

50 g täysjyvävehnäjauhoja

 

Sekoita ainekset kulhossa ja vaivaa viitisen minuuttia. Jätä tekeytymään huoneenlämpöön rauhassa yön yli (8-9 tuntia saa olla huoletta). Kumoa aamulla taikina pöydälle ja leikkaa skraballa sämpylöiksi. Muotoile halutessasi tai paista palasämpylöinä. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia riippuen sämpylöiden koosta.

 

Tonnikalamakaronilaatikko

Aikalailla tavallinen pastaruoka saa yllättävää raikkautta sekaan ujutetuista kasviksista – tällä kertaa parsasta. Pojat vähän vierastivat parsaa tässä ruuassa, vaikka grillattuna sitä mielellään syövätkin. Parsan voi korvata toki muillakin kasviksilla! Perusarkiruokaa, josta tuhtiudessaan riittää suursyömäriperheessäkin kahdelle aterialle! Munamaitokin menetteli, kun ruuassa oli paljon muitakin makuja! (Ohje: Hellapoliisi – hieman muunneltu) 

 

 

 

 

400 g makaroneja

1 nippu parsaa

1 sipuli

100 g miniluumutomaatteja

2 rkl öljyä

2 prk tonnikalaa

200 g sulatejuustoa

suolaa

mustapippuria

5 dl maitoa

3 kananmunaa

100 g juustoraastetta

 

1. Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan. Pilko parsat pienemmiksi paloiksi makaronien kiehuessa ja lisää ne kattilaan pariksi minuutiksi ennen kuin makaronit ovat valmiit. Valuta ja jätä odottamaan

2. Kuori ja hienonna sipuli ja puolita tomaatit. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita ja tomaatteja hetkinen. Lisää joukkoon valutettu tonnikala ja kääntele sekaisin.

3. Lisää pannulle sulatejuusto ja kuumenna. Sekoittele tasaiseksi. Sekoita tonnikalaseos makaronien joukkoon ja mausta tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla. Kaada seos voideltuun uunivuokaan

4. Mittaa kulhoon maito ja riko kananmuna sekaan. Sekoita ja kaada seos uunivuokaan. Ripottele pinnalle juustoraastetta

5. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 30-40 minuuttia kunne neste on imeytynyt ja pinta on saanut kauniisti väriä

 

 

Linnean lohikeitto

Tämä on ihan vaan tavallinen lohikeitto, joten ohjetta en tähän sen tarkemmin laita. Lohikeittoon kuuluu mielestäni ihan vaan lohta, perunaa, porkkanaa ja sipulia, liemeen hieman kermaa tai tuorejuustoa täyteläisyyttä antamaan ja mausteeksi suolaa, mustapippuria ja tilliä.

Kokki Linnea Vihonen on kuitenkin keksinyt mahtavat lisämausteet, jotka annostellaan lautaselle valmiin keiton päälle, jolloin maut pysyvät raikkaina ja kuitenkin niitä osuu jokaiselle lusikalliselle. Valmiin annoksen päälle valutetaan ruskistettua voita (voita kuumennetaan kattilassa varovaisesti ja sekoitellen, kunnes hera ruskistuu kullanruskeaksi ja voi alkaa tuoksua toffeiselle) ja puristetaan tuoretta sitruunamehua.

Totesimme taas, että ei sitä paljoakaan tarvitse, kun ihan tavallisesta saa vähän jotain enemmän!

 

Lihapiirakat uunissa

Lapsena tuli syötyä usein lihapiirakoita nakeilla ja ne olivat herkkua! Nyt aikuisella iällä rasvaisia teollisia piirakoita ei ole tehnyt mieli syödä, vaikka lapsille niitä aina välillä aikoinaan ostinkin. Sittenpä koitti viikonloppu, joka näytti kotihommien suhteen melko tyhjältä ja nyt oli hyvää aikaa tehdä lihapiirakoita itse.

Vanha juttuhan tämä jo on – joitakin vuosia sitten tästä ideasta puhuttiin paljon. Mutta tapoihini uskollisena – jälleen kerran – kokeilen jotain uutta vasta sitten kun se ei ole kenellekään muulle enää sitä. Mutta eipä tuolla väliä, nyt on uunissa paistetut lihapiirakat testattu täälläkin! Kaupasta ostetuista lihapiirakoista en ole sitten lapsuusvuosien välittänyt, mutta nämä maistuivat minullekin juustolla ja sipulilla täytettynä!

Tässä ohjeessa yllätyin erityisesti siitä, miten helposti käsiteltävää taikinasta tuli! Oletin että saan taistella tarttumisen kanssa tai vaihtoehtoisesti taikina venyy ja paukkuu, enkä saa sitä kaulittua tarpeeksi ohueksi. Mutta ei ongelmia! Taikina oli kimmoisa ja sen sai paineltua käsin soikioiksi, se ei tarttunut pöytään edes litteäksi paineltuna ja saumakin tarttui kiinni tuosta noin vaan! Aikaahan tämä vei ja näpräämistä, mutta sitä vartenhan se vapaa-aika on tarkoitettukin! (Ohje: Kotiruokaa Kirsin tapaan/Kirsi Paukkonen)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

16 kpl

 

taikina:

5 dl maitoa

0,25 dl sokeria

1 tl suolaa

2 pss kuivahiivaa

11-13 dl vehnäjauhoja

100 g voisulaa

 

täyte:

500 g nautasikajauhelihaa

1 dl puuroriisiä

 

lisäksi:

1 kananmuna

100 g voisulaa

 

1. Lämmitä maito reilusti kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon sokeri, suola ja hiiva. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa taikinasta kimmoisa. Lisää loppuvaiheessa voisula ja vaivaa kunnes kaikki voi on sekoittunut taikinaan ja taikina irtoaa kulhon reunoista. Peitä kulho liinalla ja laita se vedottomaan paikkaan (esim. uuni) kohoamaan vajaaksi tunniksi

2. Valmista täyte: keitä riisi pehmeän kypsäksi. Paista jauheliha pannulla ja sekoita riisi sen joukkoon. Voit korvata osan jauhelihasta kovaksi keitetyillä kananmunilla.

3. Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, kaada se pöydälle (käytä hieman jauhoja jos taikina on kovin kosteaa ja tarttuu). Jaa taikina ensin puoliksi, sitten puolikkaat puoliksi ja vielä kerran puoliksi niin että saat 16 tasakokoista palaa

4. Kauli tai painele jokaisesta palasta soikio, jonka toiselle laidalle laitat reilun ruokalusikallisen täytettä. Voitele soikion reunat kananmunalla ja käännä taikinan toinen puoli toisen päälle. Painele reunat kiinni sormin tai haarukalla. Nosta valmiit lihapiirakat uunipellille, max. 6 piirakkaa/pelti

5. Paista 225-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Voitele kuumat lihapiirakat voisulalla ja laita folion ja liinan alle pehmenemään

6. Täytä lihapiirakat halutessasi makkaralla, kurkkusalaatilla, sinappilla ja ketsupilla. Täytteeksi sopii myös punasipuli, juusto, paprika ja erilaiset kastikkeet maun mukaan