Parvekepuutarha on kukoistanut ja tuottanut parhaan sadon ikinä. Ehkäpä harjoitus alkaa tehdä mestarin – tai sitten vaan on ollut sää ja onni myötäinen. Lämpimän alkukesän ansiosta kasvit kasvoivat nopeasti ja tuoreista yrteistä sai nauttia koko kesän. Osan sadosta säilöin pakastimeen yrttikuutioina ja pestona. Myös chilit tekivät aivan uskomattoman runsaan sadon ja kukkia ja raakileita on edelleen runsain mitoin. Chilit jatkavat kasvuaan sisällä ja ensi keväänä jälleen parvekkeella.
Kokeilin tänä vuonna parvekkeella tuttujen yrttien lisäksi hieman uusia juttujakin. Kesäkurpitsa kasvoi valtavasti, kukki valtavasti, mutta jaksoi tehdä vain yhden kurpitsan. Hyvän makuinen oli, mutta kasvi vei aivan liikaa tilaa parvekkeella, joten sen kohtaloksi koitui bioastia jo keskellä kesää. Äidin kompostin päältä on kesäkurpitsasatoa saatu molempien tarpeiksi – ja sanoisinko että jopa hieman ylikin!
Viime kesänä ostin parvekkeelle amppelitomaatin enkä ollut siihen kovinkaan tyytyväinen. Satoa tuli paljon, mutta tomaatit olivat melko mauttomia. Tänä vuonna ostin pensastomaatin siemeniä ja kasvatin taimet itse. Sinkkisankkoon istuttamani kaksi tomaatin tainta kasvoivat hyvin, mutta tekivät satoa vain noin kymmenen pienen tomaatin verran. Hyvän makuisia olivat kyllä ne muutamat jotka ovat jo kypsäksi asti ehtineet – muutamat viimeiset vihreät tomaatit leikkasin irti huoneenlämpöön kypsymään. Ensi vuonna taidan kokeilla taas jotain muuta lajiketta, ehkäpä kirsikkatomaattia.
Kasvatin parvekkeella myös suippopaprikoita. Siemenet kuivatin kaupasta ostetusta paprikasta. Siemenet itivät hyvin, tekivät terhakat taimet ja topakat kasvit. Lasitetulla parvekkeella ei pörriäiset lennä, joten autoin pölyttämistä pienellä pensselillä. Paprikoita kahteen kasviin kasvoikin noin 15 kappaletta. Päivien ja varsinkin öiden käytyä viileiksi nostin paprikan olohuoneeseen, missä se saa kasvaa nyt sen aikaa minkä viihtyy. Ensimmäisen paprikan leikkasin jo irti ja kolme seuraavaakin punottavat jo lupaavasti.
Parvekepuutarhan lisäksi myös plantaasi – eli pieni kasvimaani – vanhempien pihalla on kukoistanut ja tuottanut satoa. Salaattia ja rucolaa syötiin kesä- ja heinäkuu – aivan kyllästymiseen saakka. Retiisejä syötiin salaatissa kahden kylvön verran, heinäkuun loppupuolella tehty kolmas kylvö ei jaksanut enää kasvaa. Pinaatti yllätti iloisesti kahdella sadollaan joista riitti pakastimeen saakka.
Myös herneet kasvoivat hyvin ja tuottivat noin pari litraa palkoja. Esikoisen mielestä ne olivat ällöjä (nuolaisi yhtä hernettä pikkuisen kielen kärjellä). Kuopus söi pari hernettä ja keskittyi sitten mahdollisimman pienten vauvaherneiden kaiveluun palkojen sisältä. Isän mielestä lajike ei ollut kovinkaan makoisa ja äiti söi muutamia palkoja ohimennen silloin tällöin. Itse totesin kutisevan suun, kitalaen, kurkun ja sormien sekä turvonneen kielen ja huulien myötä olevani edelleen allerginen tuoreille herneille. Summa summarum: emme kasvata herneitä ensi vuonna!
Porkkanat kasvoivat hyvin ja olivat todella maukkaita! Ensimmäisen testiporkkanan nostin maasta heinäkuun puolivälissä ja se oli melko baby silloin (mutta niin kaunis kuten vauvoilla monesti on tapana).
Jo elokuun puolivälissä porkkanat alkoivat olla syöntikokoisia ja pojat rouskuttelivatkin niitä suoraan maasta ja myös kotiin kannettuna. Porkkanasato oli kylvöön nähden hyvä, mutta tarpeeseen nähden liian pieni. Ensi kesänä enemmän!
Viimeisetkin porkkanat on jo nostettu ja kasvimaan syystyöt tehty. Kasvimaa sai noin neliön kokoisen lisäosan (olisi kyllä varmaan parillekin lisäneliölle löytynyt helposti käyttöä) ja täytteekseen kompostia, turvetta ja uutta multaa. Päällimmäiseksi jätin porkkanoiden naatit, pinaattien juurakot ja herneiden varret vielä syksyksi ja talveksi muhimaan ja ravitsemaan maata.
Sitten vaan aletaan tehdä uusia suunnitelmia ja odotellaan kevättä! Hitsi kun on kivaa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti