Avokadodippi

Tässä hieman syytä siihen miksi jääkaappiin jäi nököttämään pari ylimääräistä avokadoa. Kevättalvella – siis silloin hiihtoloman aikaan – avokadot houkuttelivat kovasti. Mikä lie ollut rasvahappotasapainon heilahdus kun elimistö kaipasi hyviä rasvoja. Chocochili olikin tästä syystä hiihtoloman suosikkiblogini!

Avokadon keveys ja raikkaus sopii oikein hyvin myös kesän kattauksiin. Tämä Chocochilistä löydetty (ja muistaakseni monessa muussakin blogissa sen jälkeen hyväksi todettu) dippi sopii hyvin kasvisten tai perunalastujen dippaamiseen tai vaikkapa voileipien päälle. Ihanaa! (Valkosipulia!)



1 kypsä avokado
1 rkl sitruunamehua
3 rkl turkkilaista jogurttia
1 shalot-sipuli
1 valkosipulin kynsi
vajaa 1 dl tuoretta persiljaa
suolaa
mustapippuria

1. Halkaise avokado, poista siemen ja koverra sisus pieneen kulhoon. Tilsi haarukalla mössöksi
2. Sekoita avokadomössön sekaan sitruunamehu ja jogurtti ja sekoita tasaiseksi
3. Kuori ja hienonna shalotsipuli mahdollisimman hienoksi silpuksi. Kuori ja raasta valkosipulin kynsi. Hienonna persilja
4. Sekoita kaikki ainekset avokadomössön sekaan. Anna makujen tasaantua viileässä ennen tarjoamista

Parsamunakas

Kesä alkaa olla kauneimmillaan! Puiden lehdet kasvavat vauhdilla ja nurmikko vihertää. Joka paikka on nyt pullollaan vihreää. Eikä mitä tahansa vihreää, vaan sitä ihanaa alkukesän vihreää joka tuntuu ihan häikäisevän silmiä!

Kävin lauantaiaamuna kurkkailemassa plantaasin tilannetta. Raparperit kasvavat vauhdilla ja ensimmäisen sadonkorjuun aikaa alkaa olla jo käsillä. Myös kasvimaalla on alkanut tapahtua. Siemenet ovat saaneet köllötellä harson alla viikon ajan ja hentoa viherrystä alkaa jo näkyä. Salaatti ja rucola ovat pienen pienillä aluilla ja retiisien rivistön jo sain harventaa.

Parvekepuutarha kukoistaa myös: kesäkurpitsa ja chilit kukkivat, paprikassakin alkaa olla nuppuja. Vihanneskrassien ensimmäinen satsi on kohta valmista voileivän päälle laitettavaksi. Nyt on aika shoppailla taimia! Pyöräilin aamupäivän auringossa Kukkatalolle, mutta siellä ei vielä yrttien taimia ollutkaan. Matka jatkui ja seuraava pysähdyspaikka oli Multasormi ja sieltä kasvihuoneesta löytyikin kaikki tarvitsemani – ja tietenkin vähän ylimääräistäkin. Suunniteltujen persiljan, basilikan ja oreganon lisäksi ostin maailman suloisimmat pienet timjamin, rosmariinin ja mintun taimet. Ne kun olivat niin kauniita – ja alkukesänvihreitä nekin! Kohta on parvekepuutarhakin taas ääriään myöten täynnä!

Taimireissun jälkeen laitoin vihreitä sävyjä myös lautaselle! Kananmuna ja parsa ovat hyvät ja lempeät kaverukset, jotka saavat pientä särmää suolaisista parmesaanista ja vuohenjuustosta sekä mustapippurista. Ihana nopsa kesäpäivän lounas, joka on tehty vanhalla tutulla ohjeella!



1 annos

3-4 vartta vihreää parsaa
nokare voita
2 kananmunaa
pieni loraus kermaa
n. 0,5 dl vastaraastettua parmesaaniraastetta
muutama nokare pehmeää vuohenjuustoa
suolaa
mustapippuria

1. Katkaise parsojen kova tyviosa siitä kohdasta mistä ne luontevasti napsahtavat poikki. Paloittele parsat ja keitä niitä suolalla maustetussa vedessä n. 3 minuuttia. Valuta ja jätä odottamaan
2. Riko kananmunat pieneen kulhoon. Vispaa rakenne rikki ja sekoita joukkoon kermatilkka.
3. Sulata voi pannulla. Kaada munaseos pannulle ja pienennä lämpöä. Kypsennä munakasmassaa varovaisesti sekoittaen parisen minuuttia
4. Kun pinta on vielä selvästi löysä, ripottele päälle parmesaaniraaste. Jatka kypsentämistä varovaisesti
5. Nostele pehmeän munakkaan päälle vuohenjuustonokareet ja parsapalat. Laita levy kiinni mutta jätä pannu vielä hetkeksi levylle kunnes vuohenjuusto lämpiää ja pehmenee
6. Mausta suolalla ja mustapippurilla

Lohi-avokadoleivät

Kiirettä, kiirettä, kiirettä, sitä on lukuvuoden viimeiset pari kuukautta. Blogi on ollu hissukseen ja keittiössä ollaan keskitytty vain perusasioihin. Vanhat postaukset odottavat postaamista. Vapaat hetket on vietetty lasten kanssa pitkin pihoja ja kasvimaata ja parvekepuutarhaa kuopsutellessa. Mukavia hetkiä nekin. Mutta kirjoitusvire on ollut hieman hukassa. Töitä olisi viikko vielä jäljellä ja sitten olisi kahden kuukauden mittainen vapaus edessä. Siitä se pikkuhiljaa alkaa sitten into löytyä harrastuksiinkin taas.

Paremman puutteessa palataan taas hiihtolomaan joka oli täynnä kokkailua. Tein näitä ihanan raikkaita leipiä aamupalalle – ihan vain itselleni. Hiihtopainotteinen loma vaati topakkaa ravitsemusta heti aamusta alkaen. Ja sopiihan nämä leivät myös kesäiseksi lounaaksi tai vaikka eväskoriin. Tai ehkäpä kylmälaukkuun mieluummin! Ohje sovellettu Martat-lehden numerossa 8/2012 olleesta ohjeesta.



4 palaa reissumies-leipää
margariinia
100 g graavilohisiivuja
2 avokadoa
marinoitua punasipulia

1. Valmista marinoitu punasipuli maustumaan vähintään tuntia ennen leipien valmistamista
2. Voitele leivät margariinilla
3. Nostele graavilohisiivut leipien päälle
4. Kuori avokaadot ja leikkaa niistä viipaleita. Lado avokadoviipaleet lohisiivujen päälle. Laita päällimmäiseksi punasipulia

Avokadomousse

Jääkaapissa nökötti pussin kolme viimeistä avokadoa, jotka pehmenivät uhkaavaa vauhtia. Ruokaahan ei ikinä pidä heittää roskiin joten jotain kivaa niistä piti keksiä. Chocochili tietää parhaiten mitä avokadoista voi tehdä. Ja sieltähän se löytyi – avokadomousse.

Huijasin lapset syömään tätä ”suklaamoussea” eräänä sunnuntaina jälkiruuaksi. Itse asiassa ei tarvinnut houkutella lainkaan. Pojat söivät moussen hyvällä mielihalulla ilman epäilyksen häivääkään siitä että moussen pääraaka-aine onkin kasvikunnan tuote!

Hyvin maistui mousse myös omaan suuhun. Itse huomasin selvästi eron maussa perinteiseen kermaiseen suklaamousseen, mutta enpä väittäisi tämän ainakaan huonompaa olevan. Tästä moussesta puuttui sellainen ikävä kitalakeen tarttuva rasvainen tuntu mikä oikeasta suklaamoussesta jää. Vaikka tämäkin mousse oli täyteläinen ja tuhti niin kokonaisuus tuntui kuitenkin raikkaalta. Oikein onnistunut kokeilu!!



2 pehmeää avokadoa
1,25 dl kaakaota
1,25 dl tomusokeria
0,5 dl kermaa
1,5 tl vanilja-aromia

1. Halkaise avokadot, irrota siemenet ja koverra hedelmäliha monitoimikoneeseen
2. Mittaa sekaan muut aineet ja surauttele tasaiseksi mousseksi. Säilytä kylmässä tarjoamiseen saakka

Parvekepuutahan kesämuutto ja haarakonttorin perustaminen

Parvekepuutarha alkoi jo toukokuun alkupuolella rönsyillä pitkin olohuonetta ja keittiötä. Toivotin lämpimät säät tervetulleiksi ja sain siirrettyä kasvit äitienpäivänä parvekkeelle. Viimevuotinen chili on toipunut talven koettelemuksista ja tekee ensimmäistä satoaan. Kasvissa on kymmenkunta palkoa joista muutama jo punertaa kypsyyttään. Samaisesta kasvista keväällä kylvämäni siemenet ovat kasvaneet topakoiksi chileiksi, joista kolme tainta jätin itselleni kasvamaan. Nekin aloittelevat jo kukintaansa runsain nupuin joten satoa näyttäisi tulevana kesänä olevan tulossa.



Myös paprikat ja tomaatit ovat kasvaneet todella hyvin. (Taisin olla hieman hätäinen kylvöjen ajoituksen kanssa tänä keväänä!). Ostin kaksi sinkkisankkoa joihin istutin tomaatit ja paprikat. Nämä ovat parvekeviljelyssäni uusia tuttavuuksia, joten jään odottamaan kasvavatko ja kukkivatko. Alku näyttää ainakin lupaavalta.



Kesäkurpitsakokeilunikin on toistaiseksi sujunut hyvin. Kylvin siemenet kasvamaan maaliskuun puolen välin kieppeillä (kyllä, vaikka pussissa lukikin että kylvö noin kolme viikkoa ennen avomaalle istuttamista). Taimet kasvoivat aivan valtavasti ja istutin kaksi tainta niille varattuun soikkoon. Kasvu on jatkunut ja muutama kukkakin on jo nähty. Odotan jännityksellä mitä tuleman pitää!



Jäljellä on vielä ostettavien taimien hankinta. Basilikaa, persiljaa ja oreganoa on ostoslistalla. Koskapa tilaa on rajatusti, täytyy keskittyä vain niihin yrtteihin joille on eniten käyttöä.

Multasormeani on syyhyttänyt kovasti pitkin kevättä. Harkitsin jo pienen puutarhapalstan vuokraamista, mutta tulin siihen tulokseen että kahden alle kouluikäisen kanssa puutarhapalstalla kulkeminen saattaa jossain vaiheessa alkaa tuntua lievästi sanottuna pakkopullalta. Hautasin sen ajatuksen siis odottamaan parempia aikoja. Kunnes yllättäen olin kuin olinkin perustamassa haarakonttoria parvekepuutarhalleni.

Päivä 1:

Kävimme äitienpäivän iltana vanhempieni luona paistelemassa makkaraa. Kitkin joutessani koiranputken alut raparperin ympäriltä ja tuli vissiin siinä ääneen tuumailtua kasvimaan mukavuutta. Äitini lausuma oli – vapaasti lainaten - että senkus kaivat! Ajatus muhi päässäni noin tunnin verran ja sittenpä sitä jo isän kanssa mittailtiin ja rajailtiin pieni vajaan kahden neliön kasvimaa (tarkemmin sanottuna ehkä kasvipenkki) pihan aurinkoiselle laidalle. Ilta menikin sitten googlen ääressä tutustuessa kasvimaan saloihin



Päivä 2:

Koskapa kasvimaa perustetaan omakotitalon nurmikkopihalle, jossa maan laatu ei ole kovinkaan erikoinen, täytyy kasvipenkkiä varten vaihtaa maata. Homma alkoikin heti seuraavana päivänä kaivamisella, jota oli ihan riittävästi! Apujoukkoja onneksi oli paikalla. Pienin työmies jaksoi uurastaa 1,5 tuntia tauotta kaivaen multaa pienellä istutuslapiolla pieniin kottikärryihinsä ja välillä leikellen juuria oksasaksilla. Isompi apulainen toimi oksaleikkurimestarina ja äitini apuna voikukkien nyhtäjänä. Isä heilui talikon ja rautakangen kanssa (kaivannosta sattui löytymään yksi kohtuullisen suuri kanto ja muutama melkoisen paksu juuri) ja minä lapioin. Loppumetreille saimme avuksi vielä yhden työpäivänsä jo tehneen virkamiehen.



Päivä 3:

Esikoisen kouluun tutustumispäivän vuoksi pidin yhden lomapäivän keskellä arkista viikkoa. Nyt oli aikaa tutkailla lähiseutujen multatarjontaa ja kysellä multakuormien hintoja. Laskeskelin että haarakonttorin kaivantoon uppoaa noin 450 litraa multaa joten peräkärryn kanssa täytyy mullanhankintaan lähteä. Kävin illalla myös puutarha-alan liikkeessä kyselemässä neuvoja ja tekemässä pienempiä varustehankintoja. Miksi siellä ei ollut puutarhahanskoja lasten kokoa?!? Multa- ja muut maa-asiat jäivät tässä vaiheessa vielä hautumaan. Vaihtoehtoina on halvempi ja helpompi. Luulenpa, että valitsen sen helpomman…


Onneksi näitä luonnonmukaisia maan kuohkeuttajia tuntuisi nurmikon alla luikertelevan runsain määrin!

Päivä 4:

Kävimme ostamassa poikien kanssa siemeniä viljelmiämme varten. Kasvimaallemme valikoitui porkkanaa, retiisiä, hernettä, pinaattia ja salaattia. Kaikki ovat käsitykseni mukaan helppoja kasveja jotka voi kylvää suoraan avomaalle. Herne on myös nopeakasvuisena mukava kasvatettava lasten kanssa, koska kasvua on helppo seurata. Näiden lisäksi kasvimaalle pääsee myös viimekesänä parvekkeella kasvanut ruohosipuli, joka yllätyksekseni lähti talvehtimisen jälkeen uudelleen kasvamaan.



Näillä antimilla pieni kasvimaamme tuleekin jo täyteen. Ja koskapa tungos pienellä kasvimaalla on valtaisa, niin täytyyhän siellä olla asianmukaiset kyltit. Ukki kaiveli kätköistään lapsille puutavaraa ja pojat saivat nikkaroida hienot puiset (eli säänkestävät) nimikyltit kasveille.



Päivä 5:

Odottelua. Siemenpussien hypistelyä. Puutarhahanskojen silittelyä. Lapion ja kuokan kiillottelua. Eikö jo pääsisi taas hommiin!? Paremman puutteessa kylvin amppeliin herneitä – ihan vain koristekasvitarkoituksessa – ja pariin ruukkuun vihanneskrassia – ihan vaan kun alkoi näyttää siltä että parvekkeella olisi sittenkin vielä pikkuisen tilaa… (Eihän sitä nyt voi puolityhjäksikään jättää!!)

Päivä 6:

Pääsin töistä hyvissä ajoin ja suuntasimme iltapäivästä multaostoksille. Sää oli ihanan lämmin ja työskentely kuopan äärellä sujui nopsaan – pikkuapulaisen kanssa jälleen. Pian huomasin, että laskelmani tarvittavan mullan määrästä eivät osuneet aivan kohdalleen ja multaa täytyi hakea välillä vielä hieman lisää. Loppujen lopuksi kaivantoon upposi kaikkiaan 650 litraa maa-ainesta (mustaa multaa ja puutarhaturvetta). Reunustin kasvimaan reunanauhalla ja pojat halusivat rakentaa vielä muurin vanhoista pihakivistä. Nyt se on valmis!



Into alkoi hiipua siltä illalta - ja oikeastaan aikakin olisi käynyt vähiin – joten raivailimme jälkemme ja poistuimme pihalta saunan kautta kotiin. Kylvötouhut jäävät vielä toiseen päivään. Kastelin plantaasini ja jätin odottamaan Ilmatieteenlaitoksen ennustamaa sadepäivää. Sittenpä onkin hyvä kylvää siemenet kunnolla kosteaan maahan.

Tule tule hyvä kesä, älä tule huono kesä!

Munkit

Ihan ensimmäinen kerta kun tein itse munkkeja! Olen joskus pienempänä ollut sivustaseuraajana ja muistaakseni hieman assistenttina kun Lykynlammen ulkoilumajalla Terttu paisteli kahvioon munkkeja Joensuun Ladun talkooporukan avustamana. Tertun munkkirinkilät ovat Lykynlammen kahvion asiakkaiden keskuudessa kuuluja. Ja ovathan ne aivan loistavan makuisia! Ja kokoisia! Siinäpä menee hyvin hiihdetyn lenkin hyöty hyvin pitkälle nollaan kun afterskin viettää kahviossa kuuman mehun ja munkin parissa.

Itse en erityisesti ole munkkien ystävä. Tokihan niitä syön – varsinkin jos päällä on esimerkiksi kinuskikuorrutetta ja sisällä vadelmahilloa. Poikien kanssa meillä on ollut perinteenä työhön paluuni jälkeen käydä viikon päätteeksi hoitopäivän jälkeen hakemassa Leppäsen leipomon myymälästä perjantaimunkit (ja sämpyläpussi) viikonlopun kunniaksi. Leppäsen munkit (kuin myös sämpylät) ovat aina tuoreita ja maukkaita. Pisteet Leppäselle!

Nyt uskaltauduin kokeilemaan itsekin. Suurin kynnys munkkien paistamiseen itselleni on ollut pullataikina. Se vaan ei ole ikinä oikeasti hyvää. Toinen kynnys on ollut kuuman öljyn kanssa läträäminen ja kauhukuvat kattoon asti kohoavista liekkipatsaista. Ensimmäinen kynnys madaltui huomattavasti katsoessani edellistä Master Chef Australian tuotantokautta, jossa Gary yhdessä master class –jakossa teki munkkeja löysästä hiivataikinasta pudottamalla taikinapalleroita lusikalla kuumaan öljyyn. Ei siis vaivaamista ja leipomista! Sopii minulle. Toisen kynnyksen ylitin jo aikaisemmin uppopaistamalla riisipyöryköitä ilman tulipaloa.

Tuumasta toimeen siis. Taikina syntyi helposti – sekoittaen. Öljyn kuumentamiseen varustauduin paistomittarin ja kattilan kannen kanssa. Öljy kuumeni nopeasti ja pudotin ensimmäiset palleroiset kypsymään. Yksi pallero levisi lätyksi ja kaksi seuraavaa painuivat pohjaan. Mitä ihmettä!!!! Huomasin että mittarin asteikko oli säädetty Fahrenheit-asteikolle. Klik nappulasta ja kuumennus jatkui. Tämän jälkeen paistaminen sujuikin hyvin ja sain elämäni ensimmäiset munkit kypsiksi ja valmiiksi.

Kyllä, tästä tulee meillekin vappuperinne!



n. 16 kpl

2,2 dl maitoa
50 g voita
3 kananmunaa
0,5 dl sokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
0,5 pss kuivahiivaa

paistamiseen:
1-1,5 l rypsiöljyä

1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi
2. Sulata voi ja kaada se maidon joukkoon. Riko joukkoon kananmunat ja mittaa sekaan sokeri. Vispaa sekaisin
3. Sekoita hiiva vehnäjauhojen sekaan kulhossa. Tee seokseen kuoppa ja kaada maitoseos sinne. Vispaa taikina tasaiseksi löysäksi taikinaksi. Jätä kohoamaan tunniksi
4. Kuumenna öljy 170-180 asteiseksi. Tarkkaile öljyn lämpöä ja säädä levyä tarvittavan pienelle
5. Pyöräytä kahden lusikan avulla taikinasta palleroita kuumaan öljyyn. Paista munkkeja välillä käännellen 3-4 minuutin ajan. Nosta valmiit munkit reikäkauhalla talouspaperin päälle
6. Pyörittele munkit lämpiminä sokerissa
7. Voit halutessasi pursottaa munkkien sisään hilloa tai vaniljakreemiä

Sokerikuorrutetut popcornit

Tänä vuonna saan viettää melkein koko vapun itseni kanssa - laadukkaassa seurassa siis. Vappuaaton ohjelmaan kuului pyykin pesua, punttitreeniä ja elokuva kotisohvalla. Vappuaaton illan menu sisälsi yhden omenasiiderin, yhden kylmän oluen ja pienen pussillisen juustonaksuja. Kävin ajoissa nukkumaan ja heräsin noin kymmenen tunnin kuluttua virkeänä ja levänneenä. Kävin juoksulenkillä, suihkussa ja nautin aamukahvin ja aamupalaleivät melkoisen laihan Karjalaisen parissa. Hiljaisuudessa.

Sitten alkoikin vappuhulinat! Pojat tulevat iltapäivällä takaisin kotiin ja aloinkin jo aamupäivästä valmistella myöhäisiltapäivän vappubrunssia. Mutta jos aamupalan ja lounaan sekoitus on brunssi niin mikä onkaan välipalan ja päivällisen sekoitus? Snack + dinner = snanner? Sninner? Snacker? Suomeksi välipallinen? Vällinen? Välinen? Ei kuulosta kovinkaan houkuttelevilta.

No, joka tapauksessa. Perinteisellä vappulinjalla mennään. Lihapullia ja nakkeja sekä osiin purettu perunasalaatti. Pojathan eivät syö salaattia, mutta voisin veikata että melkein kaikki salaatin osat maistuvat kun ne laittaa tarjolle eri astioihin. Eli keitettyjä perunoita ja kananmunia, fetajuustoa (+ vaihtoehtona minimozzarellapalleroita), kurkkua ja salaatinlehtiä. Itselleni lisäksi vielä oliiveja, punasipulia ja silliä. Jälkkäriksi syödään minimunkkeja (jotka ovat toistaiseksi vielä aineksina kaapissa ja hyvänä suunnitelmana päässä) sekä näitä makoisia popppareita (joiden ohjeen nappasin viimeisimmästä Kotivinkistä). Juomapuolena on äitille kuplivaa ja lapsille naapurinakan tuomaa simaa (kiitos vielä akalle – todennäköisesti sinäkin tätä luet!).

Hyvää vappua ihmiset!



125 g voita
2 rkl hunajaa (tai siirappia tai vaahterasiirappia)
1,75 dl (ruokokide)sokeria
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
2 l popcorneja (1 pss mikropoppareita tai 1 dl maissinjyviä)

1. Mittaa kattilaan kaikki ainekset popcorneja lukuun ottamatta. Kuumenna ja anna kiehua hiljalleen viitisen minuuttia
2. Valmista popcornit pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita kuorrute huolellisesti kuumien popcornien sekaan.
3. Levitä popcornit leivinpaperin päälle jäähtymään noin 10 minuutiksi. Murra pienemmiksi paloiksi tarjoilua varten

Siideriomenat ja vaahterasiirappivaahto

Kurkataan vielä vähän aikoja sitten menneeseen hiihtolomaan, joka sisälsi massiivisen määrän hiihtoa ja kokkailua. Tiedän, hiihtolomasta on jo aikaa reilut kaksi kuukautta, mutta edelleen täällä arkistoissani pyörii kuvia ja tekstinpätkiä jotka täytyisi saada valmiiksi ja kuntoon. Töissä elämme vuoden kiireisintä kuukautta arviointeineen, palavereineen ja paperitöineen sekä muine keväisine stresseineen, joten tämä harrastuspuoli on jäänyt hyvin pitkälti taka-alalle.

Nyt vietän vapaata viikonloppua. Yritän kiriä tekemättömiä kotitöitä kiinni – samoin kuin kirjoittamattomia tekstejä. Suursiivouksen, ikkunoiden pesun ja pyykkivuoren keskeltä putkahdutan esille tämän maukkaan jälkkärin joka ei ole aivan sesongin mukainen. Aurinko paistaa ulkona (vielä toistaiseksi todella todella likaisten ikkunoiden takaa), mutta kuitenkin tämä jälkkäri on täynnä joulun makuja: omenaa, mausteita ja pähkinää. Joulu joka päivä! Ohje Glorian ruoka&viini –lehden numerosta 2/2013.

PS. Mitä tästä opin? Enpä tiennytkään että smetana vaahtoutuu!



4 annosta

omenat:
4 kiinteää omenaa
5 dl omenasiideriä
10 neilikkaa
10 maustepippuria
1 kanelitanko
0,5 tl muskottipähkinää

vaahto:
120 g smetanaa
2 rkl vaahterasiirappia
0,5 dl pistaasipähkinöitä

1. Mittaa siideri ja mausteet kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi
2. Kuori omenat. Poista niistä siemenkodat ja leikkaa omenat lohkoiksi. Laita omenapalat kattilaan. Lisää tarvittaessa siideriä (tai omenamehua tai vettä) niin että omenat peittyvät kauttaaltaan. Keitä 5 minuuttia. Kytke lämpö pois ja jätä omenat kattilaan lämpimälle levylle maustumaan puoleksi tunniksi
3. Vaahdota smetana sähkövatkaimella ja sekoita vaahterasiirappi vaahdon joukkoon 4. Kuori ja rouhi pistaasipähkinät
5. Kokoa annokset kulhoihin: nostele omenalohkot neljään kulhoon. Jaa vaahto niiden päälle. Ripottele pinnalle pistaasirouhe

Kaurarieska

Kaikki ovat varmasti tehneet perunamuusin jämästä rieskaa. Kaikki ovat varmaankin laittaneet kaurapuuron tähteet sämpylätaikinaan. Mutta kaurapuurosta tehtyä rieskaa en ole koskaan tullut ajatelleeksikaan kokeilla. Kunnes ystäväni suositteli sitä vaatimattomilla saatesanoilla ylenpalttisin äänenpainoin ”se on paljon parempaa kuin perunarieska”. No eihän mikään voi olla parempaa kuin perunarieska! Paitsi että lämmin kaurarieska on!! (Tätä varten kannattaa keittää puuro ihan asiakseen jos ei tähteeksi jäänyttä satu olemaan)



5 dl vettä
2,5 dl kaurahiutaleita
0,5 tl suolaa
2 kananmunaa
1 rkl rypsiöljyä
3 dl rouheisia sämpyläjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa

1. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja mausta se suolalla. Lisää joukkoon kaurahiutaleet ja keitä pari minuuttia. Nosta kattila pois hellalta ja laita kansi päälle. Anna hautua noin vartti ja sekoita tasaiseksi puuroksi. Jäähdytä
2. Sekoita jäähtyneen puuron sekaan kananmunat ja öljy. Sekoita jauhojen sekaan leivinjauhe ja suola ja sekoita seos käsin puuron sekaan. Taikina saa jäädä löysäksi
3. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja painele se jauhotetuin käsin pellin kokoiseksi levyksi. Pistele haarukalla
4. Paista rieskaa 225-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Voitele kuuma rieska maidolla tai vedellä ja laita liinan alle jäähtymään hieman

Seitä Jamien tapaan

Kyllä se Oliverin poika Jamie vaan tietää miten mauton kala saadaan maistumaan aivan loistavalta! Kalan päälle tyrkätään simppeleitä aineksia sopivana kokonaisuutena, päälle hieman maukkaita murusia ja sitten vaan uuniin. Ja kyllä toimii! Arkinen seiti-fileekin sai aivan uuden tyylin näiden mausteiden myötä. Hyvä hyvä, taas uusi idea tavallisen edullisen kalan hyödyntämiseen!



2 annosta

300 g vaaleaa kalaa fileinä
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

maustetahna:
10 aurinkokuivattua tomaattia
3 rkl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä
chiliä maun mukaan
1 iso valkosipulin kynsi raastettuna
0,5 sitruunan mehu
1 tl sitruunankuoriraastetta
kourallinen tuoreita basilikan lehtiä
1 rkl balsamiviinietikkaa
0,5 dl parmesaaniraastetta

muruseos:
muutama viipale vaaleaa leipää
4 anjovisfileetä
suolaa
mustapippuria
1 valkosipulin kynsi
n. 2 rkl oliiviöljyä

1. Lurauta uunivuoan pohjalle oliiviöljyä ja laita kalafileet vuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Kypsennä fileitä 200 asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia
2. Valmista tahna: laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen tai tehosekoittimeen ja surauttele tasaiseksi mössöksi. Levitä seos kalafileiden päälle
3. Valmista muruseos: revi leipä viipaleet monitoimikoneen kulhoon. Kuori ja raasta valkosipulin kynsi sekaan. Lisää muut ainekset ja surauttele taas tasaiseksi seokseksi. Laita muruseos kalafileiden päälle
4. Kypsennä kalaa uunissa vielä kymmenisen minuuttia

Mausteinen lammaspiirakka

Nappasin ässältä joskus mukaani paketin karitsan jauhelihaa ja hautasin sen pakastimen uumeniin odottamaan inspiraatiota. Inspiraatio löytyikin Glorian ruoka&viini-lehteä (numero 2/2013) lukiessa: mausteinen lammaspiiras!

Toteutin piiraan hiihtolomaviikolla aikuisten kesken. Kompastuskivi tässä ohjeessa oli ras-el-hanout –mausteseos, jota kaapissani ei ole. Googlailin tovin ajatuksena korvata seos siihen kuuluvilla mausteilla. Parista lähteestä löysin tietoa kyseisestä mausteseoksesta ja totesin sen sisältävän aivan tolkuttoman määrän jos jonkinlaista maustetta. Monia niistä maustekaapistani löytyi kyllä, mutta ei todellakaan kaikkia! Päädyin maustamaan lampaanlihan muutamilla mausteilla jotka kävivät hyvin yhteen ja toivat ruokaan lämpimän täyteläistä makua. Mausteita en sen tarkemmin mitannut, ripsaus sitä ja toinen tätä. Lopputulos oli aivan ihana! Suolainen salaattijuusto, makea tomaatti ja täyteläisen mausteinen liha muodostivat suussa sulavan kokonaisuuden.



taikina:
200 g huoneenlämpöistä voita
2 dl turkkilaista jogurttia
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1 tl sokeria

täyte:
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
nokare voita
400 g karitsan jauhelihaa
mustapippuria
inkivääriä
muskottipähkinää
paprikajauhetta
chilirouhetta
juustokuminaa
suolaa
2 rkl tomaattipyreetä
1 dl punaviiniä
1 tlk säilöttyjä kirsikkatomaatteja
100 g salaattijuustoa
rosmariinia

lisäksi:
1 kananmuna

1. Valmista taikina: sekoita jogurtti voihin. Lisää muut aineet ja sekoita taikina tasaiseksi. Peitä taikina kelmulla ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi
2. Valmista täyte: Kuori ja hienonna sipulit. Sulata voi pannulla ja kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää pannulle jauheliha ja ruskista se. Lisää mausteet ja tomaattipyree ja anna hautua viitisen minuuttia välillä sekoitellen. Lisää viini ja kirsikkatomaatit ja jätä kastike kiehumaan hiljalleen siihen saakka kunnes pohja on valmis
3. Voitele piirakkavuoka (halk. 28cm). Ota taikinasta ¼ syrjään ja kauli loppu taikina ohueksi levyksi joka yltää reilusti piirakkavuoan reunojen yli. Painele taikina vuokaan kauttaaltaan ja leikkaa ylimääräiset taikinat reunoilta pois. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa 10 minuuttia
4. Ota piirakkapohja uunista. Murustele salaattijuusto lammastäytteen sekaan ja kaada se piirakkapohjan päälle. Ripottele päälle hieman rosmariinia
5. Kauli odottamassa oleva taikina kapeaksi levyksi ja leikkaa se suikaleiksi taikinapyörällä. Asettele suikaleet ristikoksi piirakan päälle. Voitele kananmunalla ja paista vielä 20 minuuttia kunnes pinta saa kauniisti väriä

Hyydytetty juustokakku, perusohje

Tein esikoisen seitsenvuotissyntymäpäiville ihan tavallisen hyydytetyn kakun. Pikkuisen katsoin ainesten määriin vinkkiä parista ohjeesta mutta loppujen lopuksi toteutus oli omanlainen. Kakku hyytyi kivasti ja istuttiin kahvipöytään. Sanoin ääneen pöydässä että nämä ovat varmaan ensimmäiset synttärijuhlat pitkään aikaan kun ei tarvitse heilua kameran kanssa kuvaamassa tarjoiluja kun tarjolla ei ole mitään uutta tai ihmeellistä.

No olihan se nyt sitten kuitenkin vähän ihmeellistä. Se kakku. Kun kaikki komponentit oli onnistuneet. Monesti keksipohja on liian ohut ja liian kuiva. Eipä ollutkaan tällä kertaa (no ei todellakaan tuolla voimäärällä ole kuiva!). Monesti vaalea täytekerros on ihan liian littana. Eipä ollutkaan tällä kertaa – täytettä oli tarpeeksi, se oli rakenteeltaan kuohkea ja se maistui hyvältä! Päällyskerroksen kanssa ainoa miinus oli se, että tumma mehu samensi mansikan kaunista väriä, mutta maku ja määrä osui aivan kohdalleen.

Tulin kuitenkin siihen tulokseen että tämä kakku täytyy nostaa esille. Niin monien kokeilujen jälkeen vihdoinkin THE ohje on löytynyt. Nämä on huippuhetkiä keittiössä! Tätä kakkua on helppo muutella. Pohjan voi tehdä kaurakekseistä, suklaakekseistä tai digestiveistä. Rahkakasi voi valita jonkun maustetun rahkan, samoin kuin tuorejuustoksi. Vaniljakastikkeen voi korvata löysällä kermavaahdolla jos vaniljan makua ei kakkuun halua. Rahka-juustoseoksen sekaan voi sekoittaa makuaineeksi hilloja, marmeladeja, appelsiininkuorta, kaakaota, tilkkasen kahvia tai suklaarouhetta. Kakun päällyskerroksen voi tehdä vaikkapa mustikoista tai säilykepersikoista. Tai päällyskerroksen voi korvata kokonaan vaikka tuoreilla marjoilla kesällä. Päällyskerroksen päälle voi vielä koristeeksi valuttaa sulatettua valko- tai tummaa suklaata kakun makumaailman mukaan.

Kuva ei ole kummoinen – koska kameran kanssa ei ollut tarpeellista heilua!



pohja:
250 g kaurakeksejä
100 g voita

täyte:
1 prk rahkaa
200 g tuorejuustoa
3 rkl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
3 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
6 liivatetta

päällyskerros:
pakasterasiallinen (n. 4dl) mansikkasurvosta
2 rkl sokeria
1 dl marjamehua
4 liivatetta

1. Laita täytteen liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen
2. Murustele keksit muruiksi. Sulata voi ja sekoita se keksinmurujen joukkoon. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle ja painele keksiseos vuoan pohjalle (halk. 23 cm)
3. Kuumenna noin desi vettä kiehuvaksi. Puristele liivatteista ylimääräinen vesi pois ja liuota ne kuumaan veteen. Jätä jäähtymään
4. Kaada vaniljakastike kulhoon. Laita toiseen kulhoon rahka ja tuorejuusto. Vatkaa vaniljakastike kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Vatkaa sen jälkeen tuorejuusto ja rahka notkeaksi seokseksi. Mausta seos sokerilla ja vaniljasokerilla. Vatkaa rahkaseoksen joukkoon myös liivatevesi. Kääntele vaniljakastikevaahto rahkaseoksen sekaan varovaisesti. Kaada täyte vuokaan ja jätä hyytymään kylmään vähintään muutamaksi tunniksi, mielellään yön yli
5. Laita päällyksen liivatteet pehmenemään kylmään veteen. Kaada sulaneet mansikat kulhoon ja mittaa sekaan sokeri. Soseuta sauvasekoittimella. Kuumenna mehu kiehuvaksi. Purista liivatteista liika vesi pois ja liuota ne mehuun. Sekoita liivatemehu mansikkasoseen sekaan ja kaada seos vuokaan vaniljatäytteen päälle. Anna hyytyä muutama tunti kylmässä
6. Irrota vuoan reunat ja siirrä kakku tarjoiluvadille. Voit halutessasi koristella pinnan

Mausteinen possun ulkofilee ja paahdetut kasvikset

Tämän pääsiäisen juhlaruoka oli possua ja sitä syötiin sunnuntaina. Onneksi ruoka oli helppo laittaa, vähän kuorimista, rouheaa paloittelua ja uuni hoiti sitten loput. Nukuin sunnuntain vastaisena yönä kuumeisena 12 tuntia ja täydensin noita unia parin tunnin valvomisen jälkeen vielä reilun kahden tunnin aamupäiväunilla. Sen jälkeen siirryin sohvalle makailemaan. Makoilun lomassa pesin (siis pyykkikone pesi) pari koneellista lakanapyykkiä ja laitoin tämän ruuan.

Ruoka oli kuulemma hyvää (ainesosien perusteella ei todellakaan voi olla pahaa). Itse en maistanut juuri mitään sinä vähänä aikana jonka jaksoin pöydässä istua. Plussaa varsinkin kipeän kokin näkökulmasta on se, että koko ateria valmistui yhdellä kertaa samoilla mausteilla ja samalla uunipellillä. Lisäsin Chef Jonesin alkuperäisen ohjeen lisäksi pellille vielä perunalohkoja jolloin kokonainen topakka ateria oli valmis. Tosin herkullinen tämä kokonaisuus olisi ollut ilman perunoitakin.



1 kg possun ulkofileetä
oliiviöljyä
2 valkosipulin kynttä
3-4 rosamunda-perunaa
2 punasipulia
2 keltasipulia
3 tomaattia

mausteseos:
1 rkl sinappijauhetta
2 tl kurkumaa
1 tl currya
2 tl savupaprikajauhetta
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria

1. Sekoita mausteseoksen mausteet sekaisin
2. Nosta liha leikkuulaudalle ja lorauta sen päälle oliiviöljyä. Kuori valkosipulin kynnet ja raasta ne lihan päälle. Kaada myös mausteseos lihan päälle ja hiero sitä tasaisesti lihan pintaan kauttaaltaan. Anna mausteita valua reilusti leikkuulaudalle
3. Ruskista liha kauttaaltaan kuumalla paistinpannulla ja nosta se sitten uunipellille leivinpaperin päälle. Laita lihaan paistomittari
4. Kuori sipulit ja leikkaa ne lohkoiksi. Pese perunat huolella ja leikkaa ne pitkittäin neljään osaan. Halkaise tomaatit puoliksi. Pyörittele kasvikset leikkuulaudalla mausteseoksessa ja nosta ne sitten uunipellille lihan ympärille. Rouhaise vielä hieman suolaa pinnalle
5. Kypsennä ruokaa ensin 200 asteessa puolisen tuntia ja sen jälkeen 150 asteessa kunnes paistomittari näyttää noin 70-75 astetta. Kypsennysaika on kaikkiaan noin 1,5 tuntia. Kääri liha folioon paistamisen jälkeen noin vartiksi ennen leikkaamista. Pidä kasvikset lämpiminä uunin jälkilämmössä

Rahkapiirakka

Pääsiäisen aika meni sairastaessa. Lieneekö ihan influenssa ollut kun niin sitkeästi piti kuumetta viisi päivää. Ja kuumeen kaverina tietenkin yskä, nuha, kurkkukipu, lihas- ja nivelkivut sekä mahtava päänsärky. Harvoin kuumetauti vetää oloni noin voimattomaksi, suurin osa päivistä meni maatessa kun ei yksinkertaisesti jaksanut olla pystyssä tai edes koneen ääressä istumassa. Pakolliset hommat sai tehtyä ajoittamalla särkylääkkeen oton sopivasti.

Koska äkillinen sairaus yllätti, niin johan Murphyn lakikin vaatii, että pääsiäiseen oli ennakkoon suunniteltu monenlaista kivaa tekemistä. Esikoisen syntymäpäiviä juhlittiin perjantaina - homma hoitui kyllä ihan mukavasti Ibumaxin voimin (ja meillä kaikilla oli niin mukava!). Lankalauantaina oli pöytä katettuna vanhempieni luona (Ibumaxin voimalla kävin syömässä lyhyen kaavan mukaan hieman savulohta, lammasta ja hirveä – vieläkin harmittaa kun ei ateriakunto ollut kohdillaan niiden herkkujen ääressä!). Pääsiäisen ajan ateriat kotiin oli myös mietitty viineineen ja jälkiruokineen ja tarvikkeet ostettu. Hieman typistetyt ateriat toteutin jollain tapaa – Ibumaxin voimalla luonnollisesti. Viinit jäivät kaappiin odottamaan aikoja parempia.

Maanantaina olo alkoi kohentua vähitellen ja sain tehtyä pojille lupaamani rahkapiirakan. Pullapohjaisen tietenkin! (Äitini oli kyllä tehnyt melkoisen hyvää muropohjaistakin piirakkaa, ohjeen voisin ottaa jos satut lukemaan tätä!) Äitini teki silloin ”vanhoina hyvinä pulla-aikoina” pullaa vähän väliä ja äidin tekemät pienet pullataikinapohjaiset rahkapiirakat olivat aivan ihania! Semmoinen elämys mielessäni aloin hommiin. Hyvää tuli tästäkin, mutta ei tietenkään samanveroista. Ei voi mitään, pullataikina ei ole ystäväni. (Ohje Yhteishyvästä 3/2013)



taikina:
3 dl maitoa
1 pussi kuivahiivaa
1 dl sokeria
0,5 tl suolaa
1 kananmuna
n. 9 dl vehnäjauhoja
75 g pehmeää voita

täyte:
3 dl omenasosetta
2 kananmunaa
500 g maitorahkaa
2 dl kuohukermaa
1,5 dl sokeria
2 rkl sitruunamehua

voiteluun:
1 kananmuna

1. Lämmitä maito vähän reilusti kädenlämpöisesti. Vispaa sekaan hiiva, sokeri, suola ja kananmuna. Vispaa joukkoon jauhoja vähitellen. Kun taikina muuttuu raskaaksi vispata, jatka jauhojen lisäämistä käsin. Vaivaa lopuksi taikinaan pehmeä rasva. Kauli tai painele taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja kohota liinan alla n. 45 minuuttia
2. Painele kohonneen taikinan reunoja lusikalla hieman ylöspäin, jotta piirakkaan tulee kunnolliset laidat
3. Levitä pohjan päälle omenasose
4. Riko kananmunat kulhoon ja riko niiden rakenne haarukalla. Sekoita joukkoon muut ainekset ja kaada seos pohjan päälle
5. Voitele piirakan reunat kananmunalla. Kypsennä 200 asteessa noin 20 minuuttia

Kookosvanukas

Simppeli jälkkäri viime sunnuntailta. Löysin ohjeen Pirkasta, mutta lopputulos ei taas ollut ihan sinne päinkään. Alun perin jälkkäriin olisi tullut appelsiinia ja marmeladia, mutta tein niiden tilalle simppelin ”kastikkeen” mangohillosta. Tein, kuvasin ja syötiin. Vasta koneella kuvia katsoessani huomasin kuinka hyvin tämä jälkkäri sopisi pääsiäiseen kananmunamaisen ulkonäön puolesta. Se ON mangokastiketta, ei keltuainen!



6 annosta

400 ml kookosmaitoa
3 dl kevytmaitoa
3 rkl sokeria
4 rkl maissitärkkelysjauhoja
2 tl vaniljasokeria

kastike:
n. 3 rkl mangohilloa
n. 3 rkl kylmää vettä

1. Sekoita vanukkaan ainekset kylmänä kattilassa. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan huolella sekoittaen. Keittele hiljakseen pari minuuttia. Kaada kuuteen annosmaljaan tai lasiin ja jäähdytä jääkaappikylmäksi
2. Valmista mango”kastike”: vispaa hillon joukkoon vettä kunnes saat sopivan kastikemaisen koostumuksen. Jaa kastike vanukkaiden päälle

Pastaa ja paahdettua paprikaa

Paahdettu paprika. Unohdettu herkku. Hiihtolomaviikolla paahdoin paprikaa pitkästä aikaa salaattia varten ja paprikan makeus yllätti minut täysin. No pitihän sitä herkkua tietenkin saada lisää! Tein pastan jossa paahteinen paprikan maku on pääosassa. Maku oli hyvä – paprikainen. Hieman jäin kaipaamaan jotain särmää tähän kuitenkin. Ehkäpä ripsaus chiliä olisi tuonut tähän sitä kaivattua jotain. Ensi kerralla sitten. Ohje mukailtu Pioneer Womanin ohjeen pohjalta.



3-4 annosta

300 g pastaa
3 suippopaprikaa
0,5-1 dl pinjansiemeniä
2 valkosipulin kynttä
1 sipuli
loraus oliiviöljyä
1 dl ranskankermaa
suolaa
mustapippuria

1. Pese ja halkaise paprikat pituussuunnassa. Poista siemenet ja vaaleat seinämät. Laita paprikat kuori ylöspäin uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda 200 asteessa 20-30 minuuttia, kunnes kuoret alkavat saada väriä. Nosta kuumat paprikat pakastepussiin, sulje pussi ja anna paprikoiden jäähtyä haaleiksi. Irrota paprikoiden kuori sormin
2. Laita pastavesi kiehumaan ja keitä sitten pasta pakkauksen ohjeen mukaan
3. Paahda pinjansiemenet kuivalla kuumalla paistinpannulla kunnes ne alkavat tuoksua ja saada hieman väriä
4. Soseuta kuoritut paprikat monitoimikoneessa pinjansiementen kanssa
5. Kuori ja hienonna valkosipulin kynnet ja sipuli. Kuullota ne pannulla öljyssä pehmeiksi
6. Lisää pannulle paprikasose ja ranskankerma. Kuumenna ja mausta suolalla ja pippurilla.
7. Sekoita kastike kypsän valutetun pastan sekaan. Raasta tai vuole annoksen päälle parmesaania

Päärynäinen broileripasta

Mutkatonta ja helppoa arkiruokaa joka syntyy käden käänteessä. Tämä ei näytä millekään, varsinkaan kuvassa joka on otettu maha muristen ja lapset ruokaa ympärillä vinkuen. Eli pannu pöydälle ja räps. Valotuksen korjaus ja räps. Valkotasapainon korjaus ja räps. Kuvankäsittelyllä vielä yläkulman varjo rajaamalla pois. Valmis.

Karmeasta kuvasta huolimatta ruoka maistui hyvältä. Kermaiselta ja juustoiselta ja päärynän hennolta makeudelta. Seuraavalla kerralla aurajuustoa vielä sekaan päärynän kaveriksi niin makumaailma on vielä astetta syvempi. Ja hienostuneisuutta arkeen saisi helposti paahdetuilla pähkinöillä tai pinjansiemenillä.

Mutta tällä kertaa syötiin lasten kanssa. Täysjyväkierrepastan kera. Arkena.



3-4 annosta

300 g broilerin suikaleita
luraus rypsiöljyä
suolaa
mustapippuria
paprikajauhetta
1 sipuli
1 päärynä
1 dl vettä
pieni luraus kanafondia
2 dl kuohukermaa
1 dl mozzarellaraastetta

1. Kuumenna öljy pannulla ja ruskista broilerin suikaleet kauttaaltaan. Mausta ne suolalla, pippurilla ja paprikajauheella
2. Kuori ja hienonna sipuli. Kuori ja paloittele päärynä. Lisää sipulisilppu ja päärynäkuutiot pannulle ja kuullota viitisen minuuttia
3. Kaada pannulle vesi, fondi ja kerma ja keittele kymmenisen minuuttia
4. Lisää lopuksi juustoraaste ja sekoittele kunnes se sulaa
5. Tarjoa pastan kera

Mustikkainen vodka-tonic

Ei lomaa ilman drinkkiä! Oikeasti, en ole ollenkaan drinkki-ihminen eli ihan perusdrinkitkään eivät ole minulle tuttuja. Menneellä hiihtolomalla täytyi kuitenkin huolehtia myös after-ski osuudesta ja vodka-tonicista tuli heti oitis miun suosikki. Ensimmäinen hörppy yllätti happamuudellaan vaikka unohdin ohjeessa mainitun sitruunan lasista kokonaan, mutta happamien makujen ystävänä drinkki maistui kuitenkin yllätyksen jälkeen todella hyvältä. Mustikkainen maku tuli hennosti esille vasta myöhemmin marjojen sulaessa ja mehun sekoittuessa juomaan. Ohje Glorian ruoka&viini –lehden numerosta 2/2013.



1 annos

2-3 jääpalaa
1 rkl jäisiä mustikoita
4 cl vodkaa
2 dl tonicia
1 sitruunaviipale

1. Laita jäät ja mustikat lasiin
2. Lisää muut aineet ja sekoita lusikalla. Lisää lopuksi lasiin sitruunaviipale

Makaroonisalaatti

Pioneer Woman toi paljon hyvää vastikään olleelle hiihtolomaviikolleni. Yksi herkku oli tämä makaroonisalaatti, joka Ree itse oli otsikoinut parhaaksi ikinä. Ja kyllä, se oli todella hyvää! Pari juttua vaan… Sitä ihanan makeaa paahdettua paprikaa olisi saanut kyllä olla enemmän taittamaan salaatin happamia makuja. Ja majoneesin teon suhteen olisi pitänyt uskoa omaa ennakkoajatusta.

Olen nimittäin vastikään siirtynyt käyttämään kylmäpuristettua rypsiöljyä tavallisen sijaan. Mietin että noinkohan majoneesista tulee hyvää noin voimakkaanmakuisella öljyllä. Hiljensin epäilyni tuumaamalla että rypsi on rypsi, ei oliivi ja surauttelin kylmäpuristetun majoneesin. Ei hyvä!! Lopputulos oli kauniin keltainen, mutta maku oli happaman karvas ja se sävy tuli läpi koko salaattiin. Periaatteessa siis hyvä salaatti, majoneesin valmistus vaan ei tällä kertaa mennyt ihan putkeen. Mutta oppia ikä kaikki: älä tee majoneesia kylmäpuristetusta rypsiöljystä tai oliiviöljystä tai mistään muustakaan voimakkaasta öljystä. Käytä halpaa ja neutraalin makuista ihan tavallista rypsi- tai auringonkukkaöljyä.

Mutta tee kuitenkin tätä salaattia!



n. 6 annosta

2 suippopaprikaa
300 g pikamakaroneja (siks kun ne on niin mukavan pieniä)
1 annos (1 dl) majoneesia (tein ilman sinappia)
0,25 dl maitoa
0,5 rkl punaviinietikkaa
1 tl ruokokidesokeria
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1 dl kalamataoliiveja
1 suolakurkku
1 shalot-sipuli

1. Halkaise paprikat ja poista niistä siemenet. Huuhdo ja laita kuori ylöspäin uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda paprikoita 200 asteessa noin vartti kunnes kuoret alkavat saada väriä. Laita paprikat suljettuun pakastepussiin jäähtymään noin puoleksi tuntia. Irrota kuoret sormin ja paloittele paprika pieniksi paloiksi
2. Keitä makaronit kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä
3. Valmista majoneesi yllä olevan linkin takana olevan ohjeen mukaan. Ohenna valmis majoneesi maidolla ja vispaa tasaiseksi. Mausta punaviinietikalla, sokerilla, suolalla ja pippurilla. Sekoita kastike makaroonien sekaan
4. Hienonna oliivit ja suolakurkku pieniksi paloiksi. Kuori shalot-sipuli ja hienonna sekin aivan hienoksi. Sekoita kaikki kasvikset makaroonien sekaan
5. Anna salaatin maustua viileässä ennen tarjoamista

Papupihvit

Kummallinen papuhimo iski päivänä eräänä. Otin papupussin pakastimesta sulamaan tarkoituksenani tehdä siitä jotain tahnan tyyppistä näkkäreiden päälle laitettavaksi. Tarkemmin miettiessäni tulin siihen tulokseen että pavut tarvitsevat mausteita ja mausteinen paputahna ei ehkä kuitenkaan ole rukiiselle näkkärille paras päällystevaihtoehto.

Kirjanmerkkipalkki auki ja eikun selailemaan. Luonnollisestikin ohje löytyi Chocochilistä – varmin paikka löytää herkullisia kasvisruokaohjeita (käy tutustumassa jos blogi ei ole vielä tuttu!). Tuon ohjeen ja oman ruokakaapin sisällön pohjalta valmistin näitä herkullisia papupihvejä. Pihvien rakenne meni ehkä hieman kuivaksi, pari ruokalusikallista jogurttia tai kermaviiliä voisi tehdä hyvää taikinan rakenteelle. Mutta herkullisia näinkin! Lisukkeena söin chilillä ja valkosipulilla maustettuja nuudeleita.



1 peruna
1 valkosipulin kynsi
200 g keitettyjä valkoisia papuja
1 shalotsipuli
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl tomaattipyreetä
1 rkl sweet chili –kastiketta
1 dl kaurahiutaleita
1 rkl korppujauhoja
1 rkl perunajauhoja
1 tl paprikajauhetta
1 tl jauhettua korianteria
0,5 tl chilijauhetta
1 tl suolaa

1. Kuori ja raasta raaka peruna hienoksi raasteeksi. Kuori ja raasta valkosipulin kynsi ja sekoita se perunan sekaan
2. Muussaa pavut haarukalla mössöksi ja sekoita mössö perunaraasteen sekaan. Hienonna sipuli aivan hienoksi ja sekoita sekin kasvismassaan.
3. Lisää loput aineet ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan turvota vartin verran
4. Muotoile taikinasta pihvejä tai pyöryköitä ja paista ne runsaassa rasvassa pannulla