Vaniljapikkuleivät

Vielä vaan flunssa vaivaa ja kroppa on voimaton. Pojat kaipaavat ilta-aikaan jotain tekemistä ja koska vointi ei anna periksi lähteä kylään tai kutsua vieraita on parasta ottaa jauhokipot ja vatkain esille. Pikkuleivät valmistuivat käden käänteessä pikkuleipureiden ollessa apuna. Uunituore pikkuleipä höyryävän teekupposen kanssa viltin alla nautittuna on mukavan hoivaava nautinto flunssaisessa olossa. Ohje Kotivinkin Jouluherkut –lehdestä.



200 g voita
1 dl sokeria
3,5 dl vehnäjauhoja
1 pss vaniljakastikejauhetta
0,75 dl kuohukermaa
hasselpähkinöitä

1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri
2. Sekoita joukkoon vehnäjauho ja vaniljakastikejauhe
3. Lisää kerma ja sekoita tasaiseksi
4. Pyörittele taikinasta pieniä palloja ja aseta ne uunipellille leivinpaperin päälle
5. Paina jokaisen keksin päälle hasselpähkinä
6. Paista 200 asteessa 10-12 minuuttia

Rahkavoitaikina

Jo useampana vuonna on tehnyt mieli kokeilla tehdä itse torttutaikinaa. Siis sellaista oikeaa voitaikinaa johon kaulitaan voita väliin. Ohje on odottamassa, katsotaan tuleeko tänä vuonna kokeiltua. Aloitin torttutaikinakokeilut hieman helpommalta vaikuttavalta vaihtoehdosta eli rahka-voitaikinasta.

Taikina olikin helppo tehdä, ainekset sekoittuivat hyvin sekaisin. Hieman epäilyksiä lopputuloksesta herätti taikinan pehmeys. Lepuutin taikinaa tunnin verran jääkaapissa ja koostumus kaulimiseen oli todella hyvä! Sopivan jämäkkä, sopivan pehmeä! Jauhoja sai kyllä käyttää reilusti apuna.

Tein taikinasta puolikuun muotoisia torttuja, koska tähtitortuissa on ihan liikaa hillotonta kohtaa ja kitalakeen tarttuvia kuivia sakaroita. Puolikuun muotoinen hillotasku pysyy ihanan mehevänä kauttaaltaan. Alla olevan ohjeen taikinamäärä riitti 22 puolikuun muotoiseen torttuun. Rahka-voitaikina on tavallista voitaikinaa kevyempää ja se sopii hyvin piirakoihin, pasteijoihin ja torttuihin. Ohjeen nappasin Yhteishyvän ruokalehdestä.



250 g voita
4 dl vehnäjauhoja
250 g maitorahkaa

1. Nypi pehmeä voi ja jauhot sekaisin
2. Sekoita joukkoon maitorahka ja nosta taikina noin tunniksi viileään kovettumaan ennen leipomista
3. Kauli levyksi ja leikkaa käyttötarkoituksen mukaan. Puolikuun muotoisia torttuja paistoin 225 asteessa 12 minuuttia

Lämmin nuudelisalaatti

Ensin se oli pojilla korvatulehduksen ja yskän muodossa ja sitten minulla kurkkukivun, yskän, tukkoisen nenän, lievän kuumeen ja päänsäryn kera. Se joku pöpö. Sitkeältä vaikuttava ja voimat täysin pois vetävä. Pojat tokenivat antibiooteilla ja maitohappobakteereilla, itse yritin pärjätä ibumaxilla, panadol hotilla ja strepsilsillä. Mutta kun ei auttanut niin piti ottaa järeämmät tropit esille: tuore valkosipuli, inkivääri ja chili. Niitä sotkin maapähkinävoihin, soijakastikkeeseen ja riisivinietikkaan ja koko sotku kasviksien ja nuudeleiden sekaan. Maistui hyvältä, odotellaan tuloksia taudin talttumisesta! Ohje Otetaan ensin puoli kiloa voita… -blogin arkistosta.



3 annosta

kastike:
0,5 dl maapähkinävoita
3 rkl soijakastiketta
1,5 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl chilikastiketta
1 rkl fariinisokeria
2 pientä valkosipulin kynttä raastettuna
1 rkl raastettua inkivääriä

2 porkkanaa
1 punainen paprika
100 g riisinuudeleita

1. Mittaa kastikkeen ainekset monitoimikoneeseen ja surauta tasaiseksi tahnaksi. Ohenna tarvittaessa esim. kasvisliemellä tai ihan vedellä
2. Kuori porkkanat ja leikkaa suikaleiksi, suikaloi myös paprika. Keitä kasviksia kevyesti suolatussa vedessä kunnes ovat al dente
3. Ota kattila pois levyltä ja lisää sinne nuudelit. Laita kansi päälle ja anna hautua kolme minuuttia. Valuta ja kaada takaisin kattilaan
4. Sekoita kastike nuudeleiden joukkoon ja tarjoa kuumana

Cashewkuorrutettu lohi

Jo pidemmän aikaa olen lohta ostaessani päätynyt edullisempaan norjalaiseen meriloheen ja jostain syystä se vaan ei ole viime aikoina maistunut kovinkaan hyvältä. Eräällä kauppareissulla huomasin Prisman tarjoavan kotimaista kirjolohta (valmiiksi pakattua ja eiköhän se liene kasvatettuakin) edulliseen hintaan ja ostin yhden fileen. Esivalmistelu oli hieman työläämpää ruotojen määrän ja koon vuoksi mutta lopputulos oli maukkaampi. Nyt lohi maistui taas lohelle eikä jollekin epämääräisen rasvaiselle. Jätän siis tästä eteenpäin norjalaisen lohen tiskiin ja syön mielihalulla kotimaista - vaikkakin kasvatettua ja hieman kalliimpaa - kirjolohta!

Tällä kertaa laitoin lohen päälle monta kertaa hyväksi havaitun chili-pähkinäpäällyksen. Pyrstöpään jätin ilman kuorrutetta poikia varten, heihin kun ei tuo chili oikein uppoa.



kirjolohifilee (n. 700 g)

kuorrutus:
60 g cashew-pähkinöitä
2 rkl voita
2 rkl (makeaa) chilikastiketta
1 rkl raastettua limen kuorta

1. Nosta kala voideltuun uunivuokaan nahkapuoli alaspäin. Kypsennä 200 asteessa noin 10 minuuttia.
2. Valmista sillä aikaa kuorrute: sulata voi, rouhi pähkinät ja sekoita kaikki ainekset sekaisin pienessä kulhossa
3. Levitä seos kalan päälle ja jatka kypsentämistä vielä 15 min.

Hunajaiset pannusipulit

Makeahko lisuke hyvälle grillipihville tai miksei vaikkapa joulukinkulle. Hunajaa oli alkuperäisessä ohjeessa käytetty täysi desi, puolitin määrän ja siltikin tuntui omaan suuhun hieman liian imelältä ollakseen osa suolaista ateriaa. Kannattaa siis käyttää hunajaa varovaisesti tai korvata omenamehu vedellä. Joka tapauksessa kokeilemisen arvoinen lisuke!



500 g sipulia
50 g voita
0,5 dl hunajaa
1 dl omenamehua
0,5 dl balsamicoa
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1 prk smetanaa

1. Kuori ja lohko sipulit. Sulata voi reunallisessa pannussa ja kuullota sipuleita siinä hetkinen
2. Lisää hunaja, omenamehu, balsamico ja mausteet.
3. Keitä hiljalleen ilman kantta puolisen tuntia. Lisää lopuksi smetana ja kuumenna

Kassler-chorizopata

Jostain syystä olen viime aikoina tuntenut suurta houkutusta lihalaatuihin joita kypsennetään pitkään ja hartaasti. Tuohon luksukseen ei ole arkena aikaa. Vaikka aikataulumme onkin melko väljä, ruuan täytyy olla pöydässä reilun tunnin päästä siitä kun tulemme kotiin. Eli haudutteluun ei ole aikaa. Tämän syksyn aikana viikonloputkin ovat tuntuneet jotenkin kiireisiltä ja nopeasti valmistuvat ruokalajit ovat olleet kunniassaan.

Sattuipa niin että molemmat pojat olivat yhtä aikaa kipeänä ja vietimme pari (pitkähköä) iltaa päivystyksessä jonottamassa kipeiden korvien kanssa ja sen jälkeen muutaman (pitkähkön) päivän kotosalla parantelemassa niitä korvia. Nyt oli aikaa haudutella myös arkena! Posti toi sopivasti luokseni uuden Hotpot-padan ja pääsin kokeilemaan sitä tositoimissa!

Testiruokalajiksi valitsin Jenssenin kiusauksen arkistoista joskus merkkaamani kassler-chorizopadan. Ruoka oli näppärä tehdä padassa joka sopii käytettäväksi sekä hellalla että uunissa. Yllättävän paljon pata vaati kuitenkin rasvaa ruskistusvaiheessa vaikka ruskistettava lihakin oli rasvaista.

Lieneekö ollut sitten sen reilun rasvan vaiko uuden padan ansiota, niin tämä ruoka vei kielen mennessään! Liha oli kypsynyt pehmeäksi, tomaattinen kastike hautunut makeaksi ja fenkolin voimakas tuoksu oli pehmentynyt mukavan aromaattiseksi. Kaiken kruunasi mausteinen chorizo, jonka hieman savuinen paprikan maku antoi terävyyttä keskelle lempeyttä! Ah, menipä runolliseksi. Jotta ei oltaisi aivan niin kaunosieluisia niin todettakoon lopuksi että söimme lihapadan pikanuudeleiden kera. Se siitä runollisuudesta!



800 g kassleria
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
2 rkl valkoviinietikkaa
100 g chorizomakkaraa
1 tl fenkolinsiemeniä
1 tlk tomaattimurskaa
1 rkl tomaattipyreettä
vettä (n. puolikkaan tomaattimurskapurkillisen verran)

1. Poista kasslerista mahdolliset kalvot ja ylimääräinen rasva. Paloittele reiluiksi paloiksi
2. Kuumenna öljy padassa liedellä ja ruskista lihat muutamassa erässä. Nosta valmiit lautaselle odottamaan ja mausta ne suolalla ja mustapippurilla
3. Kuori ja hienonna sipulit ja kuullota ne padassa. Lisää tarvittaessa öljyä. Kun sipulit ovat pehmeitä, lisää pataan viinietikka ja kiehauta pari minuuttia
4. Paloittele chorizomakkara ja lisää pataan. Kypsennä kunnes rasva sulaa makkarasta
5. Hienonna fenkolinsiemenet morttelissa ja lisää ne pataan tomaattimurskan, tomaattipyreen ja veden kanssa
6. Sekoita ainekset sekaisin ja nosta pata 175-asteiseen uuniin. Kypsennä kannen alla hauduttaen pari tuntia. Ota kansi pois ja jatka kypsentämistä vielä puolisen tuntia

Suklaafudge

Ihana makea suupala vaikkapa joulunajan viemisiksi. Helppo ja vaivaton valmistaa!! Ohje Kotivinkin Jouluherkut –lehdestä, hieman taas muunnellen koska kermaa ostin vain sen 2 dl:n tölkin ja sillä sitten mentiin.



n. 30 palaa

4 dl ruokokidesokeria
2 dl kuohukermaa
80 g tummaa suklaata
50 g voita
0,5 dl siirappia
1 dl cashewpähkinöitä

1. Mittaa sokeri, kerma, suklaa, voi ja siirappi kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljalleen seitsemän minuuttia. Pudota tippa seosta vesilasiin. Mikäli tippa jähmettyy käsin muotoiltavaksi, on seos valmista. Jätä jäähtymään
2. Voitele rypsiöljyllä vuoka jonka koko on noin 20 x 20 cm. Voit myös vuorata vuoan leivinpaperilla
3. Vatkaa kädenlämpöinen seos sähkövatkaimella vaaleammaksi (minulla seos alkoi jähmettyä melko nopeasti jäähtyessään, en odotellut sinne saakka että olisi aivan kädenlämpöistä!) ja kaada se sitten vuokaan
4. Rouhi pähkinöitä hieman pienemmiksi ja paahda ne halutessasi kuivalla kuumalla pannulla. Ripottele pähkinät fudgeseoksen pinnalle
5. Anna fudgen jähmettyä jääkaapissa 4-6 tuntia ja leikkaa sitten sopiviksi palasiksi

Karpalon kosketus

Vietimme (maailman parhaalla) mammaporukalla pienimuotoisia illanistujaisia pikkujouluhengessä. Välillä on ihana istua alas ilman lapsia ja hiekkaisia leluja ja keskittyä olennaiseen! Tarjolla oli hyvän seuran ja keskustelun ohessa pastasalaattia, piirakkaa, leipää ja tahnoja, pipareita, juustoja, hedelmiä, suklaata ja jälkiruuaksi pähkinäistä kakkua. Juomapuolena oli punaviiniä, olutta, siideriä – jokaisella oman maun mukaan sekä pieni kulhollinen boolia. Booli on tehty Kotivinkin Jouluherkut –lehden ohjeen pohjalta hieman soveltaen.

(kuva on otettu huonossa valossa, ilman suurempia säätöjä, sormi verta valuen ja vieraiden jo ovikelloa soittaessa. Pahimmat ongelmat on yritetty peitellä Photoshopilla, mutta ei se sekään valitettavasti huonosta kuvasta tee hyvä kuvaa!)



10 dl karpalomehujuomaa (esim. Riitan herkku)
5 dl puolukkamehujuomaa
7 dl vissyä
2 dl vodkaa

vaniljasiirappi:
1,5 dl vettä
2 dl sokeria
1 vaniljatanko

1. Valmista vaniljasiirappi: mittaa, vesi ja sokeri kattilaan. Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet terävällä veitsellä. Lisää siemenet ja vaniljatanko kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä kunnes siirappia on kattilassa noin 1 dl. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi
2. Sekoita kulhossa puolukkamehujuoma ja siirappi tasaiseksi. Lisää loput boolin ainekset ja sekoita sekaisin
3. Viimeistele booli karpalomehusta tehdyillä jääpaloilla ja jäisillä karpaloilla

Suklaiset vaahtokarkit

Yltiömakeaa synttäriherkkua lasten mehupöydässä jonka jälkeen sokerihumala on taattu! (Ihan hyviä omaankin suuhun!)



1 pss vaahtokarkkeja
60 g maitosuklaata
nonparelleja

1. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa
2. Kasta vaahtokarkin pää reilusti suklaaseen ja sitten nonparelleihin
3. Nosta viileään jähmettymään ennen tarjoamista

Neljän juuston sei

Eipähän sitä aina paljoakaan tarvitse kun ruumis ja mieli on ravittu. Joskus yllättävän hyvät makuelämykset tulevat aivan puskista ja yhdellä kädellä ohimennen laittaen.

Esikoinen oli jonottamassa päivystyksessä kipeän korvansa kanssa ja jääkaapissa oli seipaketti odottamassa kalakeiton valmistusta – joka oli esikoisen toiveruoka tälle viikolle. Kävimme kuopuksen kanssa apteekissa - seikkaillen samalla läpi pimeän lumisen metsikön ja hurjien lumivuorien. Seikkailumme jälkeen alkoikin ruoka-aika painaa sen verran pahasti päälle että jätin perunoiden kuorimisen ja pilkkomisen sikseen. Tuumailin paistavani sein vain pannulla voissa ja keittäväni pikaiset nuudelit kaveriksi.

Jääkaapista löytyi purkki kolmen juuston kermaa (no totta kai, kun olin ajatellut sen laittaa kalakeiton liemeen) ja viikonlopun illanistujaisista jäänyttä aurajuustoa. Kysyin kuopukselta olisiko aurajuustokastike hyvä kalan kaveriksi ja kuulemma se sopisi hyvin. Keskustelumme aikana opin myös sen verran uutta ruuanlaitosta että aurajuustokastike valmistetaan aura-autolla ja nimenomaan litistämällä.

Onneksi sain näin hyviä neuvoja ja ohjeita sillä ruoka oli todella hyvää!! Halpaa, helppoa ja nopeaa ja siltikin hyvää!



reilu nokare voita
400 g seipaloja
suolaa ja mustapippuria
1 prk kolmen juuston kermaa
n. 1 dl aurajuustomurua

1. Sulata voi paistokasarissa. Leikkaa kalapalat puoliksi ja paista ne molemmin puolin kunnes saavat hieman väriä. Mausta suolalla ja pippurilla
2. Kaada kasariin kerma ja auramurut. Kun kerma alkaa kiehua, laita kansi päälle ja levy kiinni. Jätä kuumalle levylle hautumaan
3. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Kala on valmista kun nuudelitkin ovat kypsät


pikkuinen mestarikokki oli myös tyytyväinen auran käyttöön

Piparkakun makuiset muffinssit

Kuopuksen syntymäpäivien aikaan sekä sankari että vieraat olivat kipeänä, joten pidimme pari viikkoa varsinaisen juhlapäivän jälkeen vielä pienet kemut ystäväperheen kanssa. Koska joulun aika lähestyy ja koska Kotivinkin jouluinen ruokalehti kolahti postiluukusta, tein kahvipöytään näitä joulun makuisia muffinsseja. Ohje on Kotivinkin Jouluherkut -numerosta ja se on Pullahiiren leivontanurkkaa pitävän Taru Vihavaisen käsialaa.

Lehdessä oli ohje myös oman piparkakkumausteen sekoittamiseen ja koskapa edellisen joulun maustejämissä ainakin tuoksut olivat vielä voimakkaina tallessa, sekoitin itse piparkakkumausteen. Mausteseokseen tuli 2 tl kanelia, 1 tl kardemummaa, 1 tl neilikkaa, 1 tl inkivääriä ja 1 tl pomeranssinkuorta. Valmista mausteseosta tuli noin kaksi ruokalusikallista joka säilynee tiiviissä purkissa hyvin odottamassa muita joulun ajan leivonnaisia.



12 kpl

3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 tl piparkakkumaustetta
2 tl leivinjauhetta
100 g voita
2 kananmunaa
1 dl maitoa

1. Sekoita vehnäjauhot, sokerit, piparkakkumauste ja leivinjauhe kulhossa sekaisin. Jätä odottamaan
2. Sulata voi ja jätä jäähtymään
3. Riko munat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne kevyesti rikki. Sekoita joukkoon maito
4. Tee jauhoseokseen kuoppa ja kaada muna-maitoseos sekä sula voi sinne. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi
5. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia

Tahnaa leivälle

Voileipäkakku on ihanaa ja yleensä teenkin voileipäkakun jokaiseen mahdolliseen juhlaan jota perheessä vietetään. Tänä vuonna teki mieli hieman oikaista jossain kohtaa ja voileipäkakusta tulikin tee-see-itse-versio.

Esikoinen halusi kahvipöytään patonkia. Siinä kohtaa kun innostuin ääneen patonkien leipomisesta vaatimukset tarkentuivat ja pöytään piti saada nimenomaan kaupan valmista patonkia. Siis sitä suojakaasuun pakattua. Voi voi… Tein toki myös kotitekoista täysjyväleipää. Siis oikeaa leipää.

Leivän ja patongin päälle laitettavaksi valmistin kolmea erilaista moussea. Yksi tahnoista oli hyvin samankaltainen tattitahna kuin mitä laitoin raviolien täytteeksi jokunen viikko sitten. Kaksi muuta tahnaa olivat lihaisempia versioita ja erityisesti kylmäsavuhärkä vei kielen mennessään! Nämä tahnat käyvät siis oikein hyvin voileipäkakun täytteeksi! Mousset valmistettu Glorian Ruoka&viini –lehden numeron 5/2009 ohjeen pohjalta.


Kylmäsavuhärkätahna

100 g kylmäsavuhärkäleikkelettä
1 dl kuohukermaa
200 g ruohosipulituorejuustoa
suolaa ja mustapippuria

1. Hienonna härkäleikkeleet aivan hienoksi veitsellä. (Mikäli haluat tahnasta aivan hienojakoista, voit pyöräyttää leikkelesiivut tuorejuuston kanssa monitoimikoneessa)
2. Vaahdota kerma vaahdoksi ja vatkaa joukkoon tuorejuusto
3. Kääntele joukkoon härkäsilppu ja mausta suolalla ja mustapippurilla tarpeen ja maun mukaan




Kinkku-aurajuustotahna

100 g keittokinkkua
muutama aurinkokuivattu tomaatti
1 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
n. 60 g aurajuustoa
suolaa ja mustapippuria

1. Hienonna kinkku ja aurinkokuivatut tomaatit pieneksi silpuksi
2. Vaahdota kerma ja vatkaa sekaan tuorejuusto ja murusteltu aurajuusto
3. Kääntele joukkoon kinkku ja tomaatit. Tarkista maku ja mausta suolalla ja pippurilla tarpeen mukaan

Köyhät ritarit hieman fiinimpänä

Vietin monena kesänä lomaani mummolassa ihan itsekseni ilman äitiä ja isää. Mummon ja ukin naapurissa asui ikäiseni tyttö jonka kanssa viihdyimme leikeissä sekä ulkona että sisällä – ja itse asiassa viihdymme toistemme seurassa edelleenkin! Monesti iltapäivällä kesken leikkien naapurissa puhelin pirahti ja mummo soitteli että välipalaa oli pöydässä. Ja monesti se välipala oli ihania köyhiä ritareita! Rapsakoita ja vielä hieman lämpöisiä. Ja tietysti mansikkahilloa ja kermavaahtoa päälle!

Mummon aikanaan tekemät herkut tuntuvat jollain tapaa pyhiltä, niitä ei oikein uskalla koskaan itse tehdä, koska lopputulos on aivan varmasti paljon laimeampi ja pettymys väistämätön maistelun hetkellä. Mummon lihapullia olen hehkuttanut jo moneen kertaan. Samaan kategoriaan voisi listata myös esimerkiksi lanttukukon, karjalanpiirakat, perunalaatikon, perunakakkarat ja karjalanpaistin. Periaatteessa ihan perushommia, mutta yritäpä tehdä perässä!!

Ja sitten takaisin köyhiin ritareihin. Pojat olivat syöneet niitä tätilässä ja niin minäkin jouduin tässä asiassa lievän painostuksen kohteeksi. Otin haasteen vastaan ja paistelin iltapalaherkuksi viikonloppuna pussillisen pullaviipaleita. Lopputulos ei ollut lähimainkaan yhtä rapsakka kuin mihin lapsena totuin. Käytin valurautapannua ja voita paistamiseen. Vaan ei! Voi olla että pulla oli hieman liian tuoretta ja lopputulos jäi sisältä melkeinpä liian pehmeäksi.

Maku oli kuitenkin hyvä ja vain yksi viipale jäi syömättä. Tein perinteisiä vadelmahillolla ja kermavaahdolla päällystettyjä ritareita ja niiden lisäksi itselleni hieman fiinimmän spesiaaliversion. Herkkua!



1 pieni pullapitko tai ranskanleipä
2 dl maitoa
1 kananmuna
1 rkl vehnäjauhoja
1 tl vanilja-aromia
voita paistamiseen

päälle:
2 dl vispikermaa
1 rkl vaniljakreemijauhetta
vaahterasiirappia
persikkakuutioita
suklaarouhetta

1. Viipaloi pulla tai leipä. Sekoita laakealla lautasella maito, muna, vehnäjauhot ja vanilja-aromi.
2. Kuumenna valurautapannu ja sulata siihen voita. Kastele pullaviipaleet maitoseoksessa ja nosta pannulle paistumaan. Paista molemmin puolin rapeaksi.
3. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää sekaan vaniljakreemijauhe ja vatkaa hetkinen kunnes vaahto on paksua
4. Annostele pullaviipaleiden päälle ensin kermavaahtoa, sitten luraus vaahterasiirappia ja päällimmäiseksi hedelmäkuutioita ja suklaarouhetta

Italialainen tomaattikeitto, Pancotto

Usvaisena marraskuun aamuna tein pitkän kävelylenkin pikkuräpsyn kanssa pitkin Pielisjoen rantaa. Kummallista kuinka kaunis ja tunnelmallinen voi olla maisema, joka on läpipääsemättömän harmaa ja jossa ei näy oikeastaan mitään. Joka tapauksessa, kaunista oli! Sielu lepäsi ja voimaantui!





Hikisenä ja hartiat kipeänä (koska kävin samalla reissulla hieman shoppailemassa ja kuljin reppu selässä) raahauduin kotiin. Nälkäkin alkoi jo pikkuhiljaa vaivata. Otin esille hyvän ystäväni Mutin ja tein tomaattikeiton Liemessä-blogista löydetyllä ohjeella. Juustoraastetta en ole aikaisemmin keittoon laittanutkaan ja määräkin näytti melko huimalta. Voimakas tomaatti ja voimakas parmesaani muodostivat kuitenkin aivan ihanan liiton, jota mustapippuri ja valkosipuli mukavasti säväyttivät. Aivan ihana ruokaisa keitto joka vei sekä vilun että nälän. Comfort-foodia parhaimmillaan!



2 annosta

loraus oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
1 tl rosmariinia
1 tlk Mutti-tomaattimurskaa
1 tl basilikaa
2 dl vettä
100 g vaaleaa leipää
1 dl kanalientä
suolaa ja mustapippuria
50 g parmesaania
1 kananmuna

1. Kuumenna öljy kattilassa. Kuori ja raasta valkosipulin kynsi. Kuullota valkosipulia ja rosmariinia öljyssä kunnes valkosipuli alkaa tuoksua
2. Kaada kattilaan tomaattimurska ja vesi sekä basilika. Anna kiehua 10 minuuttia
3. Murenna leipä pieniksi muruiksi. Lisää murut kattilaan kanaliemen kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Keitä 15 minuuttia
4. Raasta parmesaani ja sekoita kananmunan kanssa sekaisin kulhossa. Lisää seos keittoon ja hauduta muutama minuutti

Söin, vaihdoin kameran suurempaan ja lähdin kulkemaan joen toista rantaa!

Marsipaanihortensiat

Pitkästä aikaa blogissakin on elämää! Keittiössä kyllä tapahtuu, samoin kamerarintamalla mutta mitään ei vaan saa näpyteltyä. Päivät täyttyvät arjesta!

Mutta onneksi sekaan mahtuu myös juhlaa: nuoremman pojan syntymäpäivää vietettiin marraskuun alussa. Tein melko epäonnistuneen sokerikakkupohjan jonka täytin oikein onnistuneesti herkullisen raikkaalla mansikka-vaniljamössöllä ja rahka-kermaseoksella. Päälle pursottelin kaakaojauheella hieman epätasaisesti värjäytynyttä kermavaahtoa eikä nuo pursotuksetkaan ihan justiinsa onnistuneet. Kynttilätkin olivat vinossa!

Kakun päälle tein ihan itse marsipaanikukkia – ensimmäistä kertaa! Kukat onnistuivat itselleni riittävän hyvin (eikä vieraatkaan tehneet valitusta). Ostin tätä ensimmäistä marsipaanikokeiluani varten Joensuun Iloisesta keittiöstä hortensia-muotit ja muoviset muotoilupuikot ja lähiässältä pötkyn valkoista marsipaania.




(osoite tätä nykyä Siltakatu 12)

Googlailin blogeista apua ja sitä löytyikin Unelmaiset-blogista sekä Kinuskikissalta. Muottien kanssa työskentely oli helppoa ja nopeaa ja onnistui hyvin näin ensikertalaiseltakin! Innostuin kokeilemaan myös marsipaanin värjäämistä, joka sekin oli yllättävän vaivatonta! Käytin värjäämiseen kaakaojauhetta ja punaista elintarvikeväriä.

Valmiit kukat kuivatin jääpala- ja suklaakonvehtimuoteissa joihin laitoin foliota päälle. Kuivaneisiin kukkiin laitoin keskelle koristeeksi sokerihelmet piparinkoristelutahnalla.



Ja sitten valmis kakku. Koristeluun käytin valkoisia ja ruskeita kukkia sekä sokerihelmiä. Vaaleanpunaiset jätin suosiolla sivuun, ehkä se olisi ollut hieman liioittelua… Tosin ei tuota kakkua noillakaan koristeluilla ihan heti pienen pojan synttärikakuksi arvaisi. Mutta kun äiti haluaa harjoitella niin äitihän harjoittelee! Kyllä tuo sankarillekin maistui!



Esikoinen koristeli myös pikkuleipiä joita teimme tällä hyväksi havaitulla ohjeella. Lopputuloksena oli melko värikäs eläintarha eikä sokerikuorrutetta säästelty! Kieltämättä hyviä niistäkin tuli!!





Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!

Broileri-vuohenjuustopasta

Löysin naapurikuntaan vasta avatusta K-supermarketista yllättäen hieman erikoisempia pastoja, joihin ei ihan jokaisessa marketissa törmää. Ostin saman tien pussin cavatelleja ja mukavan näköistä kierteistä trofie-pastaa kolmivärisenä sekoituksena. On kiva saada välillä hieman vaihtelua perinteisiin markettien pastoihin, vaikka maussa nyt ei loppujen lopuksi merkittävän paljon eroja olisikaan. Mutta on se kaunis pasta ainakin ilo silmälle!

Cavatelli pääsi testaukseen ensin tämän simppelin (mutta herkullisen) kana-vuohenjuustopastan muodossa. Cavatellien kypsyys oli hieman ongelmallinen. Lieneekö pasta ollut hieman epätasaista kooltaan koska osa pastasta oli aavistuksen raakaa vaikka maistelemalla kypsyyden tarkistin ennen tarjoamista. Ruoka maistui kaikesta huolimatta. (Pastan ohje Liemessä-blogista)



250 g pastaa
1 rkl öljyä
300 g broilerin suikaleita
suolaa
pippuria
ripaus savupaprikajauhetta
100 g pitkiä vihreitä papuja
pötkö pehmeää vuohenjuustoa (olisiko se vajaan 100 g, en muista tarkkaan)

1. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan
2. Kuumenna öljy pannulla ja ruskista broilerin suikaleet. Mausta kevyesti suolalla, pippurilla ja paprikajauheella
3. Paloittele papuja halutessasi lyhemmiksi ja lisää ne pannulle. Kypsennä viitisen minuuttia kunnes ne pehmenevät
4. Murenna juusto pannulle ja hauduttele kunnes juusto on sulanut
5. Lisää pannulle vielä pieni kauhallinen pastan keitinvettä ja sekoita tasaiseksi
6. Sekoita kypsä valutettu pasta broileriseokseen pannulle. Tarjoa välittömästi.

Lanttumuhennos

Höttöhiilareita ja turhia lisukehiilareita vähennettäessä kasvikset astuvat merkittävään osaan ruokalautasella. Karppaajien peruslisukkeita joihin peruna (ja varsinkin perunamuusi) yleensä vaihdetaan, ovat lanttu ja kukkakaali. Vaikka itsekin pitkän aikaa vähähiilihydraattista ruokavaliota noudatin, olin yllättynyt siitä että blogistani ei löydy lanttumuhennoksen ohjetta. Kuinkas näin on päässyt käymään!? Onneksi tämä puute on helposti korjattu. Helppo lanttumuhennos syntyy helposti alla olevalla ohjeella. Makeaa lanttumuhennosta voi säväyttää kivasti suolaisen kirpakalla aurajuustolla tai parmesaaniraasteella.

Ja sen verran vielä pitää mainita että tuo eilen postattu kakku EI sisällä höttöhiilareita vaan naisihmisen henkiselle hyvinvoinnille ehdottoman tärkeitä erityisiä hiilareita joita saa varsinkin sokerin ja rasvan yhdistelmistä. Muun muassa suklaa ja erilaiset leivonnaiset sisältävät runsain määrin näitä tärkeitä ravintoaineita! (Ihan vaan täsmennykseksi että ei kukaan pääsee ääneen ihmettelemään tätä ehkä valikoivalta vaikuttavaa hiilareiden välttelyä! :D)



600 g lanttua
1 rkl öljyä
1 dl vettä
valkopippuria
muskottipähkinää
persiljaa
rakuunaa
2 dl kuohukermaa
1 rkl hunajaa
suolaa
mustapippuria

1. Kuori ja kuutioi lanttu. Kuumenna öljy kasarissa ja kypsennä lanttuja viitisen minuuttia. Lisää kasariin vesi ja keitä lantut pehmeiksi. Survo esim. perunansurvimella ja mausta valkopippurilla, muskottipähkinällä ja yrteillä
2. Lisää lanttujen sekaan kerma ja keitä kymmenisen minuuttia kunnes muhennoksen koostumus on sopivan sakea
3. Mausta hunajalla, suolalla ja mustapippurilla

Vaahterasiirappikakku Saran tapaan

Leipomaan leipomaan pienten apulaisten kanssa! Leipomisesta lasten kanssa alkaa taas nauttia ihan eri tavalla kun molemmat ovat kasvaneet taas hieman isommaksi ja taidot myös pienemmällä ovat karttuneet huimaa vauhtia. Kohtapa ei minun tarvitsekaan tehdä muuta kuin lukea ohjetta. Tällä kerralla minun tehtäviini kuului vielä vatkaaminen, kakkuvuoan valmistelu ja taikinan sekoittaminen. Esikoinen rikkoi munat ja mittaili ja sekoitti kuivat aineet ja kuopus mittasi sokerin ja sekoitti murutaikinan ainekset. Minä raivailin keittiön ja lapset huolehtivat taikinakulhon ja nuolijan esipesusta. Mukavasti saatiin puolisen tuntia kulumaan keittiöhommissa ja sen jälkeen leikitkin maistuivat pojille taas hieman säyseämmissä tunnelmissa. Ja illalla herkuteltiin kakulla! Ihan ilman syytä keskellä arkista viikkoa! (Ohje Jensenin kiusauksesta hieman ainesmääriä pienentäen)



kakkutaikina:
150 g pehmeää voita
2,5 dl sokeria
3 kananmunaa
2 tl vanilja-aromia
2 dl kermaviiliä
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl soodaa

murutaikina:
1,5 dl ruokokidesokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 tl kanelia
0,25 tl suolaa
n. 50 g pehmeää voita

kuorrutus:
1 dl vaahterasiirappia
2 dl tomusokeria
(pähkinärouhetta)

1. Valmista kakkutaikina: vaahdota voi ja sokeri kulhossa. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita joukkoon kermaviili ja vanilja-aromi. Sekoita kuiva-aineet toisessa kulhossa ja lisää ne taikinaan. Sekoita tasaiseksi
2. Valmista muruseos: mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita ne. Nypi joukkoon pehmeä voi
3. Voitele irtopohjavuoka ja kaada vuokaan ensin puolet kakkutaikinasta ja sitten puolet murutaikinasta. Lisää sitten loppu kakkutaikina ja loppu murutaikina.
4. Paista 175 asteessa 50 minuuttia ja anna kakun jäähtyä
5. Sekoita kuorrutteen ainekset ja levitä kuorrute joko tasaiseksi kerrokseksi kakun päälle tai valuttaen myös reunojen yli. (Ripottele halutessasi pinnalle myös pähkinärouhetta)

Risotto pekonilla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla

Kaapissa on jo jonkin aikaa pyörinyt pussin pohjallinen risottoriisiä. Muksut eivät ole lämmenneet risotolle – jostain kumman syystä. Risotossahan kohtaavat voin tuttu maku ja parmesaanin keveys… vai miten se nyt menikään. No, jokatapauksessa, risotto on kotonamme selkeästi aikuisten ruokaa. Eli lapsivapaana syyslomaviikonloppuna (joka kaikkinensa oli pyhitetty ruuan laitolle ja leipomiselle) tein risottoa aikuiseen makuun. Perusrisotton lisäsin pekonia ja aurinkokuivattua tomaattia.



1 annos perusrisottoa
140 g pekonia
1 dl hienonnettua aurinkokuivattua tomaattia

1. Aloita risoton valmistaminen tällä kertaa pekonista. Paloittele pekoni ja ruskista se omassa rasvassaan. Nosta pekoninpalat pois pannulta ja lisää tarvittaessa tilkka oliiviöljyä
2. Valmista risotto perusohjeen mukaan
3. Sekoita pekoni ja aurinkokuivatut tomaatit kypsän risoton joukkoon ennen voin ja parmesaanin lisäämistä

Tattiraviolit

Täytetyn pastan valmistaminen on ollut to do –listallani jo pitkään. Mutta vaikka Jamie Oliver saa raviolien valmistamisen näyttämään hyvin yksinkertaiselta on kotikeittiössä kokeilemisen kynnys omalla kohdallani ollut melkoisen korkea! Cebicin keittiön Hanna oli käynyt Alex Nurmen opissa valmistamassa ravioleja ja hän jakoi blogissaan oikein herkulliselta vaikuttavan sienitäytteen ravioleille. Kuivatut tatit siis esiin ja punaviiniä lasiin ja eikun testailemaan!

Mutta täytyyhän tästä tehdä kokonaisvaltainen elämys - eli ensin shoppailemaan Joensuun Iloiseen keittiöön! Olen useampaankin kertaan käynyt Sonjan luona hypistelemässä raviolileikkuria sekä erityistä muottia pastan täyttämiseen ja tuumaillut vain että joskus vielä tuommoiset uskallan hankkia. Shoppailuhetkellä kaipaamani tuotteet oli joku muu innokas käynyt shoppailemassa loppuun (selkeästi pastakynnyksen ylittämiseen oli minulla mennyt aivan liian pitkään!), mutta onneksi Sonjalla oli tarjota jotain muuta tilalle! Päädyinkin hankkimaan tällaiset pyöreät leikkurit joita voi käyttää monenlaisessa leivonnassa! Pakkauksessa on kolme erikokoista (halkaisijat 4,5 cm, 6 cm ja 7 cm) Citchen Craftin muottia kätevillä kahvoilla varustettuina. Muotit kestävät konepesun ja niillä on vuoden takuu.



Raviolien valmistaminen olikin yllättävän helppoa! Pastataikinan ohjeen olen todennut toimivaksi monta kertaa, joten sen kanssa ei ollut ongelmia. Täytettä tuli annosteltua hieman liikaa, mutta ongelmasta ei tullut ongelmaa, vaihdoin pienimmän muotin keskikokoiseen. Tein puolikkaan annoksen alla olevasta ja aikaan saamastani kahdestatoista raviolista keitettäessä yksi fuskasi saumoista ja yksi repesi. Eli omasta mielestäni ihan hyvä onnistumisprosentti ensimmäiselle kerralle.

Mausta sanon vain sen verran että se oli aivan taivaallinen!! Sanoin vielä toiseen kertaan: aivan TAIVAALLINEN!



2 annosta pastataikinaa

täyte:
4-5 dl kuivattuja tatteja
nokare voita
1 sipuli
100 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 tl timjamia
0,25 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 dl parmesaaniraastetta

1. Laita täytteen sienet likoamaan lämpimään veteen
2. Valmista pastataikina ohjeen mukaan ja jätä se lepäämään
3. Valmista täyte: sulata voi pannulla. Kuori ja hienonna sipuli ja lisää se pannulle. Puristele sienistä ylimääräinen neste pois, hienonna ne ja lisää pannulle. Kypsennä kunnes sipuli on pehmeää. Lisää pannulle tuorejuusto ja mausteet ja sekoittele tasaiseksi. Lisää lopuksi parmesaani ja sekoita se täytteen joukkoon. Jätä täyte odottamaan
4. Jaa taikina neljään osaan. Aja jokainen pala pitkäksi levyksi pastakoneella ja jaa suunnilleen puoliksi, toinen pala saa olla hieman pidempi! Jätä liinan alle odottamaan
5. Kun kaikki pastalevyt ovat valmiina, annostele täytettä teelusikallisen kokoisina nokareina levyjen (niiden hieman lyhempien) päälle. Muista jättää riittävästi leikkaamisvaraa täytekekojen väliin! Jätä pidemmät levyt tyhjiksi. Sivele sormella vettä täytteellisten pastalevyn päälle koko alalle.



6. Nosta tyhjät pastalevyt täytettyjen päälle. Painele levyt huolellisesti yhteen ja poista ilma mahdollisimman tarkasti täytteiden ympäriltä



7. Leikkaa raviolit irti muoteilla tai veitsellä leikkaamalla. Irrota raviolit pöydästä varovaisesti ja tarkista vielä että reunat ovat huolellisesti kiinni. Peitä valmiit raviolit liinalla jotta eivät kuivu.



8. Kuumenna kattilallinen suolalla maustettua vettä ja keitä raviolit pienissä erissä noin parin minuutin ajan
9. Tarjoa yksinkertaisimmillaan oliiviöljylurauksen kera


Iloinen keittiö tätä nykyä osoitteessa Siltakatu 12

Lämmin feta-porkkanasalaatti

Nyt on ilmassa taas pienoista hiilariähkyä. Vaikka pasta on edelleen maailman parasta ruokaa niin hieman tekee mieli karsia. Pastaa meinaan valmistaa edelleenkin mutta turhat ns. lisukehiilarit yritän jättää pois. Ja taas se on todistettu: ei paistetun broilerin kanssa tarvitse olla riisiä - joskun kasvislisukkeen täytyy olla todella maistuva!

Yleensä huomaan ajattelevani että kasvikset ovat lihan lisukkeena, mutta tällä kertaa kävikin toisin päin: paistamani broileri näytteli vaatimattoman sivuosan kun shown varasti kirkkaasti tämä uusi tähti. Aivan ihanan pehmeä makean ja suolaisen liitto, jossa maut osuivat juuri nappiin! Lisäsin makeutta pienellä lorauksella hunajaa, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Alkuperäinen ohje on Nami-nami-blogista, itse löysin sen Hannan sopan arkistoista!



2 annosta pääruokana tai 4 annosta lisukkeena

2 rkl voita
1 tl sinapinsiemeniä
500 g porkkanoita
1 sipuli
1 dl vettä
1 tl persiljaa
1 tl rakuunaa
1 rkl hunajaa
100 g fetajuustoa
mustapippuria

1. Sulata voi kasarissa ja mittaa sekaan sinapinsiemenet. Kuumenna kunnes siemenet alkavat pomppia (ne muuten pomppivat yllättävän pitkälle!!)
2. Kuori ja viipaloi porkkanat ja lisää ne kasariin. Kypsennä viitisen minuuttia
3. Kuori ja viipaloi sipuli. Lisää kasariin ja kypsennä jälleen viitisen minuuttia
4. Lisää vesi, yrtit ja hunaja ja keittele kunnes neste on haihtunut. Kokeile porkkanoiden kypsyys. Lisää tarvittaessa vettä ja keittele vielä hetki
5. Murustele feta porkkanoiden päälle ja sekoittele hieman. Rouhi päälle mustapippuria ja tarjoa heti

Ratatouille

Ratatouille on perinteinen ranskalainen kasvispata, johon käytetään yleensä ainakin tomaattia, sipulia ja kesäkurpitsaa. Itse käytän ratatouilleen myös paprikaa ja maustan sen valkosipulilla, chilillä ja hunajalla. Ratatouille on helppo ja vaivaton lisuke esimerkiksi pihville tai kalalle mutta se toimii hyvin myös kasvisruokana vaikkapa pastan tai hyvän maalaisleivän kera.



oliiviöljyä
chilirouhetta tai tuoretta chiliä
1 iso valkosipulin kynsi
1 sipuli
1 paprika
1 kesäkurpitsa
2 isoa tomaattia
suolaa
mustapippuria
2 rkl hunajaa

1. Kuumenna öljy kasarissa. Kuori ja hienonna valkosipuli ja kuumenna sitä ja chilirouhetta öljyssä pieni hetki
2. Kuori ja hienonna sipuli ja pilko paprika. Lisää ne kasariin ja kuullota kunnes sipuli pehmenee
3. Kuutioi kesäkurpitsa ja tomaatti ja lisää ne kasariin. Kypsennä kunnes kesäkurpitsa on pehmeää
4. Mausta suolalla, pippurilla ja hunajalla

Marskin lihapullat

Lihapullat on maailman paras keksintö! Lihapullaohjeita on moneen lähtöön: on perinteisiä ja on eri tavoilla maustettuja ja sävytettyjä. Itse olen todennut tähän mennessä kaksi ohjetta ylitse muiden. Ensimmäinen (ja ehkäpä paras) on Nigella Lawsonin ohje ja toinen hyvä on italialaishenkinen tomaattikastikelihapullahässäkkä. Siltikin maailman parhaat lihapullat olen syönyt mummolassa lapsena. Niissä ei ole mitään erityistä, luulenpa että niiden salaisuutena on vanha valurautapannu, kunnollinen liha ja ujostelematon voin käyttö. Ruokamuisto jota en unohda!

Pitihän sitä taas sitten tehdä jotain hieman erilaista ettei elämä käy aivan tylsäksi tavallisten lihapullia pyöritellessä. Glorian ruoka&viini –lehden numerossa 6/2009 oli oikea kokoelma eri maiden pyöryköitä ja suomalaisena ohjeena oli Marskin lihapullat joista tein oman versioni.



n. 20 kpl

1 dl vaalean leivän muruja
0,75 dl vettä
2 rkl fondia
400 g naudan jauhelihaa
2 tl sipulijauhetta
1 kananmuna
60 g janssonfileitä
mustapippuria
suolaa

keitinliemi:
1,5 l lihalientä
3 dl keskiolutta

1. Valmista lihapullataikina: murenna vaalea leipä kulhoon ja kaada päälle vesi ja fondi. Sekoita ja anna turvota.
2. Hienonna janssonfileet ja lisää ne kulhoon. Lisää loput ainekset ja sekoita tasaiseksi massaksi.
3. Muotoile taikinasta pieniä pyöryköitä
4. Kiehauta lihaliemi kattilassa ja lisää sekaan olut. Kypsennä lihapullat liemessä pienissä erissä, noin 10 minuuttia. (Siivilöi liemi talteen ja käytä se kastikkeen valmistukseen)

Banaaniletut

Lettuja lettuja. Muksut tykkää letuista ja muksut tykkää banaaneista. Näiden lettujen tekoon pienempikin pääsi osallistumaan täysipainoisesti. Banaani, leikkuulauta ja haarukka ja kerrankin saa luvan kanssa tilsiä!



n. 16 kpl

4 (n. 600 g) banaania
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
0,25 tl inkivääriä

1. Tilsi banaanit mahdollisimman sileäksi soseeksi. Sekoita joukkoon muut aineet ja anna turvota kymmenisen minuuttia
2. Paista letut pikkulettupannulla rasvassa rapsakoiksi

Hedelmäinen kookostorttu

Tämän tortun olen leiponut joitakin viikkoja sitten enkä leipomiseen johtaneista tapahtumista tai ajatuksen kulusta osaa sanoa yhtään mitään. Enkä myöskään reseptin alkuperästä. Sen verran voin kertoa että alkuperäisessä ohjeessa torttu oli koristeltu vadelmilla, mutta tähän aikaan vuodesta turvauduin säilöttyihin etelän hetelmiin.

Pohja oli hieman liian kuiva ja jollain tapaa mitäänsanomaton. Suosittelen käyttämään jotain muuta hyväksi havaittua piiraspohjan ohjetta. Täytekiisseli sen sijaan maistui oikein hyvältä. Yhtä aikaa täyteläiseltä kookokselta ja vaniljalta sekä kirpeän kevyeltä limeltä. Täyte saattaisi toimia hyydytettynä suklaisen täytekakun välissä!



pohja:
100 g pehmeää voita
0,5 dl sokeria
1 muna
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta

kookoskiisseli:
200 g kookoskermaa
1 lime
1 muna
1 rkl maissitärkkelystä
0,75 dl sokeria
1 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

pinnalle:
hedelmäkuutioita tai marjoja

1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna voimakkaasti vatkaten. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää jauhoseos voi-sokeri-muna-vaahtoon. Sekoita tasaiseksi taikinaksi
2. Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan (halk. 20 cm) ja painele valmis taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Laita pohja jähmettymään pakastimeen vartiksi
3. Valmista kiisseli: Pese lime ja raasta kuori talteen. Purista mehu kattilaan. Lisää kattilaan kookoskerma, muna, maissitärkkelys ja sokeri. Sekoita ainekset sekaisin. Kuumenna kiisseliä koko ajan sekoittaen kunnes sakenee. Älä päästä kiehumaan! Jätä kiisseli jäähtymään
4. Pistele torttupohja haarukalla ja paista 200 asteessa 15 minuuttia. Anna jäähtyä vuoassa ja nosta sitten tarjoiluvadille
5. Vaahdota vaniljakastike ja kääntele se varovaisesti jäähtyneen kookoskiisselin joukkoon. Levitä täyte torttupohjalle ja koristele pinta hedelmälohkoilla tai tuoreilla marjoilla. Ripottele pinnalle myös limenkuoriraaste.

Mokkamuffinssit

Levoton olo, pitää vaan kävellä pitkin kämppää. Välillä kurkata blogeja, kävellä taas hetkinen ja huokailla. Mihinkään ei voi keskittyä. Täytyy kurkkailla kaappeihin. Hiki kihoaa jo otsalle ja olo alkaa käydä sietämättömäksi! PAKKO LEIPOA!!!!

Kun yllättävä leipomisen tuska pitkän jauhopeukalon lepuutuksen jälkeen iskee eikä kaapeissa ole juuri mitään on vaihtoehtoina tehdä jonkun sortin keksejä tai muffinsseja. Nyt kaipasin mittaamista ja ronskia sekoittamista rennolla ranteella joten valintani oli muffinssit. Kaivoin Cordon Bleun muffinssikirjan esille ja selailin ohjeita. Ensimmäinen kaappien sisällölle sopiva ohje oli mokkamuffinssit – niitä siis!

Ja jopas helpotti!!



10 kpl

1,75 dl maitoa
1,5 rkl pikakahvijauhetta
80 g voita
3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
2 rkl kaakaojauhetta
1,5 dl fariinisokeria
1 kananmuna

1. Kuumenna maito pienessä kattilassa höyryäväksi. Sekoita joukkoon pikakahvijauhe ja jätä jäähtymään
2. Sulata voi ja jätä jäähtymään
3. Sekoita kulhossa jauhot, leivinjauhe ja kaakaojauhe (siivilöitynä) ja sekoita ne sekaisin. Sekoita joukkoon myös fariinisokeri
4. Tee kuiva-aineseokseen kuoppa keskelle ja kaada kuoppaan maitokahvi, voisula ja kananmuna jonka rakenne on kevyesti vatkattu rikki. Sekoita taikina nopeasti sekaisin, ei tarvitse olla turhan tarkka!
5. Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa n. 20 minuuttia

Uuniperunat ja herkkutattikastike

Onhan tuota edellisestä postauksesta aikaa taas vierähtänyt! Arki on vienyt aivan täysin mukanaan ja ruuanlaitto on useimmiten melkoista pakkopullaa. Työpäivän jälkeen yrittää vain päästä mahdollisimman helpolla ja saada niin lasten kuin omankin vatsansa suunnilleen täyteen. Toki helppoa ja nopeaa ruokaa on maailma pullollaan mutta koska ajatustoiminta tuntuu kotona olevan jokseenkin jähmeää (ja iltapäivän ja illan tunteihin täytyy mahduttaa ruuanlaiton lisäksi myös kaikki muut kotityöt) on arkiruoka useimmiten sitä jauhelihakastiketta ja carbonaraa - eli aivot narikkaan ja ainekset kattilaan.

Onneksi välillä on vapaata ja rauhaa viikonloppuisin, silloin on aikaa lukea blogeja ja etsiä uusi ideoita kokeiltavaksi. Sen jälkeen ongelmaksi muodostuu enää kirjoittamisen nihkeys. Blogini jatkaa hyvinkin luontevasi lyhyttä ja ytimekästä linjaansa.

Reilu kaksi viikkoa sitten vietin vapaata ja syksyistä viikonloppua pitkän kävelylenkin merkeissä. Tai no, lenkki ei ollu pitkä matkassa vaan ajassa. Neljän kilometrin lenkkiä kävelin melkein 2 tuntia. Syynä tähän oli kaunis auringonpaiste ja lenkkiseurana ollut Canon. Muistikortille tallentui syksyisen luonnon kauneutta lenkkipolun varrelta. Keittiössä syksyistä tunnelmaa jatkoivat suolapedillä kypsennetyt uuniperunat ja herkkutattikastike. Ohje Glorian Ruoka&viini-lehden numerosta 6/2011.



perunat:
4 Rosamunda-perunaa
1 kg karkeaa merisuolaa
voita

sienikastike:
3 kourallista kuivattuja herkkutatteja
1 rkl voita
200 g creme fraichea
0,5 dl majoneesia
2 tl persiljaa
1 rkl kapriksia
1 rkl dijonsinappia
1 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa

1. Pese perunat huolella ja pistele ne haarukalla. Kaada uunivuokaan suolaa noin 3-4 cm:n kerros. Laita perunat suolapedille ja kypsennä 200 asteessa noin 50 minuuttia kunnes perunat ovat kypsiä
2. Valmista kastike perunoiden kypsyessä: liota sienet lämpimässä vedessä pehmeiksi. Hienonna ja paista ne voissa. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset sekaisin ja nosta kastike maustumaan jääkaappiin
3. Tee kypsiin perunoihin viilto ja laita viiltoon nokare voita. Anna voin sulaa hetkinen ja laita viiltoihin sienikastiketta. Laita loppu kastike tarjolle kulhoon