Bramble

Drinkkihommat ovat alkaneet minuakin vähitellen kiinnostaa kun olen seurannut murusen askartelua juomasekoitusten parissa. Niinpä eräänä viikonloppuna minäkin otin cocktailkirjan kauniiseen käteeni ja etsiskelin sieltä mukavan ohjeen. Ainekset listalle ja mars Alkoon. Hyllyn ääressä totesin että ei, tätä tuotetta ei meillä täällä ole myynnissä ja jouduin ottamaan googlen avuksi hyllyjen välissä. Ohje löytyi Drinkkiklubi.comista ja uudella ajatuksella valkkasin hyllystä ainekset matkaan.

Harjoittelin tähän saumaan myös sokeriliemen keittämisen, joka olikin aivan yksinkertainen homma. 1 osa vettä ja 1 osa sokeria mitataan kattilaan ja keitellään muutama minuutti. Valmis liemi jäähdytetään ja käytetään juomasekoituksiin. Kokeiltiin myös sokeriliemen pakastamista ja totesimme, että sekin toimii oikein hyvin. Lientä voikin siis keitellä kerralla isomman satsin ja pakastaa pienemmissä erissä myöhempää käyttöä varten.

Drinkki oli oikein toimiva - hapanta ja makeaa! Aivan ohjeen mukaan ei menty, vaan käytimme jäämurskan sijaan ihan vaan jääpaloja. Makuunhan se ei vaikuta, mutta ulkonäöllisesti murska olisi ollut parempi vaihtoehto.



3,5 cl giniä
2,5 cl sitruunamehua
1 cl sokerilientä
2 cl vadelmalikööriä (karhunvatukka-)

lasi: old fashioned

1. Mittaa gini, sitruunamehu ja sokeri lasiin
2. Täytä lasi jäämurskalla
3. Valuta vadelmalikööri varovasti päälle
4. Laita halutessasi koristeeksi pari vadelmaa tai karhunvatukkaa

Paahdettu palsternakkasalaatti

Tammikuu on jo pitkällä, mutta kurkataan silti vielä pikkuisen takaisin päin ja jouluun. Jouluna syötiin tänäkin vuonna hyvin! Aattona päästiin herkuttelemaan vanhempieni luo joulupöytään, joka on vakiintunut meille perinteiseksi. Tarjolla oli hirvikastiketta, kermaperunoita, laatikoita, fetasalaattia, sienisalaattia ja tietysti piirakoita, kinkkua ja graavilohta. Jälkiruuaksi tein vaniljapannacottaa ja karpalokiisseliä Ylensyöntiinhän sitä tietysti taas kerran sortui hyvistä aikeista huolimatta.

Joulupäivän perinteenä meillä on lasten kanssa ollut jo pitkään keksit, patonki ja juustot. Ja tietysti piirakat, kinkku ja graavilohi. Tänä jouluna kaipasin pöytään myös jotain tuoretta ja tein (lähinnä aikuisten iloksi) makeankirpsakan salaatin. Salaatti sopi hyvin pöydän muihin herkkuihin ja kevensi edes hieman kokonaisuutta. Joulupäivä vietettiin pyjamatyylillä ja siihen sopi oikein hyvin syömiset joiden ääressä ei tarvitse häärätä koko päivää. Helppoa ja hyvää. (Ohje: K-ruoka 6/2017.)

4 annosta



palsternakat:
600 g palsternakkaa
1,5 rkl rypsiöljyä
1 rkl vaahterasiirappia
1 tl kanelia
0,5 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria

salaattiin:
100 g salaattisekoitusta
125 g sinihomejuustoa

granaattiomenavinegretti:
1 granaattiomena
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl punaviinietikkaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

1. Kuori palsternakat ja leikkaa ne pitkiksi lohkoiksi. Sekoita kulhossa öljy, vaahterasiirappi ja mausteet ja pyörittele palsternakkalohkot seoksessa niin että ne maustuvat kauttaaltaan. Levitä lohkot uunipellille leivinpaperin päälle ja paahda 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia kunnes palsternakat ovat kypsiä ja saaneet hieman väriä. Anna jäähtyä
2. Valmista vinegretti: Halkaise granaattiomena ja kopsuttele siemenet irti kauhalla. Laita siemenet kulhoon ja painele niitä hieman että niistä irtoaa noin 0,5 dl mehua. Sekoita joukkoon muut kastikkeen ainekset
3. Pyörittele vinegretti salaatin joukkoon ja nostele se tarjoiluvadille. Asettele päälle palsternakkalohkot ja paloiksi murennettu sinihomejuusto

Persimoniglögi

Jokunen vuosi sitten innostuin joulun alla valmistamaan itse glögejä. Useampi ohje tuli kokeiltua ja suosikiksi valikoitui ensimmäinen vaalea glögikokemus joka sekin valmistettiin omenamehupohjaan.

Tänä vuonna persimoni tuntuu olevan kaikkien huulilla. Parisen vuotta sitten taisin ensimmäisen kerran tuota etelän ihmettä ensimmäisen kerran ostaa. Itse en juurikaan näistä eksoottisista hedelmistä tykkää, mutta esikoinen ihastui persimonin makuun ihan kerta heitolla. Persimonia onkin nyt sen hedelmän sesonkiaikaan meillä syöty ihan urakalla.

Persimonia voi käyttää hyvin monenlaisiin ruokiin. Jokainen ruokaan edes vähän viittaava lehti on tänä syksynä sisältänyt jonkun reseptin jossa persimonia on käytetty. Minä nappasin testattavaksi tämän glögin (Maku 8/2017), joka osoittautui vielä aiempaa omenaista täydellistä kokemustakin paremmaksi kokeiluksi. Kanelia olisi makuuni voinut olla vähän vähemmänkin, mutta kanssajuoja oli sitä mieltä että kanelikokemus oli juuri sopiva! Makuasioista ei varmaan kannata lähteä kiistelemään.



1 l omenatäysmehua
1 l vettä
5 cm:n pala tuoretta inkivääriä
2 persimonia
0,5 tl kokonaisia mustapippureita
5 kanelitankoa
4 neilikkaa
3 rkl ruokosokeria (laitoin 1 rkl vaahterasiirappia ja 2 rkl hunajaa)

1. Kaada mehu ja vesi kattilaan, laita levy päälle ja anna kuumeta
2. Kuori inkivääri ja leikkaa se ohuiksi viipaleiksi. Pese persimonit ja leikkaa ne viipaleiksi
3. Lisää kaikki glögin ainekset kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja anna poreilla miedolla lämmöllä puolisen tuntia
4. Siivilöi mausteet ja nauti kuumana. Terästä halutessasi vaalealla rommilla

Cacio e pepe eli mustapippuripasta

Arkeen kaipaa nopsasti valmistuvaa lohturuokaa. Varsinkin nyt pimeään ja kylmän kosteaan aikaan täyteläisen juustoiset (ja rasvaiset) pastaruuat houkuttelevat. Tämä topakan pippurinen pasta ei maistuisi lapsille ainakaan omassa ruokapöydässäni mutta aikuiseen makuun kipakka pippuri sopii oikein hyvin!

Ruoka tuli tehtyä väsyneenä pitkän ja kiireisen työpäivän jälkeen ei ehkä niin tarkkaan ohjetta lukien. Työnsin ainekset sekaisin ja harmittelin miten persilja menee paakuiksi juuston tarttuessa siihen. Tuumailin ääneen, että olisi kyllä järkevämpää laittaa persilja vasta lautaselle valmiin ruuan päälle ja tarkemmin lukien juuri niinhän ohje neuvoikin tekemään. Älä siis tee niin kuin minä tein vaan niin kuin ohje neuvoo tekemään - persilja vasta lautaselle!! Ohjeen löysin Maku-lehden numerosta 7/2017, mutta hieman tuli taas kerran määriä muuteltua.



2-3 annosta

200 g spagettia
1 rkl voita
1,5 dl parmesaaniraastetta
0,5 dl tuoretta persiljasilppua
reilusti mustapippuria

1. Laita spagetti kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan
2. Raasta odotellessa juusto ja hienonna persilja
3. Kun pasta on kypsää, ota talteen 1 dl keitinvettä. Valuta pasta ja kaada se takaisin kattilaan
4. Sekoita spagetin joukkoon voi ja parmesaaniraaste. Lisää keitinvettä sen verran että juusto sulaa tasaisesti
5. Annostele lautasille ja viimeistele reilusti mustapippurilla ja persiljasilpulla

Bataattipizza

Muruseni tuli metsästysviikonlopun vietosta tuomisinaan saaliin sijasta hyvä idea: bataattipizza. Mikä?! No, bataattipizza! Ensi kuulemalta ajattelin että normaalin pizzapohjan päälle laitetaan bataattia ja olin jo hieman ihmeissäni. Lieneekö monta pusikoissa vietettyä viikonloppua pehmentänyt pään lopullisesti?

Sain onneksi hieman lisätietoja kyseisestä ruokalajista ja kävi ilmi että muruski oli bongannut tuon ihmeellisyyden Pirkka-lehteä selaillessaan. Sain nopsan kuvauksen ruokalajista ja lupasin kokeilla sellaisen askarrella seuraavana viikonloppuna metsästä palaavalle. Muutamaan otteeseen ajatusta päässäni pyörittelin kunnes suunnitelma oli selvä.

Ostin pari bataattia ja pizzaan sopivia täytteitä ja sitten vaan kokeilemaan. Täytteeksi laitoin tomaattikastiketta, mozzarellaraastetta, pepperonisiivuja ja punasipulia. Bataatti vaatii mielestäni aina kaverikseen fetaa (tosin käyttämäni Patros-juusto ei nimisuojatun fetan kriteereitä täytä). Muruski ei fetasta tykkää, joten lisäsin sen herkun vasta lautaselle valmiin pizzan päälle. Patistelin toverin myös maistamaan pikkuisen fetaa ja ylläripylläri: sehän maistui! Täten on taas todistettu että vähärasvainen salaattijuustokuutio on aivan eri asia kuin täysrasvainen ja suolainen verrokki ja että aina kannattaa maistaa.

Kasviksista tehty pohja ei tietenkään ole kiinteä niin kuin tavallinen pizzapohja ja pizzan rakenne oli melko mössöinen. Mutta maku oli aivan loistava! Täytteitä voi varioida aivan mielin määrin, mutta makea pohja kaipaa kyllä kaverikseen voimakkaita ja suolaisia makuja. Pohjan pehmeyttä on myös hyvä tasapainottaa täytteillä joissa on vähän purutuntumaa.

Seuraavaksi on sitten viimein testattava myös paljon puhuttu kukkakaalipizza!



pohja:
n. 300 g bataattia
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä

täytteeksi:
tomaattikastiketta
mozzarellaa
pepperonisiivuja
punasipulirenkaita
fetajuustoa

1. Kuori bataatti ja leikkaa se ohuiksi pyöreiksi siivuiksi. Asettele siivut leivinpaperin päälle uunipellille vähän limittäin niin että ne muodostavat tiiviin pyöreän pohjan. Ripottele päälle hieman suolaa ja mustapippuria ja pirskottele öljyä. Paahda 200-asteisessa uunissa kunnes ne ovat melkein kypsiä
2. Ota bataattipohja uunista ja laita täytteet sen päälle. Jatka kypsentämistä kunnes pizza on kauttaaltaan kypsä

Italialainen lihapullakeitto

Viileät säät ja pimeät illat houkuttelevat tekemään lämpimiä ja kotoisia ruokia. Italialainen keittiö on suosikkini ja pullollaan lämmittäviä makuja. Ohjeen tähän keittoon löysin Glorian Ruoka&viini –lehden numerosta 1/2014. Muokkasin ohjetta jälleen hieman meidän perheen (lue: lapsien) suuhun sopivammaksi. Lihapullat tein hirven jauhelihasta ja salami ja parmesaani antoivat niihin ihanan maun – tuumattiin että joskus täytyy tehdä pelkät pyörykät tällä ohjeella ja syödä ne muusin ja timjamiporkkanoiden kanssa.

Täydellistä viikonloppuruokaa!



lihapullat:
400 g vähärasvaista jauhelihaa
50 g salamia
1 dl parmesaaniraastetta
1 valkosipulin kynsi
0,5 dl korppujauhoja
2 tl oreganoa
0,5 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
1 kananmuna

keitto:
12 dl kasvislientä
2 rkl tomaattipyreetä
2-3 porkkanaa
0,5 kesäkurpitsaa
1,5 dl pientä pastaa
basilikaa
persiljaa

lisäksi:
parmesaania

1. Valmista ensin lihapullat. Pilko salami hienoksi, kuori ja hienonna valkosipulin kynsi. Sekoita kaikki ainekset yhteen ja jätä odottamaan
2. Valmista keitto: mittaa kasvisliemi kattilaan ja lisää sen joukkoon tomaattipyree. Kuumenna kiehuvaksi
3. Kuori ja paloittele porkkanat. Pyörittele lihapullataikinasta pieniä pyöryköitä ja laita ne porkkanoiden kanssa kiehuvaan liemeen. Keitä kymmenisen minuuttia
4. Paloittele kesäkurpitsa. Lisää se pastan kanssa keittoon ja keitä kunnes pasta on kypsää
5. Mausta yrteillä
6. Raasta annoksien päälle reilusti parmesaania

Cuba Libre

Drinksuhommat eivät ole olleet minun juttuni ikinä. Joskus olen tilannut sinisen enkelin ja jonkun kerran gin tonicin, mutta siihenpä ne oikeastaan ovat jääneetkin. Myöskään kotona ei drinkkejä ole tullut tehtyä. Tokihan drinkin juon jos minulle sellainen sekoitetaan ja on aina mukava oppia jotain uutta!

Cuba Libressä yhdistyvät rommi ja cola ja juoma saa raikkautta limestä. Limen sijaan juomaan voi kokeilla myös sitruunaa.



4 cl vaaleaa rommia
10 cl colajuomaa
pari limeviipaletta

lisäksi:
jääpaloja

lasi: Collins

1. Täytä korkea lasi jääpaloilla
2. Mittaa lasiin rommi ja colajuoma
3. Purista limeviipaleista mehu lasiin ja laita myös viipaleet koristeeksi

Limeposset

Muruseni oli reissussa viikon. Viikkohan ei sinällään ole kovinkaan pitkä aika, mutta tässä tapauksessa päivät kuluivat todella hitaasti. Odotin reissulaista kotiin hänen ykkösvalintansa minun kokkailuistani – eli lasagne – uunissa ja viini temperoitumassa. Koska tilanne oli special niin tarjolla oli myös jälkkäriä. Limen ja valkosuklaan ystävälle valitsin tämän hyydytettävän herkun.

Possetia olen tehnyt aiemminkin, sitruunalla sillä kertaa. Silloin maku oli todella sitruunainen ja täyteläinen ja imelä. Samaa linjaa jatkoi tämäkin versio. Posset onnistui teknisesti hyvin, hyytyi kauniisti ja koostumus oli pehmeä ja sileä. Tälläkin kertaa maku oli meidän molempien suuhun liian limettinen ja todella imelä. Pikkushottina tämä menee, mutta kaipaa siltikin mielestäni kaveriksi jotain tasapainottamaan kokonaisuutta. Pieni nokare vaahdotettua sokeroimatonta kermaa annoksen päällä voisi tehdä ihan hyvää. Jatkoon menee, mutta vaatii ehkä hieman testaamista. Minkähän verran sitrusta voi vähentää, että seos vielä hyytyy? Ehkäpä etsin siihen vastausta myöhemmin. (Ohje: maku 2/2017)



6 pientä annosta

4 dl kuohukermaa
1,3 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata
1 dl limettimehua

päälle:
suklaamakeisia tai valkosuklaata rouhittuna
limenkuorta suikaleina

1. Mittaa kerma ja sokeri pinnoitettuun kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta miedolla lämmöllä muutama minuutti koko ajan sekoittaen kunnes sokeri on liuennut
2. Rouhi valkosuklaa ja lisää se kermaseokseen. Sekoittele kunnes suklaa on sulanut
3. Sekoita joukkoon limemehu
4. Kaada seos pieniin laseihin tai jälkiruokamaljoihin. Peitä ja nosta kylmään yön ajaksi
5. Koristele ennen tarjoilua

Uunimunat

Joskus on ihana viettää loivaa aamua. Vaikkapa viikonloppuna kun ei ole mihinkään kiire ja voi nauttia aamurauhasta peiton alla rauhassa. Voi arvailla minkälainen sää ulkona on ennen kuin verhoa raottaa ja kurkistaa pihalle. Voi ottaa aamukahvimukin sänkyyn ja vaikkapa avata telkkarin ja katsoa vähän jotain kevyttä kivaa. Voi laittaa silmät kiinni vielä hetkeksi ja valita ihan itse sen hetken kun nousee sängystä ylös.

Tuollaisia aamuja on harvoin! Lapset pitävät huolen siitä, että aamut alkavat myös viikonloppuisin perinteistä kaavaa noudattaen. Aamukahvi digilehden ääressä ja aamupalaa nälkäisille. Välien selvittelyä ja päivän toiveiden ja suunnitelmien kuuntelemista samalla kun miettii mitä kaikkea kotihommia itse täytyy ehtiä hoitaa siinä samalla.

Mutta onneksi joskus sattuu hetki, että vapaapäivään saakin herätä ihan rauhassa aikuisten kesken. Saa juoda kahvin sängyssä ja katsoa telkkaria. Saa laittaa aamiaista kiireettä ja syödä hiljaisuudessa. Silloin on lupa herkutella ja nauttia vaikka vähän pidemmänkin kaavan mukaan. (Ohje Maku 2/2016)



0,5 dl ranskankermaa
0,25 tl suolaa
0,25 tl muskottipähkinää
4 kananmunaa
4 kirsikkatomaattia
4 viipaletta pekonia
1 rkl ruohosipulisilppua
nokare voita
parmesaania
mustapippuria

1. Voitele neljä pientä annosvuokaa voilla
2. Sekoita mausteet ranskankermaan ja jaa se vuokiin
3. Riko jokaiseen vuokaan kananmuna
4. Viipaloi kirsikkatomaatit ja laita viipaleet kananmunien päälle. Ripottele pinnalle ruohosipulia
5. Paloittele pekoniviipaleet ja paista ne pannulla kypsiksi. Valuta ylimääräinen rasva pois ja jaa pekoni vuokiin
6. Nosta annosvuoat isompaan uunivuokaan ja kaada isoon vuokaan kuumaa vettä niin että vesi yltää pienempien vuokien puoliväliin
7. Kypsennä munia 175-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia
8. Raasta pinnalle parmesaania ja ripottele hieman mustapippuria. Tarjoa heti

Kung po –tofu

Taannoinen tofupihvitestaus sai tofuhuuman heräämään kotikeittiössäni. Tofu lukeutuu aineksiin joita en edes yritä syöttää kanssaruokailijoille. Tofu on sen verran miedon makuista että vaatii melko napakan maustamisen ja siinä kohdassa lapset sanovat että yök en syö. Murunen on tofua maistellut ja todennut että kiitos, ei. Tofua on siis ruokapöydässä silloin kun syöjiä on paikalla vain yksi. Jos jotain iloa haetaan metsästyskauden yksinäisistä viikonlopuista, niin se on ehdottomasti se, että voi syödä ihan mitä vaan! Vaikkapa tofua! (ohje: Vegaaniliitto)



3-4 annosta

250-300 g kiinteää tofua
50 g cashewpähkinöitä
2 rkl rypsiöljyä
2 valkosipulin kynttä
2 kevätsipulia varsineen tai pala purjoa
1 tl punaista currytahnaa
1 iso suippopaprika

kastike:
2 rkl soijakastiketta
2 rkl viinietikkaa (riisi-, omena-, valkoviini- tai punaviini-)
2 rkl vettä
1 rkl seesamiöljyä
1 rkl maissitärkkelysjauhoja
2 tl fariinisokeria

1. Sekoita kastikkeen ainekset yhteen ja jätä odottamaan
2. Paahda pähkinät pannulla ja jätä odottamaan
3. Kuutioi tofu
4. Kuori ja hienonna valkosipulin kynnet ja pilko sipulit ja paprika
5. Kuumenna öljy pannulla ja lisää pannulle kasvikset ja currytahna. Kypsennä muutama minuutti. Lisää pannulle tofukuutiot ja paista kunnes tofu alkaa saada väriä
6. Kaada pannulle kastike ja kuumenna nopeasti kunnes kastike sakenee ja sitoo ainekset yhteen. Sekoita joukkoon lopuksi pähkinät
7 Tarjoa nuudeleiden kanssa

Pastaa, hernepestoa ja pekonia

Veri vetää keittiöön ja ruokaharrastus on taas nostanut isosti päätään! Viikonloput ilman lapsia ovat useimmiten keskittymistä ruuanlaittoon ja uusia ohjeita tulee testailtua entisten hyviksi havaittujen lisäksi. Lasten ollessa kotona mennään tutulla linjalla – vai mennäänkö?

Eräänä viikonloppuna huomasin, että kun teen perjantaina ruokaa josta riittää lauantaillekin ja sunnuntaina taas jotain tuttua ja turvallista niin noiden aterioiden väliin jää itselleni eräänlainen free zone jonka voin käyttää johonkin uuden testaamiseen. Olenpas kerrassaan fiksu!

Tämä pastaruoka olikin testaamisen arvoinen. Ohjeen nappasin Glorian Ruoka&viini –lehden numerosta 2/2015. Parmesaani maistui mielestäni tässä liian vähän ja sitruunan maku oli todella voimakas, korjasin määriä hieman alla olevaan ohjeeseen. Hyvin suunniteltu kokonaisuus, jossa maut ja tekstuurit muodostavat hienon kokonaisuuden!



400 g spagettia
140 g pekonia

sitruunaöljy:
0,5 dl oliiviöljyä
1 sitruuna
0,5 tl sokeria
ripaus suolaa

hernepesto:
200 g pakasteherneitä
0,75 dl parmesaaniraastetta
0,5 ruukkua basilikaa
1 valkosipulin kynsi
1 rkl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä
pastan keitinvettä

1. Laita pastavesi kuumenemaan ja keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
2. Valmista sitruunaöljy: pese sitruuna huolellisesti. Raasta kuori ja purista mehu (ruokaan tarvitaan noin 3 rkl mehua). Mittaa öljyn ainekset pieneen kulhoon öljy ja sekoita tasaiseksi. Jätä odottamaan
3. Pilko pekoni paloiksi ja paista rapeaksi pannulla. Valuta tarvittaessa liika rasva pois talouspaperin päällä lautasella
4. Mittaa hernepeston ainekset monitoimikoneen kulhoon ja soseuta tasaiseksi. Ohenna tarvittaessa pastan keitinvedellä
5. Valuta kypsä pasta ja sekoita sen sekaan sitruunaöljy. Sekoita joukkoon myös pesto ja pekoni. Raasta halutessasi päälle vielä parmesaania ja rouhaise mustapippuria

Tofupihvit

Metsästyskausi. Tarkoittaa viikonloppuja itsekseen kun murunen on jahtaamassa ruokaa lautaselle. Itsekseen olo tarkoittaa itsekseen syömistä. Reseptilootaa tulee katsottua ihan eri silmällä ja kasvisruokien ohjeet pääsevät testiin. Tofua olen pari kertaa aiemmin syönyt, mutta en ole siihen kovinkaan isosti ihastunut. Nyt päätin antaa tofulle vielä yhden mahdollisuuden kun löysin pari herkullisen oloista ohjetta Vegaaniliiton kasvisruokaohjevihkosesta. Ja kylläpä kannatti! Marinadi antoi tofulle ihanan maun ja korppujauhoilla pihveihin sai mukavan rapsakan pinnan. Tofun rakenne oli yllättävän napakka verrattuna aikaisempiin muistikuviini ja tämä ohje menee ehdottomasti jatkoon!



1 pkt 250-300g kiinteää tofua

marinadi:
2 valkosipulin kynttä
1 tl tuoretta inkivääriraastetta
2 rkl soijakastiketta
1 rkl sitruunamehua
1 rkl tomaattipyreetä
2 tl savupaprikajauhetta
1 tl garam masalaa
0,25 tl chilijauhetta
0,5 dl öljyä
0,5 dl vettä

paistamiseen:
öljyä
korppujauhoja

1. Valmista marinadi: kuori valkosipulin kynnet ja raasta ne pieneen kulhoon. Lisää muut ainekset ja sekoita tasaiseksi seokseksi
2. Leikkaa tofu paksuiksi pihveiksi ja laita ne pakastepussiin. Kaada marinadin tofuviipaleiden sekaan ja sulje pussi tiiviisti. Anna maustua yön yli
3. Kierittele pihvit korppujauhoissa ja paista öljyssä rapeapintaisiksi

Blue margarita

Kun murunen on drinkkiharrastaja niin joskus silloin tällöin – esimerkiksi tilipäivänä – illalla saattaa tarjolla olla vähän spesiaalimpi yömyssy, vaikkapa sininen sellainen. Murunen teki tämän ilman makeutusta, mutta omaan suuhuni sitruunan happamuus ja suola olisivat kaivanneet hieman sokeria. Oikein pirteä ja raikas juoma näinkin, joskin suurin osa suolasta jäi itselläni lasin reunaan.



6 cl tequilaa
3 cl blue curacaota
4,5 cl sitruunamehua (n. 2 sitruunaa)
(1 rkl triple seciä tai sokerisiirappia)
muutama jääpala
sormisuolaa

lasi: margarita

1. Purista sitruunoista mehu ja valuta se siivilän läpi
2. Kaada sormisuolaa lautaselle. Kostuta lasin reunat sitruunan kuorella pyyhkäisemällä ja kasta lasi suolaan
3. Mittaa ainekset shakeriin ja ravista voimakkaasti sekaisin
4. Kaada juoma lasiin (jätä jäät shakeriin) ja nauti heti

Unkarilainen perunapata

Olipa yllättävän herkullinen perusruoka! Huolellisella ja ajatuksella tehdyllä yksinkertaisellakin maustamisella saa näköjään ihmeitä aikaan. Ei mitään ihmeellistä, mutta kuitenkin sellaista, joka maistui ihanan lämmittävältä nälkäkiukun hiipiessä kohti iltapäivän geokätkörymyilyn ja kastuneiden varpaiden jälkeen! Nesteen määrää on hieman vähennetty alkuperäisestä. (Ohje: Maku 4/2017)



4 annosta

400 g maustamatonta broilerinfileetä (suikaleet käy myös)
6 perunaa (jauhoinen lajike)
1 sipuli
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl paprikajauhetta
1 rkl tomaattipyreetä
n. 3 dl vettä
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
2 rkl creme fraichea
1 rkl tuoretta ruohosipulia tai persiljaa

1. Kuutioi broilerin fileet, kuori ja paloittele perunat, kuori ja hienonna sipuli
2. Kuullota sipuli öljyssä pannulla. Lisää paprikajauhe ja tomaattipyree ja jatka kypsentämistä hetki miedolla lämmöllä
3. Lisää broilerit pannulle ja ruskista ne
4. Lisää perunat ja vettä sen verran että ainekset peittyvät kokonaan
5. Lisää suola ja pippuri ja kuumenna kiehuvaksi.
6. Kypsennä miedolla lämmöllä kunnes perunat ovat niin pehmeitä että ne alkavat hieman hajota. Lisää tarvittaessa vettä
7. Lisää lopuksi creme fraiche ja sekoita tasaiseksi. Viimeistele tuoreilla yrteillä

Spiraaliskonssit

Perjantai-iltapäivänä pääsin ajoissa töistä ja kävin matkalla ruokakaupassa. Väsynyt olo jatkuu vaan ja raahauduin kotiin varautuen kiireeseen ja hässäkkään. Kotona minua odottikin hyväntuuliset lapset! Nälkätilanne oli kuulemma pikkuhiljaa hiipivä ja päätin laittaa ruuan saman tien. Valmistin pojille todellista gurmeeta: pakastimesta sulatettua jämägrillimakkaraa pannulla paistettuna kera pikanuudeleiden. Sain molemmista suista ylistystä ja suitsutusta siitä miten hyvää ruokaa olin valmistanut. No, kiitos kiitos, pientähän tämä…

Kieltämättä positiivinen palaute – vaikkakin vähän asian vierestä – sai hyvän vireen päälle. Kotitöitä ei ollut (ihme ja kumma) ja pojat lähtivät viikkorahat taskuissaan viikonlopun herkkuostoksille. Pötköttelin hetken sängyllä ja uni alkoi hiipiä silmään. Pojat palailivat kaupasta ja vetäytyivät tyytyväisenä telkkarin ja tabletin ääreen sipsipusseineen ja totesin että on ihan pakko nousta ylös jos meinaa hereillä nukkumaanmenoaikaan saakka kestää. Olin varannut iltapalaleivontatarvikkeet viikonlopulle ja nyt olikin aika ottaa ne esille. Lasi viiniä, hyvää musiikkia ja rauhaisaa touhuamista keittiössä. Ihan hyvä perjantai ja maukas iltapala! (Ohje: Maku 3/2015)



n. 15 kpl

taikina:
4,5 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl timjamia
0,25 tl suolaa
1 prk (200g) kermaviiliä
75 g voita
1 kananmuna

täyte:
140 g pekonia
1 iso punasipuli
1 valkosipulin kynsi
1 rkl tuoretta timjamia
1 ps (150g) pakastepinaattia
1 rkl dijon-sinappia
0,5 tl mustapippuria
ripaus suolaa
175 g cheddarjuustoa

voiteluun:
1 kananmuna

1. Sulata taikinan voi ja jätä se jäähtymään. Raasta cheddar valmiiksi.
2. Valmista ensin täyte. Pilko pekoni ja paista se rapeaksi pannulla. Valuta rasva pois talouspaperin päällä lautasella.
3. Kuori ja hienonna sipulit ja kuullota ne pehmeiksi. Lisää pinaatti ja mausteet ja kypsennä hetki kunnes mahdollinen neste on haihtunut
4. Valmista taikina: sekoita kuivat aineet kulhossa ja tee niihin kuoppa. Lisää kermaviili, voisula ja kananmuna ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Älä vaivaa
5. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä n. 30x40 cm levyksi. Levitä levylle pinaattitäyte, ripottele päälle pekoni ja 2/3 juustoraasteesta. Kääri levy tiukaksi rullaksi.
6. Leikkaa rullasta n. 2 cm:n levyisiä paloja ja laita ne uunipellille leikkuupinta ylöspäin. Voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle juustoraastetta.
7. Paista 225-asteisessa uunissa n. 13 minuuttia

Lohimedaljongit aasialaiseen tyyliin

Sunnuntai-illaksi mietin saunan jälkeen nopeasti ja vähällä vaivalla valmistuvaa ruokaa joka uppoaisi aikuiseen makumaailmaan. Ohjelaatikosta löytyi tämä joskus lippulappuselle kirjoittamani aasialaistyylisen lohen ohje. Ohjeen olin bongannut Jamie Oliverin 30-Minute Meals –ohjelmasta. Jamie teki lohen leikkaamalla nahallisen lohifileen palasiksi, leikkaamalla viillot nahkaan ja kypsentämällä lohipalat kastikkeen päällä uunivuoassa. Koska en halunnut tältä ruualta tähteitä jäävän, ostin kalatiskistä kaksi lohimedaljonkia ja ajattelin että niiden kypsennys on parasta hoitaa pannulla. Lopputulos oli ihanan mehevä! Kerrankin uskalsin lopettaa paistamisen ajoissa ja lohi pysyi mehukkaana, ehkäpä jopa minuutin verran pidempäänkin kypsentää olisi voinut. Lisukkeeksi jäätiin kaipaamaan jotain rapeaa ja napakkaa vastapainoksi nuudeleille ja lohen pehmeydelle. Pannulla paistetut napakat porkkanatikut tai parsakaali olisivat sopineet tähän makumaailmaan hyvin. Todella maukas ja näppärä ruoka!



2 annosta

kaksi lohimedaljonkia
pieni tilkka öljyä
suolaa

kastike:
1 punasipuli
3 cm:n pala inkivääriä
2 valkosipulin kynttä
1 lime
chiliä maun mukaan
1,5 rkl soijakastiketta
2 tl fariinisokeria

1. Kuori ja lohko punasipuli blenderiin. Kuori inkivääri ja raasta se, lisää raaste blenderiin. Lisää sekaan valkosipulin kynnet kuorittuina ja paloiteltuna ja limestä puristettu mehu. Lisää loput kastikkeen ainekset ja surauta tasaiseksi seokseksi.
2. Kuumenna öljy pannulla ja laita lohimedaljongit pannulle. Mausta suolalla ja kaada kastike pannulle. Kypsennä lohi kastikkeessa kypsäksi
3. Tarjoa nuudeleiden kanssa

Kreikkalainen kesäkurpitsa-pastapaistos

Mitä eroa on ostoskorin sisällöllä silloin kun kokkaan koko viikonlopun vain itselleni verrattuna siihen kun ruokapöydässä on myös muu porukka? Yleensä laitan ruokaa sillä ajatuksella ja toiveella, että se pöydässä oleville maistuu. Tai no, jos kaksi kolmesta tai kolme neljästä tykkää niin olen tyytyväinen. Jos tuohon tulokseen haluaa päästä, on välttämättä huomioitava kanssasyöjien rajoittuneisuus tiettyjen ruoka-aineiden kohdalla ja toisaalta myös ne ainekset jotka kuuluvat heidän suosikkeihinsa. Melko usein joutuu tinkimään omista ruokatoiveistaan ja valmistamaan jotain muuta. Kyllähän se jokin muukin on yleensä hyvää, mutta yleensä ei sitä mitä kokkailisin jos voisin valita kaiken aivan omista haluista lähtien.

Tulipahan viikonloppu jolloin olin kotona aivan yksikseni. Suunnittelin huolella jo etukäteen ruuat mitä viikonlopun aikana laittaisin. Perjantaina työpäivän jälkeen kaupassa kulkiessani katsoin ostoskärryä ja tajusin, että sieltä puuttui kokonaan liha – kärryssä oli vain kasviksia, juustoja, pastaa ja jotain satunnaisia mausteita ja muita pikkupuutteita joita perusvarantoon oli tullut. Hyvinkin erilaista kuin yleensä ja epäilen että vain yksi kolmesta tai ehkä jopa kaksi neljästä – riippuen kombosta pöydän ääressä – olisi ollut laittamiini ruokiin tyytyväinen. Tällä kertaa menestys oli kuitenkin taattu ja 100 % ruokailijoista äänesti tämänkin herkun jatkoon! (Ohje: Glorian Ruoka&viini 5/2017)



4 annosta

2 pientä kesäkurpitsaa
3 rkl oliiviöljyä
350 g penneä tai muuta kuviopastaa
200 g fetaa palana
1,5 dl parmesaaniraastetta

kastike:
2 valkosipulin kynttä
1 shalot-sipuli
2 rkl oliiviöljyä
2 prk kirsikkatomaatteja
2 dl kalamataoliiveja
1 tl balsamicoa
1 tl sokeria
1 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
3 rkl tuoretta oreganoa

1. Viipaloi tai kuutioi kesäkurpitsat ja paista niitä öljyssä pannulla kunnes ne saavat vähän väriä. Jätä odottamaan
2. Valmista kastike: kuori ja hienonna sipulit ja kuullota ne pehmeiksi öljyssä pannulla. Lisää sekaan tomaatit liemineen, oliivit, balsamico, suola, sokeri ja mustapippuri. Hauduttele miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia. Hienonna oregano ja sekoita se kastikkeen joukkoon.
3. Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen
4. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja yhdistä pasta, kastike ja kesäkurpitsat
5. Voitele uunivuoka ja kaada puolet pastaseoksesta vuokaan. Lisää sen päälle puolet parmesaaniraasteesta ja murustele puolet fetasta. Kaada loppu pastaseoksesta vuokaan ja lisää päälle loppu parmesaani ja feta
6. Kypsennä uunissa noin 15 minuuttia

Ohrapirtelö

Muruseni oli kesällä saunaillassa ystävänsä luona. Tuo ystävä on vannoutunut olutharrastaja, bloggaaja ja hyvän ruuan ystävä ja seuraavana päivänä sainkin kuulla innostuneen kuvauksen (ja itseasiassa valokuvia herkuista tuli jo illan aikana...) oluella maustetuista burgereista ja ribseistä joita illan isäntä oli takapihan grillissä valmistanut. Parasta kattauksessa oli kuitenkin ollut jälkiruokana tarjottu Ohrapirtelö, joka sai makunsa Imperial Stout-oluesta.

Ajatus olutpirtelöstä kuulosti kieltämättä hieman eksoottiselta, mutta pakkohan se oli uskoa kun noinkin luotettavasta lähteestä tieto tulee. Ajatus pirtelöstä jäi hautumaan kunnes keksittiin sen tekemiselle sopiva hetki. Kun lautasella on karhua, jonka valmistamiseen on käytetty tummaa olutta, on tummaa olutta sisältävä jälkiruoka oikein sopiva. Söimme tosin karhusta jo mahat sen verran täyteen, että jälkkäripirtelöt tehtiin vasta iltamyöhällä.

Enpä olisi arvannut että oluesta saa tehtyä makean jälkkärin. Ja että se on vielä kaiken lisäksi näin herkullinen! Täyteläistä ja voimakasta oluen makua pehmensi jäätelö, raikasti maito ja sopivaa makeutta saatiin vielä kondensoidusta maidosta. Ihana ja helppo herkku, joka sopii mielestäni hyvin sekä kesään että talveen.

Pirtelön (nätillä kuvalla) ja muiden yllämainitun saunaillan herkkujen ohjeet löytyvät JaskanKaljat–blogista.



1 annos

0,5 dl Laitilan Imperial Stoutia (Alkon valikoimista) – Jaskan ohjeessa pirtelöön käytettiin Hiisi Iku-Tursoa, mutta koska sitä ei löytynyt niin valkattiin sen tilalle korvaava tuote.
2,5 dl vaniljajäätelöä
1 dl maitoa
2 rkl kondensoitua maitoa

Mittaa ainekset blenderiin ja surauta tasaiseksi pirtelöksi. Nauti heti. Pirtelön kaverina voi tarjota sen valmistuksessa käytettyä olutta toisesta lasista täydentämään kokonaisuutta.

Vadelmamoussekakku

Joskus on kiva leipoa jotain vähän prameampaa ihan vaan leipomisen ilosta. Kotiviikonloppuna lasten kanssa yleensä aikaa tälle touhulle järjestyy. Silloin voi myös pitkästä aikaa kutsua ystäväperheen kylään. Pieni hetki juhlaa arjen keskelle. (Ohje: Lunni leipoo)



pohja:
175 g kaurakeksejä
75 g voita

täyte 1:
3 dl pakastevadelmia
200 g valkosuklaata
3 dl kuohukermaa
4 liivatelehteä
2 rkl vettä

täyte 2:
200 g valkosuklaata
4 dl kuohukermaa
1 vaniljatanko
4 liivatelehteä
2 rkl vettä
2 rkl pakastekuivattua vadelmaa (jätin pois koska lähikaupan valikoimassa ei tätä ollut)

koristeluun esim:
- pakastekuivattua vadelmaa
- suklaarouhetta
- koristerakeita
- tuoreita vadelmia

Valmista ensin pohja:
1. Murskaa keksit hienoksi ja sulata voi. Sekoita voi keksimurujen sekaan.
2. Pingota irtopohjavuoan (halk. 23cm) pohjalle leivinpaperi. Aseta reunoille suojakalvo tai foliota (itse käytin vuokasprayta). Levitä keksiseos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi

Valmista täyte 1:
1. Laita liivatteet kylmään veteen pehmenemään
2. Kuumenna vadelmat kattilassa ja keitä hetki kunnes ne soseutuvat. Painele siivilän läpi kulhoon. Lisää kulhoon paloiteltu valkosuklaa ja 1 dl kermaa. Kuumenna varovaisesti mikrossa välillä sekoitellen kunnes suklaa on sulanut.
3. Vaahdota 2 dl kuohukermaa vaahdoksi
4. Kuumenna vesitilkka ja liuota liivatelehdet siihen. Kaada liivateseos vadelmaseoksen joukkoon ja sekoita tasaiseksi.
5. Kääntele kermavaahto varovaisesti vadelmaseoksen joukkoon
6. Kaada täyte keksipohjan päälle ja nosta viileään hyytymään noin puoleksi tunniksi

Valmista täyte 2:
1. Laita liivatteet kylmään veteen pehmenemään
2. Paloittele suklaa kulhoon ja lisää joukkoon 1 dl kermaa. Kuumenna varovaisesti mikrossa välillä sekoitellen kunnes suklaa on sulanut.
3. Vaahdota loput 3dl kermaa kuohkeaksi vaahdoksi
4. Kuumenna vesitilkka ja liuota liivatelehdet siihen. Kaada liivateseos suklaaseoksen joukkoon ja sekoita tasaiseksi.
5. Kääntele kermavaahto ja pakastekuivattu vadelma varovaisesti suklaaseoksen joukkoon
6. Kaada täyteseos vuokaan vadelmatäytteen päälle
7. Hyydytä viileässä vähintään 2 tuntia ennen tarjoamista

Irrota hyytynyt kakku vuoasta varovaisesti ja koristele haluamallasi tavalla.

Lohi-ramen

Tänä syksynä olen ollut yllättävän väsynyt. Työ painaa ja vie voimia ja kotona aktiivisen esiteinin ja aivan yhtä aktiivisen kuopuksen kanssa energiaa menee perusarkeen paljon. Viikkoa ennen syyslomaa sanoin työkaverilleni, että tänä vuonna tuntuu, että en välttämättä syyslomaa tarvitsekaan, vaan voisin aivan yhtä hyvin olla töissä ja lomailla sitten jouluna. Hain kuitenkin loman (koska lapset ovat joka tapauksessa koulusta lomalla) ja sain sen toiveideni mukaan. Eli koko viikko kotona!

Energisenä touhusin alkuviikon kotihommia ja vietin aikaa lasten kanssa. Loppuviikosta hommat oli hoidettu ja oli aikaa pysähtyä. Vastassa olikin väsymys! Nukuin koko lomaviikon pitkiä yöunia ja monena päivänä myös päiväunet. Vasta pysähtyminen ja rauhoittuminen sai minut näkemään väsymykseni syksyn kiireiden jälkeen.

Syyslomaviikkoni jatkuikin yllättäen kun kuopus sairastui. Kovaa kuumetta ja yskää piti melkein viikon. Jäin kotiin potilaan kanssa ja tein kotona ollessani työhommia – kuroen rästitöiden pitkää listaa edes hieman kiinni. Sairastuvan jälkeen ohjelmassa oli koulutuspäivä ja muutama kiireinen tunti töissä järjestellen ja ottaen tilannetta taas haltuun. Sitten tuli perjantai ja lyhyt työpäivä. Suoraan kauppaan, sieltä kampaajalle ja sitten viimein huokaisemaan hetkeksi metsään. Kotiin palattuani viluisena, vetäisin villatöppöset ja fleecatakin päälle, kaadoin lasin punkkua ja istahdin alas tuumaamaan illan ruokaa, joka oli lohi-ramen.

Ramen-keitto on japanilainen nuudelikeitto, johon proteiiniksi voi lisätä melkeinpä mitä vain – porsasta, lohta, äyriäisiä, tofua tai vaikkapa keitettyä ja marinoitua kananmunaa. Idea tähän lähti eräässä lehdessä olleesta ohjeesta, mutta se tuntui liian yksioikoiselta. Käytin siis hetken googlen ääressä tutkaillen erilaisia ramen-keittojen ohjeita ja niitähän tuntuu olevan aivan yhtä monta kuin tekijöitäänkin!

Ramen-keittoon kuuluu oleellisena osana kasvikset (esim. porkkana, sipuli, sienet, lehtikaali, pinaatti), munanuudelit ja maukas liemi. Liemi on tämän ruoan sielu ja siihen nimenomaan täytyykin panostaa, siksi ohjeessa ollut currytahna tuntuikin hieman liian helpolta ratkaisulta. Kaivelin kaapeista tähän keittoon sopivia mausteita ja sävelsin niistä sitten liemen, joka omaan suuhuni ainakin oli hyvinkin onnistunut!

Kasviksiksi kaapista löytyi porkkanaa, sieniä ja purjoa ja proteiiniksi olin tätä varten ostanut pienen palan lohta. Keittelin keittoa hartaudella maistellen ja lisäillen mausteita että makean, suolaisen, tulisen ja happaman tasapaino löytyy parhaalla madollisella tavalla. Lopputulos vei kielen mennessään!

Pojat olivat menneet viikonlopuksi isänsä luo ja murunen hirviä jahtaamaan, joten ruokaseurana olin vain minä. Vaikka hiljaisuus kuulostikin hyvältä, laitoin parhaiden biisien listan soimaan ja aloin nauttia viikonlopun tunnelmasta!



2 annosta

8 dl kasvislientä
1 tl tuoretta inkivääriraastetta
1 valkosipulin kynsi
chiliä maun mukaan
1 porkkana
2 tl kalakastiketta
2 tl soijakastiketta
2 tl fariinisokeria
0,5 limen mehu
100 g munanuudeleita
1 dl liotettuja suppilovahveroita (tai esim, pari isoa herkkuseintä)
pieni pala purjoa tai 1 kevätsipuli
200 g lohifileetä
tilkkanen rypsiöljyä
2 tl seesamiöljyä
suolaa
2 rkl seesaminsiemeniä

1. Mittaa kasvisliemi kattilaan ja kuumenna se kiehuvaksi. Jos käytät kuivattuja sieniä, laita ne likoamaan
2. Kuori inkivääri ja valkosipuli ja raasta ne hienoksi raasteeksi. Lisää raasteet ja chili liemen sekaan. Anna kiehua hiljalleen
3. Kuori porkkana ja leikkaa se tikuiksi. Lisää liemen joukkoon.
4. Mausta liemi kalakastikkeella, soijakastikkeella, fariinisokerilla ja limen mehulla
5. Kun porkkanat ovat melkein kypsiä, lisää keittoon nuudelit, renkaiksi leikattu purjo ja sienet (mikäli käytät tuoreita sieniä, paloittele ne sopiviksi suupaloiksi)
6. Kuumenna pannulla tilkkanen rypsiöljyä ja seesamiöljyä. Leikkaa lohifilee annospaloiksi ja paista palat pannulla kypsiksi.
7. Kun nuudelit ovat kypsät, tarkista liemen maku ja varmista että maut ovat tasapainossa.
8. Annostele keitto kulhoihin ja nosta lohipalat päälle. Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä