Kookosvanukas

Simppeli jälkkäri viime sunnuntailta. Löysin ohjeen Pirkasta, mutta lopputulos ei taas ollut ihan sinne päinkään. Alun perin jälkkäriin olisi tullut appelsiinia ja marmeladia, mutta tein niiden tilalle simppelin ”kastikkeen” mangohillosta. Tein, kuvasin ja syötiin. Vasta koneella kuvia katsoessani huomasin kuinka hyvin tämä jälkkäri sopisi pääsiäiseen kananmunamaisen ulkonäön puolesta. Se ON mangokastiketta, ei keltuainen!



6 annosta

400 ml kookosmaitoa
3 dl kevytmaitoa
3 rkl sokeria
4 rkl maissitärkkelysjauhoja
2 tl vaniljasokeria

kastike:
n. 3 rkl mangohilloa
n. 3 rkl kylmää vettä

1. Sekoita vanukkaan ainekset kylmänä kattilassa. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan huolella sekoittaen. Keittele hiljakseen pari minuuttia. Kaada kuuteen annosmaljaan tai lasiin ja jäähdytä jääkaappikylmäksi
2. Valmista mango”kastike”: vispaa hillon joukkoon vettä kunnes saat sopivan kastikemaisen koostumuksen. Jaa kastike vanukkaiden päälle

Pastaa ja paahdettua paprikaa

Paahdettu paprika. Unohdettu herkku. Hiihtolomaviikolla paahdoin paprikaa pitkästä aikaa salaattia varten ja paprikan makeus yllätti minut täysin. No pitihän sitä herkkua tietenkin saada lisää! Tein pastan jossa paahteinen paprikan maku on pääosassa. Maku oli hyvä – paprikainen. Hieman jäin kaipaamaan jotain särmää tähän kuitenkin. Ehkäpä ripsaus chiliä olisi tuonut tähän sitä kaivattua jotain. Ensi kerralla sitten. Ohje mukailtu Pioneer Womanin ohjeen pohjalta.



3-4 annosta

300 g pastaa
3 suippopaprikaa
0,5-1 dl pinjansiemeniä
2 valkosipulin kynttä
1 sipuli
loraus oliiviöljyä
1 dl ranskankermaa
suolaa
mustapippuria

1. Pese ja halkaise paprikat pituussuunnassa. Poista siemenet ja vaaleat seinämät. Laita paprikat kuori ylöspäin uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda 200 asteessa 20-30 minuuttia, kunnes kuoret alkavat saada väriä. Nosta kuumat paprikat pakastepussiin, sulje pussi ja anna paprikoiden jäähtyä haaleiksi. Irrota paprikoiden kuori sormin
2. Laita pastavesi kiehumaan ja keitä sitten pasta pakkauksen ohjeen mukaan
3. Paahda pinjansiemenet kuivalla kuumalla paistinpannulla kunnes ne alkavat tuoksua ja saada hieman väriä
4. Soseuta kuoritut paprikat monitoimikoneessa pinjansiementen kanssa
5. Kuori ja hienonna valkosipulin kynnet ja sipuli. Kuullota ne pannulla öljyssä pehmeiksi
6. Lisää pannulle paprikasose ja ranskankerma. Kuumenna ja mausta suolalla ja pippurilla.
7. Sekoita kastike kypsän valutetun pastan sekaan. Raasta tai vuole annoksen päälle parmesaania

Päärynäinen broileripasta

Mutkatonta ja helppoa arkiruokaa joka syntyy käden käänteessä. Tämä ei näytä millekään, varsinkaan kuvassa joka on otettu maha muristen ja lapset ruokaa ympärillä vinkuen. Eli pannu pöydälle ja räps. Valotuksen korjaus ja räps. Valkotasapainon korjaus ja räps. Kuvankäsittelyllä vielä yläkulman varjo rajaamalla pois. Valmis.

Karmeasta kuvasta huolimatta ruoka maistui hyvältä. Kermaiselta ja juustoiselta ja päärynän hennolta makeudelta. Seuraavalla kerralla aurajuustoa vielä sekaan päärynän kaveriksi niin makumaailma on vielä astetta syvempi. Ja hienostuneisuutta arkeen saisi helposti paahdetuilla pähkinöillä tai pinjansiemenillä.

Mutta tällä kertaa syötiin lasten kanssa. Täysjyväkierrepastan kera. Arkena.



3-4 annosta

300 g broilerin suikaleita
luraus rypsiöljyä
suolaa
mustapippuria
paprikajauhetta
1 sipuli
1 päärynä
1 dl vettä
pieni luraus kanafondia
2 dl kuohukermaa
1 dl mozzarellaraastetta

1. Kuumenna öljy pannulla ja ruskista broilerin suikaleet kauttaaltaan. Mausta ne suolalla, pippurilla ja paprikajauheella
2. Kuori ja hienonna sipuli. Kuori ja paloittele päärynä. Lisää sipulisilppu ja päärynäkuutiot pannulle ja kuullota viitisen minuuttia
3. Kaada pannulle vesi, fondi ja kerma ja keittele kymmenisen minuuttia
4. Lisää lopuksi juustoraaste ja sekoittele kunnes se sulaa
5. Tarjoa pastan kera

Mustikkainen vodka-tonic

Ei lomaa ilman drinkkiä! Oikeasti, en ole ollenkaan drinkki-ihminen eli ihan perusdrinkitkään eivät ole minulle tuttuja. Menneellä hiihtolomalla täytyi kuitenkin huolehtia myös after-ski osuudesta ja vodka-tonicista tuli heti oitis miun suosikki. Ensimmäinen hörppy yllätti happamuudellaan vaikka unohdin ohjeessa mainitun sitruunan lasista kokonaan, mutta happamien makujen ystävänä drinkki maistui kuitenkin yllätyksen jälkeen todella hyvältä. Mustikkainen maku tuli hennosti esille vasta myöhemmin marjojen sulaessa ja mehun sekoittuessa juomaan. Ohje Glorian ruoka&viini –lehden numerosta 2/2013.



1 annos

2-3 jääpalaa
1 rkl jäisiä mustikoita
4 cl vodkaa
2 dl tonicia
1 sitruunaviipale

1. Laita jäät ja mustikat lasiin
2. Lisää muut aineet ja sekoita lusikalla. Lisää lopuksi lasiin sitruunaviipale

Makaroonisalaatti

Pioneer Woman toi paljon hyvää vastikään olleelle hiihtolomaviikolleni. Yksi herkku oli tämä makaroonisalaatti, joka Ree itse oli otsikoinut parhaaksi ikinä. Ja kyllä, se oli todella hyvää! Pari juttua vaan… Sitä ihanan makeaa paahdettua paprikaa olisi saanut kyllä olla enemmän taittamaan salaatin happamia makuja. Ja majoneesin teon suhteen olisi pitänyt uskoa omaa ennakkoajatusta.

Olen nimittäin vastikään siirtynyt käyttämään kylmäpuristettua rypsiöljyä tavallisen sijaan. Mietin että noinkohan majoneesista tulee hyvää noin voimakkaanmakuisella öljyllä. Hiljensin epäilyni tuumaamalla että rypsi on rypsi, ei oliivi ja surauttelin kylmäpuristetun majoneesin. Ei hyvä!! Lopputulos oli kauniin keltainen, mutta maku oli happaman karvas ja se sävy tuli läpi koko salaattiin. Periaatteessa siis hyvä salaatti, majoneesin valmistus vaan ei tällä kertaa mennyt ihan putkeen. Mutta oppia ikä kaikki: älä tee majoneesia kylmäpuristetusta rypsiöljystä tai oliiviöljystä tai mistään muustakaan voimakkaasta öljystä. Käytä halpaa ja neutraalin makuista ihan tavallista rypsi- tai auringonkukkaöljyä.

Mutta tee kuitenkin tätä salaattia!



n. 6 annosta

2 suippopaprikaa
300 g pikamakaroneja (siks kun ne on niin mukavan pieniä)
1 annos (1 dl) majoneesia (tein ilman sinappia)
0,25 dl maitoa
0,5 rkl punaviinietikkaa
1 tl ruokokidesokeria
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1 dl kalamataoliiveja
1 suolakurkku
1 shalot-sipuli

1. Halkaise paprikat ja poista niistä siemenet. Huuhdo ja laita kuori ylöspäin uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda paprikoita 200 asteessa noin vartti kunnes kuoret alkavat saada väriä. Laita paprikat suljettuun pakastepussiin jäähtymään noin puoleksi tuntia. Irrota kuoret sormin ja paloittele paprika pieniksi paloiksi
2. Keitä makaronit kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä
3. Valmista majoneesi yllä olevan linkin takana olevan ohjeen mukaan. Ohenna valmis majoneesi maidolla ja vispaa tasaiseksi. Mausta punaviinietikalla, sokerilla, suolalla ja pippurilla. Sekoita kastike makaroonien sekaan
4. Hienonna oliivit ja suolakurkku pieniksi paloiksi. Kuori shalot-sipuli ja hienonna sekin aivan hienoksi. Sekoita kaikki kasvikset makaroonien sekaan
5. Anna salaatin maustua viileässä ennen tarjoamista

Papupihvit

Kummallinen papuhimo iski päivänä eräänä. Otin papupussin pakastimesta sulamaan tarkoituksenani tehdä siitä jotain tahnan tyyppistä näkkäreiden päälle laitettavaksi. Tarkemmin miettiessäni tulin siihen tulokseen että pavut tarvitsevat mausteita ja mausteinen paputahna ei ehkä kuitenkaan ole rukiiselle näkkärille paras päällystevaihtoehto.

Kirjanmerkkipalkki auki ja eikun selailemaan. Luonnollisestikin ohje löytyi Chocochilistä – varmin paikka löytää herkullisia kasvisruokaohjeita (käy tutustumassa jos blogi ei ole vielä tuttu!). Tuon ohjeen ja oman ruokakaapin sisällön pohjalta valmistin näitä herkullisia papupihvejä. Pihvien rakenne meni ehkä hieman kuivaksi, pari ruokalusikallista jogurttia tai kermaviiliä voisi tehdä hyvää taikinan rakenteelle. Mutta herkullisia näinkin! Lisukkeena söin chilillä ja valkosipulilla maustettuja nuudeleita.



1 peruna
1 valkosipulin kynsi
200 g keitettyjä valkoisia papuja
1 shalotsipuli
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl tomaattipyreetä
1 rkl sweet chili –kastiketta
1 dl kaurahiutaleita
1 rkl korppujauhoja
1 rkl perunajauhoja
1 tl paprikajauhetta
1 tl jauhettua korianteria
0,5 tl chilijauhetta
1 tl suolaa

1. Kuori ja raasta raaka peruna hienoksi raasteeksi. Kuori ja raasta valkosipulin kynsi ja sekoita se perunan sekaan
2. Muussaa pavut haarukalla mössöksi ja sekoita mössö perunaraasteen sekaan. Hienonna sipuli aivan hienoksi ja sekoita sekin kasvismassaan.
3. Lisää loput aineet ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan turvota vartin verran
4. Muotoile taikinasta pihvejä tai pyöryköitä ja paista ne runsaassa rasvassa pannulla

Blinit

Blinit ovat minulle aivan uusi juttu. Bliniviikot tulevat ja menevät joka kevättalvi, enkä ole koskaan tullut maistelleeksi kyseisiä herkkuja. Blinien herkullisuutta ylistävät monet, itse en ennakkoon ajatellut niiden olevan lettuja kummempia. Mutta olinpahan taas kerran väärässä!

Tein blinini (muistaakseni) Pirkasta otetun ohjeen mukaan. Heti taikinan tekemisen vaiheessa totesin blinien todellakin olevan jotain muuta kuin letut. Hiivaa ja hapatettua taikinaa! Ja valkuaisvaahtoa! Paistaminenkin oli erilaista kirkastetun voin myötä. Blinit paistetaan perinteisesti valurautapannulla, mutta hyvin kohosivat ja saivat rapean pinnan myös teflonisella pikkulettupannulla. Voissa se paiston salaisuus varmaankin piilee.

Perinteiset blinien täytteet ovat smetana, punasipuli ja mäti. Hieman samoilla linjoilla menin minäkin. Mädin vaihdoin graavilohisuikaleisiin – ihan taloudellisista syistä. Smetanan vaihdoin ranskankermaan – ihan maun vuoksi. Punasipuli marinoin – maun vuoksi sekin. Lisäksi vielä paistoin voissa suppilovahveroita – muistelen jossain törmänneeni myös sienitäytteeseen blinien yhteydessä. Pyhäinhäväistys tai ei niin nämä täytteet upposivat meidän suuhun loistavasti.

Ja se on nyt todettu: blinit ovat blinejä, eivät lettuja.



n. 28 kpl

2,5 dl kevytmaitoa
10 g hiivaa
1 dl kermaviiliä
2 dl tattarijauhoja
0,5 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
0,25 tl suolaa
100 g voita

1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva siihen. Lisää kermaviili ja jauhot. Jätä happanemaan huoneenlämpöön vähintään 2 tunniksi tai jääkaappiin yön ajaksi
2. Erottele keltuainen ja valkuainen. Sekoita keltuainen ja suola taikinaan. Vatkaa valkuainen vaahdoksi ja kääntele se taikinaan
3. Sulata voi kattilassa ja anna sen seisoa hetki että hera valuu pohjalle ja kirkas voi jää pintaan.
4. Paista blinit pikkulettupannulla miedolla lämmöllä käyttäen paistamisessa kirkastettua voita
5. Pidä lämpimänä esim. 100 asteisessa uunissa tarjoamiseen saakka

Omena-sipuli-kasler

Kasleria oon tehny monellakin tyylillä ja taas pääsi yks ohje kokeiluun. Tätä syötiin riisin kanssa, mutta melkeinpä pastaa suosittelisin. Sopii paremmin tähän hieman makeaan soosiin. Ruoka on tehty ihanan Pioneer Womanin ohjeen pohjalta joskus aikaa sitten. Muistini mukaan tein tämän näin…



possun kaslerpala, n. 800g
suolaa ja pippuria
öljyä ja nokare voita
3 omenaa
2 sipulia
2 dl omenatäysmehua tai siideriä
2 dl vettä
1 lihaliemikuutio
2 laakerinlehteä

1. Ruskista kasler voin ja öljyn seoksessa padassa. Mausta pinta reilusti suolalla ja pippurilla
2. Kuori ja lohko omenat ja kuori ja viipaloi sipulit. Lisää ne pataan lihapalan ympärille
3. Lisää pataan omenamehu ja lihaliemi. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää pataan laakerinlehdet
4. Kypsennä 150 asteessa kolmisen tuntia (tai vaikka pidempäänkin) kunnes liha on kypsää ja pehmeää
5. Ota pata pois uunista. Nosta liha pois padasta ja revi se paloiksi. Jätä odottamaan
6. Keitä lientä kasaan liedellä kunnes koostumus on sopiva. Lisää liha sekaan ja kuumenna
7. Tarjoa keitetyn pastan tai riisin kera

Valkosipulinen raejuustolevite

Näkkäreiden päälle hieman jotain muuta kun tavanomaista margariinia ja juustoa. Tulikin ihanan valkosipulinen lopputulos, joka kävi oikein hyvin yhteen täyteläisen voimakkaan rukiisen näkkärin kanssa. Kesällä sitten tuoreiden yrttien kera maku on vielä hieman parempi! Ohje on muistini mukaan sattunut silmään Maku-lehdestä.



100 g oivariinia tai voita
100 g raejuustoa
1 valkosipulin kynsi

Sekoita huoneenlämpöinen rasva ja raejuusto sekaisin. Kuori valkosipulin kynsi ja raasta se rasvan sekaan. Sekoita hyvin ja anna maustua viileässä hetkinen ennen tarjoamista. Voit lisätä levitteeseen myös tuoreita yrttejä maun mukaan.

Olutnäkkärit

Näkkärin tekemistä olen kokeillut aikaisemminkin. Lopputulos oli hyvän makuinen, mutta rakenteeltaan enemmänkin rieska. Uusi yritys Maku-lehdessä (6/2011) olleen ohjeen pohjalta ja jälleen tällä kertaa lopputulos oli hyvän makuinen, mutta rieskan tyylinen. Pikkuisen sitkeämpi ja reunalta hiukan rapeampi.

Pitäisikö kaulita siis vielä ohuemmaksi? Pitäisikö paistaa pidempään? Pitäisikö näkkäreitä kuivattaa vielä paiston jälkeen? Ohjeessa puhuttiin että näkkäreiden pitää kuivahtaa paiston jälkeen – miten pitkä on kuivahtamisaika? Vai johtuuko tämä nyt ihan vaan siitä että miulle ei ole näkkärikaulinta – sitä jokaisen kotikokin perusvempainta?!?

Joka tapauksessa, teen tätä kyllä toistekin. Oli todella hyvää sekä omaan että poikien suuhun. (Enkä tarvitse näkkärikaulinta koska minulla on neljävee joka tykkäsi tökitellä näkkäreihin kuoppia marsipaanin muotoilupuikolla.)



16 kpl

2 dl ruisolutta
10 g voita sulatettuna
1 tl hunajaa
0,5 tl suolaa
0,5 dl kolmen viljan leseitä
2 dl ruisjauhoja
2,5 dl täysjyvävehnäjauhoja

1. Sekoita olueen voi, hunaja ja suola vispaten
2. Vispaa taikinaan ensin leseet ja sitten ruisjauhot
3. Vaihda vispilän tilalle käsi ja sekoita taikinaan täysjyvävehnäjauhot. Sekoita tasaiseksi taikinaksi
4. Leivo taikinasta pötkylä ja jaa se kahdeksaan osaan. Kauli jokainen pala noin uunipellin pituiseksi kapeahkoksi levyksi. Viimeistele pinta näkkärikaulimella (tai jollain muulla keinolla) ja leikkaa levyt puoliksi jotta saat 16 pienempää viipaletta
5. Paista 200 asteessa 8 minuuttia. Anna näkkäreiden kuivahtaa ennen tarjoamista

Perunakeitto

Ei voi olla hyvää!! Ei vaan voi! Keitto jossa on perunaa ja porkkanaa. Been there, done that and bored with it!! Joku juttu siltikin sai minut kokeilemaan tätä Pioneer Womanin ohjetta (jälleen kerran hieman omaan tyyliin sopivammin) ja kylläpä vaan kannatti! Sovitaan että se oli kohtalon johdatus. Aivan ihana kevättalven soppa. Pitkän aurinkoisen hiihtolenkin ja suihkun jälkeen tein itselleni drinkin ja sitten tein sopan. Ja söin. Ja katsoin Housea. Ja olin niiiiiin lomalla!



3 annosta

4 viipaletta pekonia
(luraus rypsiöljyä)
1 sipuli
2 porkkanaa
4 perunaa
suolaa
pippuria
1 tl persiljaa
0,5 tl chilirouhetta
2 rkl vehnäjauhoja
7 dl vettä
1 kanaliemikuutio
1 dl kuohukermaa
1 dl rasvaista juustoraastetta (esim. gouda tai cheddar)

1. Paloittele pekoniviipaleet pienemmiksi paloiksi ja paista ne kattilassa rapeiksi. Nosta palaset syrjään odottamaan
2. Kuori ja hienonna sipuli ja kuori ja paloittele porkkanat. Laita kasvikset kattilaan pekonin rasvaan kuullottumaan. Lisää tarvittaessa öljyä
3. Kuori ja paloittele perunat ja lisää nekin kattilaan. Kuullota muutama minuutti
4. Ripottele kasvisten päälle jauhot ja mausteet. Sekoita hyvin ja lisää vesi ja kanaliemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja keittele vartin verran kunnes kasvikset ovat pehmeitä ja kypsiä. Survo kasviksia hieman mössöksi perunasurvimella (keittoon saa jäädä rouheutta!). Voit halutessasi myös soseuttaa keiton osittain tai kokonaan sauvasekoittimella tai blenderillä
5. Lisää kerma ja kuumenna kiehuvaksi. Tarjoa keitto pekonimurujen ja juustoraasteen kera

Sienikeikaukset

Hiihtoloma tuli eteen taas aivan varkain. En oikein ehtinyt vielä lomaa odottaakaan. Totta kai loma on kuitenkin aina tervetullut, tekemistä varmasti löytyy! Ja suunnitelmat olivatkin selvät: maksimaalinen määrä hiihtoa ja kokkailua. Eipä sitä muuta tarvitsekaan.

Hiihtäminen oli hieman hankalaa jo ensimmäisenä lomapäivänä. Pakkasmittari näytti aamulla -20 astetta ja lämpötilan laskemista tuli vahdittua aamusta lähtien. Onneksi sää lauhtui kymmenen asteen pintaan ja iltapäivästä ladulle pääsi. Lenkillä oli ongelmia sekä pidon että luiston kanssa jonka lisäksi kiusana ladulla oli melko paljon roskia. Näyttää siltä että hiihtokausi alkaa pikkuhiljaa tulla päätökseensä. Mutta jospa sitä vielä muutaman kilometrin…

Hiihtolenkin aiheuttaman hermojen kiristyksen laannuttua saunan lauteilla kaadoin itselleni lasin valkoviiniä ja tein iltapalaksi sienikeikauksia. Ohje sattui silmääni uusimmasta Glorian ruoka&viini –lehdestä ja meni testiin ihan saman tien, tosin hieman mukaillen jälleen kerran. Kaikki ei tälläkään saralla mennyt ihan putkeen. Paistoaika oli ehkä uunilleni hieman liian pitkä ja juusto otti melko napakasti kiinni vuoan reunoihin. Keikaukset eivät tulleet kopsauttamalla vuoasta vaan vaativat hieman järeämpiä otteita. Ehkäpä muffinssipellin kolojen vuoraaminen leivinpaperilla olisi ollut hyvä idea, tai sitten silikonisten muffinssivuokien käyttäminen. Mutta joka tapauksessa keikaukset olivat ihania!



12 kpl

300 g voitaikinaa
4 kourallista kuivattuja suppiksia
nokare voita
suolaa
mustapippuria
0,5 tl timjamia
3 tomaattia
1,5 dl mozzarellaraastetta
1 kananmuna
parmesaania

1. Nosta taikina sulamaan hyvissä ajoin ennen leipomista
2. Laita sienet pehmenemään lämpimään veteen noin vartiksi. Puristele liika vesi pois ja hienonna sienet. Sulata voi pannulla ja paista sieniä hetki. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla.
3. Viipaloi tomaatit
4. Voitele muffinssipellin kolot (tai käytä leivinpaperia). Jaa sienet kolojen pohjille. Laita päälle juustoraastetta ja tomaattiviipale
5. Kauli taikina ohueksi levyksi ja ota siitä muffinssipellin koloon sopivalla muotilla tai lasilla pyöreitä paloja. Laita palaset koloihin ja voitele kananmunalla
6. Paista keikauksia 200 asteessa 20-25 minuuttia.
7. Anna keikausten jäähtyä hetki ja kopsauta (tai kaivele veitsellä) ne pois vuoasta. Vuole päälle parmesaanilastuja ja tarjoa lämpiminä.

Kahvitosca

Sittarin viikkomainoslehdestä osui silmään vinkki kahvitoscasta. Ajatus oli niin herkullinen että sehän piti toteuttaa heti seuraavana viikonloppuna iltaherkkuna vaniljajäätelön kanssa. Perustoscan ohjeen kaivelin Aura Liimataisen kirjasta ja muutin sen kahviversioksi korvaamalla ohjeessa olleen maidon kahvilla. Ihana ja nopsa herkku aikuiseen makuun! Kahvilikööritilkkanen voisi antaa tähän vielä kiva lisäsäväyksen.



4 annosta

75 g voita
1 dl ruokokidesokeria
2 rkl vehnäjauhoja
0,75 dl kahvia
100 g mantelilastuja

Sulata voi pannulla ja lisää voisulan sekaan muut ainekset. Keittele parisen minuuttia kunnes seos sopivasti sakenee. Tarjoa heti vaniljajäätelön kera.

Mansikka-jogurttijäädyke

Katsoimme neljäveen kanssa Jamien kokkailua digiboxilta parisen viikkoa sitten. Jamie teki ohjelmassa pikaiseksi jälkkäriksi jogurttijäädykettä ja pieni muruseni oli sitä mieltä että tuota pitää saada. Kyllä, sehän onnistuu! Helppoa ja terveellistä herkkua!

Kuusivee oli kipeänä ja vietimme muutaman kotipäivän tautia parannellessa. Tein välipalaksi pojille tätä jäädykettä – mukavaa viilennystä korkeaan kuumeeseen. Jamiella on pakosti joku super-pika-pakastin kun sai jäädykkeen puoleen tuntiin jäätymään – ei onnistunut kotikeittiössä. Muuten lopputulos oli oikein maistuva! Veikkaisin että tätä meillä harrastetaan ensi kesänä useampaan otteeseen.



400 g turkkilaista jogurttia
400 g pakastemansikoita
1,5 rkl hunajaa
1 tl vaniljasokeria
0,5 rkl tomusokeria

1. Sulata mansikoita hieman ennen jäädykkeen valmistamista että tehosekoitin/yleiskone saa ne soseutumaan. Marjat saavat jäädä kuitenkin selkeästi vielä jäisiksi. Jos käytät mustikoita tai vadelmia ei niitä tarvitse sulattaa lainkaan
2. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen tai yleiskoneeseen ja surauttele tasaiseksi seokseksi. Kaada seos laakeaan astiaan ja nosta pakastimeen jäätymään. Jäädyke on pehmeän hileistä noin 40 minuutin kohdalla, 50-60 minuuttia antaa hieman kiinteämmän lopputuloksen.

Seesamibroileri

Tämä on hyvän mielen postaus! Sunnuntaipäivä jolloin tämän ruuan tein oli hyvän mielen päivä. Sellainen päivä jolloin kaikki menee putkeen ihan aamusta lähtien.

Tein aamupalalle ihania voileipiä. Aamupalan vajuttua vatsasta kävin pitkällä hiihtolenkillä. Ja vaikka sää oli sateinen ja luisto nihkeä, lenkki sujui hyvällä sykkeellä ja hyvällä mielellä. Uusilla sauvoilla! Edes viikkosiivous ei saanut minua ärsyyntymään (ehkäpä siksi että siivous oli hiihtolenkkini aikana päässyt jo hyvälle mallille – ihan kuin itsekseen).

Ja sitten seuraavana oli vuorossa tämä lounas, joka ensin epäilytti seesamiöljyn runsaudellaan ja joka kuitenkin ilahdutti ja yllätti herkullisella lopputuloksellaan. (Ohje napsittu Karjalaisesta viime vuoden loppupuolella)

Eikä siinäkään vielä kaikki!

Ihana kevättalven valo alkaa tulla sisään ikkunoista ja valokuvaaminen keittiössä on taas vähän helpompaa. Tästä ruuasta räppäämäni kuva on mielestäni onnistuneimpia ruokakuvia mitä olen ottanut. Ehkä eniten sen vuoksi että jo ruokaa tehdessäni näin mielessäni kuvan jonka haluan ottaa ja osasin ottaa juuri sellaisen kuvan. Kuva ei onnistunut tuurilla kertalaakista vaan se löytyi erinäisten säätöjen jälkeen vajaan parinkymmenen otoksen joukosta. Eikä valmis kuva vaatinut muuta käsittelyä kuin pienen rajauksen yläreunasta.

Onneksi näitä päiviä on!



400 g broileria(ohutleikkeitä, fileepihvejä, minuuttipihvejä, sisäfileitä tms.)
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 dl seesamiöljyä
1 rkl juoksevaa hunajaa
2 tl inkivääriä
(suolaa)
2 dl seesaminsiemeniä

1. Sekoita öljyt, hunaja ja inkivääri pienessä kulhossa. Lisää seokseen myös suolaa mikäli broilerit eivät ole valmiiksi suolattuja
2. Paloittele broilerin pihvit tai leikkeet pienemmiksi paloiksi ja sekoita öljymarinadi niiden sekaan. Jätä maustumaan noin tunniksi
3. Kuumenna reilu loraus öljyä paistinpannulla. Kaada seesaminsiemenet lautaselle ja pyörittele broileriviipaleet siemenissä kauttaaltaan. Paista broileripalat kypsiksi miedolla lämmöllä ettei siemenet pääse palamaan

Sieni-pekonileivät

Eli kuntohiihtäjän aamiaisleivät. Sunnuntaiaamuna. Ihan kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa.



2 annosta

4 viipaletta tummaa paahtoleipää
oivariinia
4 paksua siivua goudaa
4 siivua pekonia
2 kourallista kuivattuja suppiksia
nokare voita
0,5 ruukkua rucolaa
1 iso punasipuli
0,5 dl valkoviinietikkaa
1 rkl hunajaa
1 rkl soijakastiketta
suolaa
mustapippuria

1. Sekoita pienessä kulhossa valkoviinietikka, hunaja, soijakastike sekä ripaus suolaa ja mustapippuria. Kuori punasipuli ja viipaloi se ohuiksi renkaiksi. Jätä maustumaan huoneenlämpöön. Hämmentele välillä
2. Laita sienet pehmenemään veteen noin puoleksi tunniksi
3. Voitele leipäpalat oivariinilla ja laita leipien päälle juustosiivut
4. Puolita pekonisiivut ja paista ne kypsiksi pannulla. Nosta pekonisiivut leipien päälle
5. Purista sienistä ylimääräinen vesi ja hienonna niitä hieman. Sulata voi pannulla ja paista sienet voissa. Mausta suolalla ja pippurilla ja nosta sienet leipien päälle
6. Huuhdo rucola ja asettele lehdet leipien päälle
7. Nosta päällimmäiseksi marinoituja punasipulirenkaita

Kaakao-vaniljamuffinssit

Heti kun arkihommat eivät tunnu kaatuvan päälle ja jää aikaa ja energiaa ajatella vähän jotain muutakin, alkaa keittiö kutsua ja jauhopeukalo kutista. Helmikuun alussa onkin saatu leipoa ensin runebergin torttuja ja sitten laskiaispullia. Mutta vielä teki mieli tehdä jotain ekstraa. Arki-iltana lasten kanssa viriteltiin muffinssipaja käyntiin. Pienempi luopui leikistä heti alkuunsa joten nautiskelimme kuusiveen kanssa keittiön tunnelmasta ilman ylimääräistä jauhojen pölistelyä. Lopputuloksena oli ihanan muhkeita ja meheviä muffinsseja, joiden ainoa puute oli täytteen vähyys. Eli vaniljaa hieman reilummalla kädellä seuraavalla kerralla.



10 kpl

100 g voita
2,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 rkl kaakaojauhetta
1,25 dl ruokokidesokeria
2 kananmunaa
vajaa 0,5 dl maitoa

vaniljakreemi:
0,5 dl vaniljakreemijauhetta
1,5 dl kylmää vettä

1. Sulata voi ja jätä se jäähtymään
2. Valmista vaniljakreemi: sekoita jauhe ja vesi kupissa vispaten ja jätä kreemi tekeytymään
3. Sekoita kuivat aineet kulhossa ja tee seoksen keskelle kuoppa
4. Sekoita voisulan joukkoon kananmunat ja maito ja vispaa kevyesti sekaisin. Kaada voi-munaseos kuiva-ainekulhoon ja sekoita taikina tasaiseksi
5. Annostele noin 0,5 rkl taikinaa muffinssivuokien pohjalle. Laita taikinan päälle reilu nokare vaniljakreemiä ja sen päälle taas noin 0,5 rkl taikinaa
6. Paista muffinsseja 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia

Lohi-katkarapukeitto

Anoppilassa hiihtolenkin ja saunan jälkeen herkuteltiin höyryävällä keitolla ja yrttivoipatongeilla. Lohikeitto sinällään on ihan tuttu juttu jota kohtaan on kuitenkin norjalaisen merilohen liiallisen käytön myötä tullut melkoinen tympääntyminen. Tässä keitossa oli nyt jotain uutta! Ensinnäkin keitto oli tehty kylmäsavulohesta ja se oli paksua – eli suurustettua! Liemessä maistui kerman tilalla katkaravun makuinen tuorejuusto. Ihanaa ja maukasta!

Ainesosien perusteella arvelin että pikkuväelle keitto maistuisi myös. Lohikeitto on aiemmin maistunut, samoin katkaravut pastassa. Lohi maistui lapsille myös nyt, mutta katkaravut eivät. Perin kummallista, vaikka osasin kyllä ehkä aiempien kokemusten perusteella jotain sen kaltaista ylläriä odottaakin. Omaan suuhun keitto maistui, joskaan se ei yltänyt aivan aiemmin koetun tasolle. Seuraavalla kerralla minäkin jätän alkuperäisessä ohjeessa olleet katkaravut pois ja korvaan ne katkarapujuustolla. Ja suurustan topakammin. Ja laitan perunaa enemmän, eli muistan tarkistaa perunatilanteen jääkaapista ennen ruokakaupassa käyntiä.



1 sipuli
2 isoa porkkanaa
3 perunaa (yksi peruna enemmän olisi parempi)
luraus rypsiöljyä
1 rkl vehnäjauhoja (seuraavalla kerralla laitan 2 rkl)
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 tl kuivattua tilliä
pari pyöräytystä valkopippuria myllystä
150 g kylmäsavulohisiivuja
100 g katkarapuja
100 g (maustamatonta) tuorejuustoa

1. Kuori sipuli ja hienonna se aivan hienoksi silpuksi. Kuori ja paloittele porkkanat ja perunat
2. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää kattilaan perunat ja porkkanat ja jatka kypsentämistä muutama minuutti.
3. Ripottele kasvisten päälle jauhot ja sekoita tasaiseksi. Kaada kattilaan noin desin tai parin verran nestettä ja sekoita jauhot tasaisesti nesteeseen. Lisää sitten loppu vesi, liemikuutio ja mausteet. Keittele reilu vartti kunnes perunat ja porkkanat ovat melkein kypsiä
4. Leikkaa lohisiivut pienemmiksi paloiksi ja lisää ne kattilaan. Keittele viitisen minuuttia
5. Lisää keittoon tuorejuusto ja anna sen sulaa. Kuumenna keitto kiehuvaksi ja lisää sekaan katkaravut. Anna katkarapujen lämmetä mutta älä keitä enää

Parvekepuutarhan kevätkylvöt

…talvinen parvekepuutarha nukkuu...


suksiviidakko kukoistaa


ruohosipuli on siinä jamassa mihin se syksyllä jäi – joskohan se keväällä siitä lähtisi taas uuteen nousuun

Parvekkeella siis vietetään hiljaiseloa, mutta sisällä alkaa jo tapahtua! Koko talven vetoisessa ja pimeässä keittiössä sinnitellyt ja suurimman osan lehdistään menettänyt chili alkaa osoittaa elon merkkejä. Uusia lehtiä on alkanut kasvaa ja oksan alkuja alkaa versoa varren nystyröistä. Kaksi kukkanuppuakin löysin ikkunaa lähellä olleesta oksasta. Kevät tulee ja nyt on parvekepuutarhurinkin aika herätä.



Talvi on mennyt kuin varkain. Olen nauttinut talvisesta parvekepuutarhasta ja sen tarjoamasta suojasta suksiviidakolle. Lasien takana sekä pienet että isot – varsinkin uudet ihanat täydelliset punaiset kaunottareni – ovat olleet käden ulottuvilla ja päässeet ulkoilemaan useamman kerran viikkoon. Viime viikolla kävin katselemassa Prismalla uusia sauvoja (mutta eksyin sinne viidakkoon aivan täysin ja luikin pakoon uskaltamatta ostaa mitään ennen asiantuntijan neuvoja) ja huomasin isot hyllyt hyötykasvien siemeniä. Havahduin todellisuuteen viimeistään Martta-lehden chiliartikkelia lukiessani: Nyt on aika!!

Tarkoituksenihan oli tämän talven aikana perehtyä hieman enemmän taimien kasvatukseen ja kasvattaa ainakin jotain ensi kesän yrteistä ihan siemenistä asti. Tarkoituksena oli myös tehdä järkeviä suunnitelmia parvekepuutarhan sisällöstä ja ehkäpä kokeilla jotain uutta. Nyt näyttää pahasti siltä että tulen ostamaan taimina kaiken tarvitsemani koska en edes tiedä vielä mitä tarvitsen ja haluan. Ensi kesänä parvekkeella kasvaa siis jotain tuttua - toivottavasti myös keksisin vielä jotain uutta kivaa.

Mutta ei kevättä ilman kylvöä. Kuusivee on talven aikana hedelmiä syödessään valkkaillut itselleen kylvettävää ja kasvatettavaa ja siemeniä on kaiveltu ja kuivateltu talteen. Nyt lumisateisena lauantaina pidimme kevätkylväjäiset.



Kuusivee kylvi maitotölkkeihin mandariinin, omenan (kotimaisen) ja suippopaprikan siemeniä. Minä kaivelin viimekesäisistä kuivista chilipaloista siemeniä ja laitoin ne multaan.



Pieni mies askarteli vielä kyltit viljelmiin ja nyt vain sitten odotellaan mitä tapahtuu. Ainakin kuusiveen parvekepuutarhaprojekti on siis toteutunut suunnitelman kautta toteutukseen – toisin kuin äidin. Toivottavasti saataisiin hänelle joitakin itse kasvatettuja taimia parvekkeelle asti, minä joudun tyytymään valmiisiin.

Paras ja yksinkertaisin makaronilaatikko

Olenkohan joskus sattunut mainitsemaan että kahden pikkumurusen kanssa on melkein mahdotonta onnistua ruoanlaiton saralla. Yhdelle kelpaa yksi, toiselle toinen ja seuraavana päivänä kummallekaan ei kelpaa yksi eikä toinenkaan vaikka samaiset pöperöt olivat suurinta herkkua edellisellä kerralla. Eli arkiruuan laitto on melkoista arpapeliä ja siinä kokki harvoin voittaa. Mutta silloin kun kerrankin voittaa niin kyllä se voitto sitten maistuu makoisalta!

Nyt eräänä maanantaina voitto hiipi yllättäen puskista makaronilaatikon muodossa. Nyt vihdoinkin onnistuin tekemään aivan täydellistä makaronilaatikkoa: pehmeää ja maukasta ja niin simppeliä. Iskälle jälleen kerran suuri kiitos ja kumarrus!



400 g jauhelihaa
paprikajauhetta
mustapippuria
400 g makaroneja
1 l vettä
2 lihaliemikuutiota
200 g maustamatonta tuorejuustoa

1. Ruskista jauheliha pannulla ja mausta se kevyesti paprikajauheella ja mustapippurilla
2. Voitele uunivuoka öljyllä. Kaada vuokaan makaronit ja jauheliha ja sekoita ne sekaisin. (Vuokaan voi tässä vaiheessa lisätä myös kasviksia, laitan yleensä pari porkkanaa karkeana raasteena)
3. Keitä vesi kiehuvaksi ja kaada se kulhoon. Lisää joukkoon lihaliemikuutiot ja vispaa kunnes kuutiot ovat liuenneet veteen. Lisää kulhoon tuorejuusto nokareina ja vispaa jälleen kunnes juusto on sulanut.
4. Kaada liemi vuokaan ja kypsennä 200 asteessa 30-40 minuuttia. Jätä kosteaksi.