Kasvis-cheddarnyytit

Folionyyttikypsennystä on tullut kokeiltua. Lopputuloksena on aina ollut joko raakaa tai mautonta tai nesteessä lilluvaa kasvissotkua. Ei hyvä! Ennen kuin nyt, kun valmistin anopin kanssa ja hänen ohjeistamanaan mökillä ensimmäistä kertaa nyyttejä, jotka olivat kypsiä ja maistuivat hyviltä! Nyytteihin tuli perunaa, porkkanaa, sokerihernettä ja purjoa. Nesteenä nyyteissä oli tilkkanen olutta ja nokare voita. Nyytit kypsennettiin kaasugrillissä ja syötiin ihanien hirvi-rotukarja-jauhelihapihvien kanssa. Syödessämme tuumailimme nyyttien jalostamista vaikkapa tuorejuustolla ja ilmoille pomppasi idea Koskenlaskijan juoksevasta cheddarsulatejuustosta, joka voisi antaa kivaa makua ja täyteläisyyttä kasviksiin.

Tuumasta toimeen sitten kotona! Grilli tulille ja jälleen kerran se, joka osaa kypsentää lihan, kypsensi lihan ja se, joka ei osaa kypsentää lihaa, hoiti lisukkeet. Tarjolla oli kolmenlaisia nyyttejä, koska oli kolmenlaisia syöjiä. Kuopuksen nyytissä oli perunaa, porkkanaa, tilkka vettä ja nokare voita. Esikoisella samat kasvikset ja Koskenlaskijaa ja meillä aikuisilla nyyteissä oli perunan ja porkkanan lisäksi myös punasipulia ja tämän kesän uutta ihastusta fenkolia. Niin ja sitä ihanaa cheddarjuustoa tietenkin!



2 annosta

2 perunaa
1 iso porkkana
1 fenkoli
1 punasipuli
suolaa
mustapippuria
4 rkl Koskenlaskija Ruoka cheddaria

1. Revi foliosta kaksi suurta palaa. Levitä ne pöydälle ja sipaise kevyesti öljyllä
2. Kuori porkkana ja perunat (uudet perunat voi laittaa nyyttiin kuorineen) ja leikkaa ne ohuiksi siivuiksi. Kuori sipuli ja leikkaa se lohkoiksi. Lohko myös fenkoli.
3. Jaa kasvikset folioarkkien päälle ja mausta suolalla ja pippurilla
4. Supista nyyttejä hieman umpeen ja laita kasvisten päälle Koskenlaskija-cheddaria
5. Sulje nyytit tiiviisti ja kypsennä grillissä tai uunissa kunnes kasvikset ovat kypsiä – noin 20-30 minuuttia.

Texmex-kesäkurpitsavuoka

Se on se sesonkiaika käsillä! Kesäkurpitsaa saa kaupasta nyt edullisesti ja sitä on tarjolla myös ystävien ja tuttavien viljelmiltä. Kesäkurpitsa on runsassatoinen kasvis, joka tuppaa tekemään sadon lyhyen ajan sisällä ja nopsaan.

Sain vanhemmiltani suuren kesäkurpitsan heidän lähtiessään reissuun, jonka jälkeen kesäkurpitsa olisi ollut jo parhaat päivänsä nähnyt. Pojat eivät suuria kesäkurpitsan ystäviä ole ja koska mötikkä oli valtava yksikseen syödä, yritin keksiä jotain kokkailtavaa, missä kesäkurpitsa uppoaisi lapsiinkin.

Onneksi käsillä oli viikonloppu, jolloin saimme murusen vahvistukseksi ruokapöytään ja tein helppoa texmex-henkistä kesäkurpitsa-jauhelihavuokaa ohjeella, jonka bongasin Yhteishyvän Facebook-julkaisusta. Oli hyvää ja helppoa ja lapsetkin söivät – eivät tosin suurella mielihalulla, mutta otan pisteet jo tästä saavutuksesta.

Kesäkurpitsaa jäi vieläkin pätkä tähteeksi. Sunnuntain ruokasuunnitelma muuttuikin jauhelihakeitosta jauhelihakasviskastikkeeksi, johon sain upotettua jääkaapista tuon kesäkurpitsan pätkän, pari ylijäänyttä kesäsipulia, muutamat viimeiset miniluumutomaatit, kikherneet kupin pohjalta, pari melkein nahistunutta porkkanaa ja yhden pienen yksinäisen suippopaprikan. Ja tämä ruokakin yllättäen maistui! Vuosikausien väsytys alkaa ehkä tuoda hetkellisiä voiton häivähdyksiä!



5-6 annosta

n. 500 g kesäkurpitsaa
5 perunaa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
400 g jauhelihaa
1 pussi texmex-mausteseosta (käytin tacomaustetta)
1 prk tomaattimurskaa
150 g juustoraastetta (käytin tähän cheddarin ja mozzarellan jämät)

1. Pese kesäkurpitsa ja leikkaa se siivuiksi. Kuori perunat ja siivuta myös ne
2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet
3. Ruskista jauheliha pannulla. Lisää loppuvaiheessa sipulit ja jatka kypsentämistä kunnes sipuli on pehmeää. Lisää pannulle texmex-mauste ja tomaattimurska. Anna kastikkeen hautua viitisen minuuttia
4. Voitele uunivuoka. Lado jauhelihakastike, perunaviipaleet, kesäkurpitsaviipaleet ja juustoraaste kerroksittain vuokaan niin että kesäkurpitsaa ja juustoraastetta tulee päällimmäiseksi
5. Kypsennä vuokaa 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia

Fenkoli-appelsiinibroileri

Fenkoli on ollut pitkään listalla, joka kohdallani on lyhyt. Eli lista ruoka-aineista joista en tykkää. Tällä hetkellä listalla on maito, piimä, emmental-juusto, selleri, kaneli, neilikka, kardemumma, pippurit (lukuun ottamatta mustaa) banaani, ananas ja simpukat (joita olen maistanut vain säilykkeenä ja laittaisin nyt ihan vaan sen piikkiin) ja noistakin aineksista kaikkea syön kyllä jos sitä lautasella on. Maito ja piimä jäävät kyllä lasiin - ei vaan pysty!

Fenkoli oli siis tuolla listalla myös, mutta eipä ole enää! Muruseni tykkää fenkolista kovasti ja minäkin olen nyt totutellut tuon kasviksen makuun. Helpostihan tuo loppujen lopuksi kävi, muutama maistelukerta onnistuneissa ruuissa ja nyt minäkin ymmärrän tuon herkun päälle!

Murusen syntymäpäiväaterialle tein ruokaa hänen makumaailma edellä. Ja koska fenkolin sesonkiaika on nyt, niin valinta oli selvä. Idean tähän ruokaan löysin Yhteishyvän Ruoka-lehdestä, alla oleva ohje on jälleen kerran hieman sovellettu.



4 annosta

600 g broilerin paistileikkeitä
2 rkl rypsiöljyä
2 fenkolia
2 punasipulia
2 rkl tuoretta timjamia
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1 appelsiini
0,5 dl kurpitsansiemeniä

1. Pilko paistileikkeet pienemmiksi paloiksi ja siisti niitä tarvittaessa. Ruskista broileripalat molemmin puolin ja nosta ne voideltuun uunivuokaan
2. Kuori punasipulit ja lohko ne ja fenkolit reiluiksi lohkoiksi. Laita lohkot uunivuokaan broilereiden joukkoon. Mausta timjamilla, suolalla ja mustapippurilla. Kypsennä 225-asteisessa uunissa 15 minuuttia
3. Pese appelsiini huolella ja lohko se. Laita appelsiinilohkot uunivuokaan ja ripottele päälle kurpitsansiemenet. Jatka kypsentämistä vielä 15 minuuttia.

Grillattu kukkakaalisalaatti

Kasviksia tulee harvemmin grillissä kypsennettyä. Useimmiten lisukekasvikset tulee syötyä salaatin muodossa. Tänä kesänä olen innostunut vartaassa kypsennetyistä pikkutomaateista, jotka valellaan hickory-grillisoosilla. Myös herkkusienet kuuluvat vakiovarustukseen pikkugrillissäni.

Murusella oli synttärit kesällä ja pienellä viiveellä – kesälomakauden aikatauluongelmista johtuen – pääsin lopulta laittamaan syntymäpäiväateriaa. Aamuvuoron jälkeen oli aikaa kokkailla rauhassa! Alkuruuaksi valmistin tätä grillattua kukkakaalisalaattia. Kukkakaali sai yllättävän hyvän aromin grillissä vaikka se grillattiinkin ilman maustamista. Salaatissa oleva parmesaani ja kipakka kastike maustoivat kokonaisuuden herkulliseksi. Tässä salaatissa kokeilin ensimmäistä kertaa grillattua ilmakuivattua kinkkua ja myös se pääsi aivan uusiin ulottuvuuksiin nopsan grillivisiitin jälkeen. Reilumpana annoksena ja vaikkapa mozzarellalla täydennettynä tämä salaatti käy hyvin myös kesäiseksi ateriaksi. Grillissä salaattiaterian kaveriksi paahtuu nopsaan myös pari patonkiviipaletta. (Ohje: Maku 5/2018)



4 annosta

1 kg kukkakaalia
1 rkl oliiviöljyä
1 dl auringonkukansiemeniä
100 g ilmakuivattua kinkkua
150 g kirsikkatomaatteja
50 g parmesaanilastuja
1 rku roomansalaattia

kastike:
1 dl rypsiöljyä
3 rkl valkoviinietikkaa
2 tl tuoretta inkivääriraastetta
1 valkosipulin kynsi raastettuna
2 tl dijon-sinappia
1 tl hunajaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
3 rkl basilikasilppua

1. Irrota kukkakaalista kukinnot ja paloittele suurimpia tarvittaessa pienemmiksi. Laita palaset kulhoon ja kääntele ne oliiviöljyssä
2. Paahda siemeniä kuivalla kuumalla pannulla kunnes ne alkavat tuoksua ja saavat vähän väriä
3. Revi salaatti tarjoiluvadille. Halkaise kirsikkatomaatit ja asettele ne salaatin päälle. Lisää päälle myös parmesaanilastut ja paahdetut siemenet
4. Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset voimakkaasti yhteen
5. Grillaa kukkakaalit grillissä kypsiksi (n. 20 minuuttia), kääntele palasia välillä
6. Paloittele ilmakuivattua kinkkua hieman pienemmäksi ja käytä ne nopsasti grillissä molemmin puolin.
7. Asettele kukkakaalit ja kinkkusiivut salaatin päälle. Tarjoa kastike erikseen.

Hyrskypotut

Tänä kesänä on meidän takapihalla grillattu varmaankin ennätyspaljon. Yleensä olen ajatellut, että grillaaminen on työlästä ja monimutkaista ja pitää olla jotenkin kauheasti kaikkea ja aina jotain erityistä. Tänä vuonna olemme grillailleet usein ihan vaan jotain hyvää makkaraa tai simppelit nopsat pihvit. Lisukkeena olemme yleensä syöneet ihan vaan salaattia. Työnjako on meillä grillatessa selvä: se, joka osaa lihan paistamisen, paistaa lihan ja se, joka ei osaa paistaa lihaa, hoitaa lisukkeet. Myös raivailu sujuu näppärästi: se, joka tykkää pelata tiskikonetetristä, pelaa tiskikonetetristä ja se, joka ei tykkää tuosta pelistä, pesee grillin. Hommat hoituvat näppärästi ja molemmat ovat tyytyväisiä!

Työpäivän jälkeen ei kovinkaan kummoisia lisukkeita viitsi ryhtyä vääntämään – siinä mielessä salaatti jollain pienellä twistillä on kiva valinta. Mutta koska nautimme viikosta aikuisten kesken, täytyy ruokapuoleen kuitenkin hieman panostaa. Aikuisten kesken ei ruualla onneksi ole kiire, lämpimänä kesäiltana on kiva istuskella pihalla ja syödä vaikka vähän myöhemminkin.

Tämä perunaohje loikkasi eteeni Facebookista Yhteishyvän julkaisemana. Perunan kaveriksi sipulia, tilliä, paksua ranskankermaa ja voita. Ei vaan voi mennä pieleen. Valkosipulin ystävänä lisäsin perunoihin vielä hieman raastettua valkosipulia. Tämä perunahyrsky maistui juuri sopivalta lihaisan artesaanimakkaran kaverina!

Alla oleva ohje on isommalle poppoolle, siitä voi sitten soveltaa määriä oman ruokapöydän jäsenten määrän mukaan. Tässä ei mitat ja määrät ole onneksi niin justiinsa!



5 annosta

1 kg uusia perunoita
vettä ja suolaa keittämiseen
4 kevätsipulia
(2 valkosipulin kynttä)
1 ruukku tilliä
250 g ranskankermaa
50 g voita
mustapippuria myllystä

1. Keitä lohkotut perunat suolalla maustetussa vedessä täysin kypsiksi. Valuta vesi pois.
2. Hienonna sipulit ja tilli ja lisää ne muiden ainesten kanssa kattilaan
3. Laita kattila päälle ja ravistele sitä voimakkaasti, niin että perunoiden rakenne hajoaa hieman ja makuaineet sekoittuvat joukkoon hyvin

Seesami-kookosbroileri

Leivitetty ja kullanruskeaksi paistettu juuri sopivan mehevä broilerin leike on yksi parhaista herkuista pöydässä. Lihan kypsentäminen ei ikävä kyllä ole vahvin puoleni ja vasta aivan viime vuosina olen oppinut (edes) broilerin paistamaan niin että lopputulos ei ole kuiva ja vahvaa purukalustoa vaativa.

Perusleivitystä olen nykyään yleensä höystänyt parmesaanilla joka antaa hieman lisämakua broilerin pintaan. Tällä kertaa leivitetty broileri sai ylleen aivan uudenlaisen pinnan Timothy Ferrissin ohjeen mukaan. Hieman erikoiselta kuulostava yhdistelmä oli lopulta aivan loistavan makuinen suussa.

Tämän ruuan ensimmäisestä kokkailukerrasta on jo aikaa, eikä minulla ole juurikaan käsitystä siitä kuinka kauan! Huolellisista etsinnöistä huolimatta en löytänyt kuvaa näistä herkkupaloista, ilmeisesti silloin oli nälkä ja hoppu syömään. Onneksi oli niin hyvää että mielellään tekee toistamiseenkin ja nyt oli aikaa ottaa myös kuva!



800 g broilerin minuuttipihvejä
170 g majoneesia
1 kananmunan keltuainen
1 tl seesamiöljyä
0,75 tl sinappijauhetta
0,5 tl suolaa
mustapippuria
1,5 dl kookoshiutaleita
1,5 dl seesaminsiemeniä

1. Sekoita lautasella majoneesi, keltuainen, seesamiöljy, ja mausteet.
2. Sekoita toisella lautasella kookoshiutaleet ja seesaminsiemenet
3. Kääntele minuuttipihvit ensin majoneesiseoksessa ja sitten kookosseoksessa ja nostele pihvit leivinpaperin päälle uunipellille
4. Kypsennä 225-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia kunnes liha on kypsää ja pinta saanut kauniin paahteisen värin

Raparperimehu

Raparperi on ollut jo vuosikausia tietynlainen murheenkryyni vanhempieni takapihalla. Vanha ja hoitamatta ollut raparperi voi hyvin ja kasvaa joka vuosi hieman entistä suuremmaksi. Muutamia vuosia sitten pakastin raparperia ja tein kiisseliä lapsille ja leivoin toisinaan piirakkaa. Joka vuosi raparperia jäi enemmän ja enemmän pakastimeen tähteeksi, josta vanhat raparperit tuli keiteltyä mansikan kanssa hilloksi uusien tieltä. Tänä vuonna pakastinta raivaillessani totesin, että ei enää raparperia pakastimeen, eikä yhtään lisää hillopurkkeja kylmiöön.

Raparperit jäivät siis äitini iloksi (tai harmiksi) kasvamaan. Nyt loppukesästä äiti kaiveli netin syövereistä raparperimehun ohjeen ja teki sitä kokeeksi yhden satsin. Maistatin sitä kotona ja mehu sai loistavan vastaanoton. Valmistin mehua ensin kolminkertaisen annoksen ja parin helleviikon jälkeen huomasin, että eipä tuota paljoakaan enää pakastimessa ole. Uusi satsi siis tulemaan – tällä kertaa kaksinkertainen! Raparperia jäi vieläkin vanhempieni takapihalle, joten varmaankin vielä yksi kattilallinen mehua tulee tehtyä. Toivottavasti ensi kesänä raparperisato on yhtä mahtava!



1 kg raparperia
1 sitruuna
4 dl sokeria
1 rkl sitruunahappoa (jätin pois, koska säilön mehun pakastamalla)
(vaniljatanko)
2 litraa kiehuvaa vettä

1. Paloittele raparperin varret. (Jos kuorit varret ensin, voit soseuttaa mehustetut raparperit ja käyttää soseen leivonnassa) Pese sitruuna huolellisesti ja lohko se.
2. Laita raparperit ja sitruunat suuren astiaan (esim. kulho, kattila tai puhdas ämpäri) ja sekoita joukkoon sokeri ja sitruunahappo. Voit halutessasi lisätä mausteeksi vaniljatangon
3. Kuumenna vesi ja kaada se muiden ainesten päälle. Sekoita hyvin ja peitä astia kannella. Anna mehustua huoneenlämmössä vuorokauden verran
4. Siivilöi mehu ja pullota. Tai annostele pakasterasioihin ja pakasta.
5. Tarjoa valmis mehu vissyveden kera, sopiva laimennussuhde on noin 1:1.

Tomaatti-mozzarellasalaatti

Pallomozzarella on juusto, jota olen oppinut syömään vasta aivan viime vuosina ja jota olen oppinut jopa himoitsemaan vasta kuluneen parin vuoden aikana. Sinänsä erikoista, koska eihän mozzarella maistu juuri millekään, mutta silti sen makua toisinaan kaipaa.

Mozzarellan maku pääsee parhaiten oikeuksiinsa yhdistettynä muihin, ehkäpä voimakkaisiin makuihin, joita se tasapainottaa ja rauhoittaa miedon lempeällä olemuksellaan. Tomaatti on varmastikin mozzarellan paras kaveri ja nuo kaksi muodostavatkin parin, jonka italialaiset pizzan paistajat ovat tunteneet aina. Pizza Margherita on varmaan maailmalla tunnetuin ja yksinkertaisin pizza, jossa kohtaavat italian lipun värit tomaatin, mozzarellan ja basilikan muodossa.

Samat herkulliset ainekset ja värit kohtaavat toisensa tässä tutussa ja simppelissä salaatissa. Vain muutaman aineksen salaatissa ainesten on oltava tuoreita ja maukkaita, eikä mieleeni tulisikaan tehdä tätä salaattia keskellä talvea. Nyt on tämän aika! Nyt, kun kotimaiset tomaatit ja oman takapihan basilikat ovat parhaimmillaan ja maukkaimmillaan. Mausteeksi salaatin päälle riittää luraus hyvää neitsytoliiviöljyä ja rouhaisu mustapippuria myllystä. Tältä maistuu kesä!



2 tomaattia
1 pallo mozzarellaa
basilikan lehtiä
neitsytoliiviöljyä
mustapippuria

Viipaloi tomaatti ja mozzarella. Asettele viipaleet limittäin tarjoiluvadille ja sujauta väliin basilikan lehtiä. Lurauta päälle oliviiöljyä ja rouhi mustapippuria myllystä.

Sangria

Hedelmien ja punaviinin yhdistäminen on ajatuksena tuntunut kummalliselta, vaikka Sangria onkin käsitteenä sinällään tuttu. Marttojen tapas-illassa osa porukasta oli tapastelua harrastanut ennenkin ja he totesivat Sangrian olevan paras juoma tapasten kaveriksi. Vapputapastelulle kotiin juomavalinta oli siis selvä – ehdottomasti Sangriaa.

Googlailin ohjeita ja totesin niitä olevan paljon ja paljon erilaisia. Löysin ohjeita punaiselle ja valkoiselle viinille ja hedelmien ja jopa marjojen määrä ja lajikevalinta vaihteli ohjeesta toiseen. Myös juoman jatkamiseen käytetty neste vaihteli kuohuviinistä spriten kautta vissyyn.

Aikani tutustuttuani ohjeisiin tein oman version Sangriasta, eikä tämä meidän mielestämme mitään korjausliikettä tarvinnut. Ainoa miinus oli viinissä uiskennelleiden sitruksien värin muuttuminen rumaksi. Mikäli tätä vieraille tarjoaisin, vaihtaisin kannuun tuoreita hedelmäviipaleita koristeeksi juuri ennen juoman tarjoamista.



n. 1,3 l valmista juomaa

3 appelsiinia
2 sitruunaa
0,75 l punaviiniä
3 dl vissyä
jäitä

1. Pese appelsiinit ja sitruunat huolella. Leikkaa yksi appelsiini ja toinen sitruunoista lohkoiksi. Purista lopuista hedelmistä mehu suureen kannuun.
2. Kaada kannuun viini ja lisää hedelmälohkot. Nosta kannu jääkaappiin maustumaan yön yli
3. Lisää kannuun vissy ja runsaasti jääpaloja juuri ennen tarjoamista. Halutessasi poista värjäytyneet hedelmälohkot ja korvaa ne tuoreilla värikkäillä lohkoilla

Patatas bravas

Näitä simppeleitä perunoita tein Marttojen tapas-illassa ja sen jälkeen myös kotona tapastellessa vappuna. Patatas bravas sopii hyvin myös aterian lisukkeeksi, vaikkapa chorizo-makkaran tai pihvin kaveriksi. Tuhti perunasta ja makkarasta koostuva ateria kaipaa lisäksi vielä raikasta salaattia ja rapsakkaa maalaisleipää. Ruokajuomaksi sopii hyvin tumma lager.



perunoita
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
timjamia
tomaattikastiketta (valmista tai itse tehtyä)
valkosipulimajoneesia
tuoreita yrttejä (esim. persilja tai oregano)

1. Pese perunat huolella ja leikkaa ne lohkoiksi
2. Laita lohkot uunipellille leivinpaperin päälle ja valuta päälle öljyä. Lisää suola, mustapippuri ja timjamia ja sekoita mausteet tasaisesti perunoihin.
3. Kypsennä perunoita 225-asteisessa uunissa kunnes ne ovat kypsiä ja saaneet väriä pintaan. Nostele valmiit perunat tarjoiluastiaan
4. Annostele perunoiden päälle tomaattikastiketta ja valkosipulimajoneesia. Viimeistele perunat tuoreilla yrteillä

Marttojen tapas-ilta

Aikaa on tästäkin tapauksesta jo vierähtänyt, mutta ehkäpä koskaan ei ole liian myöhäistä jakaa hyviä kokemuksia! Vietimme oman Martta-yhdistyksen kanssa espanjalaista tapas-iltaa Joensuun vanhalla Martta-keittiöllä. Kokoonnuimme pienellä porukalla valmistamaan ja tietenkin nauttimaan erilaisia herkkuja.



Tapakset ovat espanjalaisen keittiön pieniä suolaisia tarjottavia, joita voi nautiskella hyvän oluen kanssa yksittäin, tai tapaksista voi koota useamman lajikkeen herkkupöydän, josta ruokailijat voivat koota mieleisensä lautasen. Tapakset syödään yleensä sormin, mutta myös haarukkaa ja veistä voi ruokaillessa käyttää.


patonkilajitelma erilaisilla päällysteillä


quesadillat ja guacamole


katkaravut valkosipuli-yrttivoissa


juustoja ja viikunoita

Vappuna teimme murusen kanssa kotiin tapaspöydän, josta riitti syötävää seuraavallekin päivälle. Meidän menuumme kuului: patatas bravas, paistettu chorizo, kalamataoliivit, juusto ja vaahterasiirappi-vanilja-omenasose, maalaisleipää leikkeleillä, tomaateilla, pestolla ja marinoidulla paprikalla. Juomaksi valmistimme ihanaa sangriaa, joka sopi ateriaan aivan loistavasti.



Tapaspöydän ääreen kokoontuminen on mukava tapa viettää iltaa ystävien kanssa. Tapasillan voi hyvin järjestää nyyttäreinä tai kokoontua yhteen jo valmistamaan ruokaa. Kesäaikaan tapaseväät voi pakata mukaan piknikille ja nautiskella auringonpaisteessa viltillä (vesisateessa viltin voi levittää vaikka olohuoneen lattialle).

Romesco-kastike

Tänä vuonna juhannusta vietettiin ystäväperheen mökillä, jossa koolla oli hieman suurempi poppoo. Mietimme helppoa ja riittoisaa ruokaa, josta riittäisi viidelle aikuiselle ja viidelle lapselle/teinille syödä mahat täyteen ja vielä niin, että jokaiseen epäluuloiseen suuhun löytyisi jotain hyvää laitettavaa.

Kuningasidea tupsahti isäntäväen rouvalta: nyhtöpossua ja oliiviöljyllä voideltuja paahdettuja maalaisleipäviipaleita. Nyhtöpossua kypsyy isokin pala kuin itsestään (varsinkin kun se levitteli ihania tuoksuja ilmoille jo siinä vaiheessa kun me vasta hilauduimme paikalle) ja leivät paahtuvat pannulla nopeasti. Leipien lisäksi söimme vihreää salaattia, kotitekoista perunasalaattia, oliiveja, fetaa, lohkoperunoita ja sooseja. Sooseiksi valikoitui omena-currysinappi, hickorymajoneesi ja tämä ihana lempeän täyteläinen romesco-kastike.

Kastikkeen ohje on napattu Karjalaisesta juuri ennen grillaussesonkia ja hieman soveltaen valmistettu juhannusta varten. Kastiketta jäi juhannusviikonlopulta ylikin, joten jatkoimme grillaten vielä alkuviikostakin ja söimme kastikkeen loppuun possun ulkofileepihvien ja salaatin kera.



n. 3 dl valmista soosia

2 suippopaprikaa
2 paahtoleipäviipaletta
0,75 dl mantelirouhetta
1,5 dl tomaattimurskaa
3 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
1 tl savupaprikajauhetta
chiliä maun mukaan
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1,5 rkl punaviinietikkaa

1. Huuhdo paprikat ja halkaise ne. Poista paprikoista kanta ja siemenet ja laita ne kuori ylöspäin uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda 225-asteisessa uunissa, kunnes kuoret alkavat saada mustia laikkuja. Nosta paprikat jäähtymään pakastepussiin.
2. Poista jäähtyneistä paprikoista kuoret ja laita paprikat monitoimikoneen leikkuuterälliseen kulhoon
3. Paahda paahtoleivät leivänpaahtimessa ja murenna ne paprikoiden joukkoon
4. Lisää loput ainekset ja surauta kastike koneella tasaiseksi seokseksi. Jätä maustumaan yön yli viileään. Mikäli kastike paksuuntuu liikaa, voit ohentaa sitä vedellä tai tomaattimehulla.

Kuhartortillat

Nyt kurkataan melko kauas taaksepäin – toissa talveen saakka. Talvi oli runsaskuhainen murusen perheessä ja mekin saimme nauttia tuosta herkusta melkeinpä viikoittain. Kuha on parhaimmillaan leivitettynä ja rapsakkapintaisena – väljässä voissa paistettuna. Kuhapaloja söimme yleensä yrttisen perunamuusin ja timjamiporkkanoiden kanssa tai ihan vaan aamupalalla leivän päällä. Välillä kaipaa hyväksi todettuunkin vaihtelua ja kokeilimme kuhaa tortillan välissä. Pohjalla on levittyvää Koskenlaskija Ruoka cheddaria ja sen päällä ihan perinteiset tortillakasvikset ja leivitettyä kalaa. Kalan päälle sopii hyvin pieni pirskaus sitruuna- tai limemehua. Hyvä ja maukas vaihtoehto jauheliha- tai broileritäytteelle!

Apinaviski

Viski ei ole minun juttu, banaani ei ole minun juttu eikä myöskään kola. Tässä yhdistyvät kaikki kolme ”herkkua”, mutta lopputulos olikin ensimmäisen järkytyshörpyn jälkeen ihan hyvä. Tämän vuoksi en varta vasten aineksia ostaisi, mutta joulun alla valmistetun Irish coffeen jälkeensä jättämä viskipullon loppu oli johonkin tuhottava – tällä mentiin tällä kertaa. (Ohje: Drinkkiklubi.com)



4 jääpalaa
2 cl viskiä
2 cl banaanilikööriä
1,5 dl coca colaa

lasi: highball

Laita jäät lasiin. Mittaa nesteet lasiin ja sekoita.

Croissant-kranssi

Kesäloma on alkanut ja kiire ja hoppu ovat tällä hetkellä muisto vain. Nyt kurkataan hetkeen loppukeväästä kun kiire ja hoppu olivat läsnä päivittäin…

Kiireinen ja pitkä työpäivä oli siis takana ja raahustin muruseni luo väsyneenä, mutta tyytyväisenä koska ei ollut minun ruuanlaittovuoroni, vaan pääsin pähkäilemisen ja tekemisen vaivasta. Usein murusen ruokavuoro tarkoittaa sitä, että syödään lihaa – ja jopa runsaasti. Ruuanlaittohomma oli perille päästyäni jo aluillaan ja katsoin nälkäisenä (ja tyytyväisenä) tuhteja aineksia pöydällä: jauhelihaa, pepperonia ja kahta erilaista juustoa – ihan pakko tulla jotain hyvää!

Seurailin hieman ihmeissäni prosessia: valmista Dannerollesin croissant-taikinaa leviteltiin pellille ja pikkuhiljaa kupletin juoni alkoi paljastua! Hiilareita, proteiinia ja rasvaa – kaikkea ihan tolkuttomat määrät! Tämä on mättöä parhaimmillaan ja voisin kuvitella tämän maistuvan huonohappisena päivänä huolellisen juhlimisen jälkeen.

Isosta ja topakasta satsista olisi riittänyt kolmelle helposti ja salaattilisukkeen kanssa neljälle. Vaikka ruoka olikin hyvää (ja sitä todellakin oli riittävästi!), täytyy aina miettiä mitä voisi tehdä toisin. Yksi proteiini riittäisi aivan hyvin – joko pepperoni tai jauheliha. Myös juustoa riittäisi yksi laatu – mutta kahdessa kerroksessa että homma pysyy kasassa. Jotain raikasta ja rapsuvaa kaipasimme ja mietimme, että hienonnettu paprika tai punasipuli (tai molemmat) toisivat tähän täyteläisyyteen hieman raikkautta. Ja jos ei halua valmistaikinoita käyttää, niin homma onnistunee pizzataikinalla aivan yhtä hyvin!



2 prk valmista croissant-taikinaa (12 taikinakolmiota)
ketsuppia
100 g pepperonisiivuja
100 g cheddarraastetta
200 g jauhelihaa
(Sriracha-kastiketta)
100 g mozzarellaraastetta

kastike:
2 dl creme fraihea/kermaviiliä/ruokajogurttia
suolaa
mustapippuria
hunajaa
limemehua

1. Ruskista jauheliha ja mausta se kevyesti suolalla ja pippurilla
2. Avaa taikinapurkki ja irrottele taikinakolmiot varovasti toisistaan. Asettele levyt uunipellille leivinpaperin päälle ympyrän muotoon hieman limittäin niin, että kärjet ovat ulospäin
3. Levitä kehälle ketsuppia ja sitten pepperonisiivuja



4. Levitä päälle cheddarraaste, jauheliha ja pirskottele päälle sriracha-kastiketta maun mukaan
5. Laita päällimmäiseksi mozzarellarastetta
6. Käännä taikinalevyt täytteiden päälle ja laita kärjet pohjan alle. Näin muodostuu kranssimainen leivonnainen.



7. Kypsennä 200-asteisessa uunissa kunnes pinta saa kauniisti väriä, noin 10-15 minuuttia. Anna valmiin croissant-kranssin jäähtyä hetki
8. Valmista kypsennyksen aikana kastike: sekoita ranskankermaan (tmv.) mausteita oman maun mukaan
9. Leikkaa croissantit paloiksi. Tämä ruoka syödään reilusti sormin ja dipataan kastikkeeseen. Kastikekulhon voi laittaa tarjolle kranssin keskelle.

Thai-vinegretti kanalle

Broilerin paistileikkeet tai ohutleikkeet ovat lapsiperheessä näppäriä. Pojat ovat valikoivia siitä mitä suuhunsa laittavat, eikä varsinkaan kasvikset tai voimakkaat mausteet heille maistu. Itse en taas mielelläni syö pelkkää broileria ”kuiviltaan”, vaan miedon makuinen liha kaipaa jotain särmää. Usein broilerille tuleekin tehtyä mausteinen kastike, että omaan suuhun saa vähän jotain enemmän. Tämän ohjeen saksin talteen Maku-lehden numerosta 4/2015. Kastike oli todella makea, joten sokerin määrää on hieman vähennetty alla olevaan ohjeeseen.



1 dl rypsiöljyä
1 lime
1,5 rkl ruokokidesokeria
2 rkl soijakastiketta
chiliä maun mukaan
0,5 rkua korianteria (tai 1 rkl kuivattua)

1. Pese lime huolellisesti. Raasta kuori hienoksi ja purista mehu
2. Mittaa vinegretin ainekset kannelliseen purkkiin ja ravista voimakkaasti sekaisin
3. Tarjoa vinegretti grillatun tai paistetun broilerin ja runsaan salaatin kera

Pannuleivät

Joskus arki-iltanakin tekee mieli vähän herkutella lämpimäisillä. Martta-lehden numerosta 2/2015 olin saksinut talteen ohjeen pikaisiin pannuleipiin, joita eräänä iltana päätin sitten testata. Vähensin alla olevaan ohjeeseen hieman valkosipulin ja ruohosipulin määrää ja siltikin makua riitti runsaasti. Oikeastaan nämä eivät paljoakaan eroa uunissa paistetuista rieskoista – ja varmasti tällä samalla ohjeella leipäset voisi paistaa myös uunissa. Pannulla paistettaessa pinta sai kuitenkin mukavasti rapeutta ja väriä ja ihanan rasvaisen pinnan, jolloin valmiisiin lämpimiin leipiin ei rasvaa päälle tarvinnut lisätä lainkaan. Herkullista!



n. 10 kpl

0,5 dl maitoa
250 g maitorahkaa
1 valkosipulin kynsi
2 rkl hienonnettua ruohosipulia
0,5 tl suolaa
1 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl oliiviöljyä

1. Sekoita maito ja maitorahka kulhossa. Kuori valkosipuli ja raasta se maitoseoksen joukkoon. Sekoita joukkoon myös ruohosipuli
2. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa ja lisää ne maitoseokseen. Lisää myös öljy ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Älä vaivaa
3. Ota taikinasta käsin noin 10 palaa ja taputtele ne (jauhotetuin) käsin ohuiksi leiviksi
4. Paista leivät rasvassa pannulla miedolla lämmöllä molemmin puolin

Paahdettu kasvispasta

Uusin Glorian Ruoka&viini –lehti (5/2018) oli pitkästä aikaa numero, jonka luin yhdeltä istumalta kannesta kanteen ja joka sisälsi todella monta hyvää ohjetta. Monet varmasti tykkäävät kyseisestä lehdestä, mutta välillä lehden sisältö menee arkisen ja simppelin kotikokin makuun hieman liian korkealentoiseksi. Nyt tuli napattua useampi ohje talteen ja pari niistä pääsi heti testiin.

Toinen testattavista oli tämä Maailman parhaan arkipastan nimellä julkaistu ohje. Paahdetut kasvikset eivät sinällään ole uutta, mutta kypsien kasvisten jälkimarinointi on ennen kokeilematon minun keittiössäni. Testiin vaan ja lautaselle saatiin iso annos täyteläisiä makuja! Kasvikset saivat ihanan paahteisen maun ja marinadin happo ja tuoreet yrtit nostivat maut lentoon. Mozzarella tasapainotti hienosti makujen voimaa.

Söimme kasvikset spagetin kera ja olipahan vaan hankalaa kun liukas ohut spagetti ei halunnut pysyä samassa haarukassa kasvisten kanssa lainkaan! Fettuccine tai pienempi muotopasta toimisi varmasti paremmin! Talvella tuoreet yrtit voi tässä korvata valmiilla vihreällä pestolla. Tuolloin öljyn määrää pitää vähentää ja ohentaa kastiketta vaikka reilummin sitruksilla. Parsakauden päätyttyä, laitoimme parsan tilalle fenkolia, joka toimi tässä ruuassa aivan loistavasti!

Ruokaa tuli todella iso annos, vaikka ohje oli ilmoitettu kahdelle (alla olevaan ohjeen määriä on hieman säädelty). Kasviksia jäi yli ja teimme parin päivän päästä saman kasvislisukkeen ja söimme sen possun lehtipihvien kanssa. Toimi loistavasti siinäkin!



3-4 annosta

0,5 kesäkurpitsa
250 g parsaa
2 kypsää tomaattia
2 punasipulia
1 paprika

marinadi:
1 valkosipulin kynsi
chiliä maun mukaan
0,5 dl hienonnettua persiljaa
0,5 dl hienonnettua basilikaa
1 rkl sitruunamehua
1 rkl limemehua
1 dl oliiviöljyä
1 tl suolaa
0,5 tl sokeria
0,5 tl mustapippuria

lisäksi:
200 g pastaa
mozzarellaa

1. Kuori punasipulit, poista parsoista puumainen tyviosa ja huuhdo kaikki kasvikset. Paloittele ne sopiviksi suupalan kokoisiksi paloiksi ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda kasviksia 225-asteessa 10-15 minuuttia kunnes ne ovat kypsiä
2. Laita pastavesi kuumenemaan ja keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan
3. Valmista odotellessa marinadi: kuori valkosipulin kynsi ja raasta se pieneen kulhoon. Mittaa joukkoon muut ainekset ja sekoita tasaiseksi. Sekoita marinadi kypsien kasvisten joukkoon
4. Valuta pasta ja tarjoa se kasvishöystön ja revityn mozzarellan kera

Los Angeles brgr

Akselin Burgerimiestä on taas katsottu ja toinen burgeri lähti testaukseen! Mielenkiintomme tähän burgeriin herätti ihanalta kuulostava pekoni-sipulihilloke, joka osoittautuikin aivan mahtavaksi keksinnöksi! (Ja tässä kohtaa huomasimme televisiossa ja netissä olevien ohjeiden poikkeavan toisistaan! Netissä oleva ohje ei sisältänyt pekonia lainkaan, mutta olimme aivan varmoja että ohjelmassa pekonia hillokkeeseen tuli, koska…no, koska pekoni! Sen vaan muistaa!) Rapean suolaista ja makeaa hilloketta, joka täytti maun puolesta kaikki odotukset ja antoi vähän rasvaisuutta burgeriin hirvipihvin kylkeen. Ensimmäisellä kokkauskerralla hilloa oli ehkä hieman liian vähän, mutta toisella kerralla näitä burgereita tehdessä runtattiin menemään ihan huolella. Tämä burgeri jää varmasi elämään meidän keittiöihimme!



2 burgeria

2 burgerisämpylää
2 burgeripihviä (nautaa tai hirveä)
2 paksua viipaletta cheddar-juustoa

pekoni-sipulihilloke:
1 pkt pekonia
1 iso punasipuli
1 rkl punaviinietikkaa
1,5 rkl sokeria
mustapippuria

tomaattisalsa:
0,5 avokadoa
1 tomaatti
korianteria
0,5 limen mehu
suolaa ja pippuria maun mukaan

lisäksi burgeriin:
pari kourallista nachoja
1 dl majoneesia
1 rkl soijakastiketta

1. Valmista tomaattisalsa: kuori avokado ja paloittele sisus pieniksi kuutioiksi. Kuutioi myös tomaatti. Purista joukkoon lime mehu ja mausta korianterilla, suolalla ja pippurilla. Sekoita varovasti ja jätä odottamaan
2. Valmista pekoni-sipulihilloke: hienonna pekoni ja paista se pannulla. Kuori sipuli ja hienonna se. Lisää sipulisilppu pekonin joukkoon paistamisen loppuvaiheessa. Lisää joukkoon myös sokeri ja viinietikka. Jatka kypsentämistä miedolla lämmöllä, kunne sipuli on aivan pehmeää ja seos tahmean hillomaista. Mausta mustapippurilla ja jätä odottamaan
3. Sekoita soijakastike majoneesiin
4. Valmistele pihvit ja sämpylät: kuumenna pannulla öljyä ja paista pihvit. Laita kääntämisen jälkeen juustoviipaleet sulamaan pihvien päälle. Sipaise sämpylöiden puolikkaille hieman voita ja paahda ne uunissa
5. Kokoa burgerit: laita pohjapalan päälle pekoni-sipulihilloke. Nosta sen päälle pihvi. Murentele pihvin päälle nachoja nosta tomaattisalsa päällimmäiseksi. Voitele sämpylän kansi soijamajoneesilla ja laita burgerille hattu päälle. Nauti heti!

Collins-drinkit

Toukokuussa kevät ryöpsähti vauhdilla päälle – siitepölyineen kaikkineen. Viimeiset lumet sulivat vauhdilla ja maa lämpeni nopsaan herättäen luonnon ja pörriäiset elämään. Tämän tekstin kirjoitin takapihalla auringon paisteessa ja tunnelma oli suorastaan kesäinen. Nyt kesäkuun alussa ulkona sataa vettä ja tuulee pohjoisesta. Sadetta onkin kyllä kaivattu kasveille, mutta lämpö olisi ollut kiva pitää. No, jospa tämä tästä kuitenkin kesäksi vielä muuttuisi.

Kesällä terassilla tai takapihalla grillaillessa maistuu itselleni parhaiten kylmä olut. Jos esimerkiksi viikonloppuna tai kesäloman kuumina päivinä haluaa vähän spesiaalimpaa, niin raikas drinkki on myös paikallaan. Collins-drinkit ovat pitkiä ja raikkaita juomia, jotka valmistetaan perinteisesti melko kuiviksi. Sokeriliemen määrää voi jokainen tietenkin säätää oman maun mukaan – me ainakin tykättiin enemmän vähän makeammasta juomasta (3 cl sokerilientä). Sitruunamehun tilalle voi laittaa myös limemehua, ainakin Tom Collinsiin se mielestäni käy paremmin. Koristeluun voi käyttää sitruunaa, limeä tai kirsikkaa.



Ivan Collins:
4 cl vodkaa
4 cl sitruunamehua
2 cl sokerilientä
6 cl soodavettä

lasi: collins

Mittaa vodka, sokeriliemi ja sitruunamehu lasiin muutaman jääpalan kanssa. Sekoita ja pidennä kylmällä soodavedellä.

Muunnoksia:

Juan Collins – vodkan tilalla tequilaa
Pedro Collins – vodkan tilalla vaaleaa rommia
Tom Collins – vodkan tilalla giniä
Colonel Collins – vodkan tilalla viskiä

Savo-Karjalan pienpanimokierros

Lauantaina 19.5 marssimme aamutuimaan murusen kanssa kohti Joensuun torin laitamilla odottavaa bussia. Kiipesimme kyytiin noin 30 muun oluen ystävän kanssa ja matka kohti pienpanimoita sai alkaa. Jaskan kaljat –blogin Jaska ja Savo-Karjalan Linja Oy:n Jani toivottivat meidät tervetulleiksi koko päivän kestävälle turneelle tutustumaan pienpanimoihin ja niiden juomiin.

Kuten olen jo aiemmin maininnut, oluiden ihmeellinen maailma on vasta vähitellen minulle auennut. Erilaisia oluita ja muutamien kotimaisten pienpanimoidenkin tuotteita on tullut maisteltua, mutta runsauden pula tuntuu valtaavan mielen aina kun pitäisi jotain uutta valita. Vähitellen olen oppinut lukemaan etiketistä sen verran, että tiedän suunnilleen minkä tyylistä olutta pullo sisältää (ja tärkeimpänä se, että osaan suunnilleen arvata tykkäänkö pullon sisällöstä edes jonkun verran). Humalien ja maltaiden maailmasta en osaa vielä mitään, mutta tämän reissun aikana opin kuitenkin paljon oluen panemisesta ja siihen vaikuttavista asioista. Ei ole ihan yksiviivaista touhua tämäkään (niin kuin ei ole oluen maisteleminenkaan!).

Reissumme suuntasi ensimmäisenä Savonlinnaan Waahto brewerylle. Pieni panimo sijaitsi ihanassa vanhassa rakennuksessa veden äärellä. Aurinko paistoi ja viileästä tuulesta huolimatta miljöö näytti ihanan kesäiseltä.



Tutustumiskierroksen jälkeen pääsimme maistelemaan kahta panimon tuotetta; Golden Alea ja Amber Alea, joista molemmat osuivat omaan makumaailmaan todella hyvin!





Jälkeenpäin ajatellen tämä oli suosikkikohteeni tällä reissulla. Panimosta jäi hyvin rento ja kotoisa tunnelma. Itselleni jäi olo, että täällä tehdään olutta lupsakalla, mutta varmalla otteella ja suurella sydämellä ja ajatuksella. Maistellut tuotteet olivat selkeitä ja helppoja nauttia olematta kuitenkaan mauttomia räpellyksiä. Myös pullojen etikettien kuvat ja ravintolan ja puodin ilme viehättivät minua. Panimon puodista tuli ostettua viemisiä kotiinkin. Jos Savonlinnassa on käyntiä, niin suosittelen ehdottomasti käymään Waahto brewerylla!

Waahdolta suuntasimme seuraavalle panimolle, joka oli Mustan Virran panimo, Savonlinnassa tämäkin. Mustan virran panimolla oli hieman erilainen tunnelma, suuremmat tilat ja enemmän kapasiteettia. Myös täällä silmää hiveli puodin tunnelma ja etikettien kuvitus, joka näköjään on merkittävässä osassa kun tuotetta arvioi!



Maistiaisiksi täällä saimme vahvaa (8,5%) Tott Double IPAa, jota oli aivan pakko ostaa kotiin mukaan! Aivan mahtava makuelämys (ja samalla kalleinta olutta mitä olen koskaan ostanut – tämä jemmataan visusti erikoistilannetta varten). Matkaevääksi saimme pullot kylmää St. Olaf Pale Alea, joka meidän penkkiparissa tuli nautittua lounaalla keskinkertaisten huoltoasemasämpylöiden hieman parempana kyytipoikana.



Seuraavaksi vuorossa olikin hieman pidempi etappi, kun bussin keula kääntyi kohti Kuopiota. Matka kului murusen kuorsausta kuunnellessa ja omaa nuokkuvaa päätä nostellessa. Orastava päänsärky alkoi hiipiä, kun niskan lihakset olivat kovilla. Viimein olimme perillä Kuopiossa ja ensimmäisessä kohteessamme RPS brewingilla. Täällä pääsimmekin näkemään pienpanimotoimintaa hieman suuremmassa mittakaavassa ja pääsimme panimokierrokselle, joka oli äänin ja valoin höystetty.


(kuva: Jaska)


Maistiaisiksi saimme valita lasilliset hanaolutta. Murunen maistoi The Lizard NEIPAn, joka on tehty yhteistyössä Fat Lizard Brewing Co:n kanssa mahtavan Rillit huurussa tv-sarjan innoittamana. Rillit huurussa -sarjassa kivi-paperi-sakset –peli saa perinteisten elementtien lisäksi vielä liskon ja Spockin. Lisko-olut oli todella hyvää ja jäämme nyt innolla odottamaan Spockin tulemista! Minä valitsin lasiini kivi-paperi-sakset –setistä Scissors IPAn, joka tässä makuparissa jäi vähän liskon jalkoihin.



Nälkä alkoi jo vaivata ja RPS brewingiltä suuntasimme Kuopion keskustaan Intro Socialiin syömään. Ruuat oli tilattu jo matkalla valmiiksi ja pöydissä odottivat Intron tarjoamat alkupalat syöjiään. Aloitimme oluella paneroiduilla fritatuilla sipulirenkailla ja suolakurkuilla dippisooseineen. Pääruuaksi valitsin burgerin, joka mehevine pihveineen ei tuottanut pettymystä!



Päivän viimeisenä kohteena tutustuimme tiloiltaan pieneen Iso-Kallan panimoon. Nopean sisätilavisiitin jälkeen maistelimme panimon oluita ulkona auringon paisteessa. Maisteluun pääsivät American Ale ja Witbier joiden makumaailma ei ollutkaan aivan pieni! Näistä ensimmäinen oli makuuni liian humalainen ja voimakas, mutta jälkimmäisen oluen raikkaampi ja keveämpi makumaailma pelasti tilanteen.



Kotimatka alkakoon. Kotiinpäin on tunnetusti aina pidempi matka. Alkumatka meni silmät kiinni huilaillen ja loppumatkasta katsottiinkin Kanadan ja Sveitsin välistä jääkiekkokamppailua. Melkolailla sopivasti ensimmäisellä erätauolla siirryimme bussista reissun viralliseen jatkopaikkaan, eli 60’s Palaveriin, jossa päivän fiiliksiä purettiin hyvän oluen äärellä – ja jääkiekkopeliä jännäten. Ilta (tai jopa yö) oli jo pitkällä kun kävelimme tyytyväisinä kotiin, yöpalaksi varatun valkohomejuuston ja patongin ääreen.

Kiitokset Jaskalle ja Janille – oli kerrassaan huippu päivä!

Lihapullariisivuoka

Arkiruokaohjeita ei koskaan voi olla liikaa. Esivalmistelut ruokaan voi tehdä jo edellisenä iltana ja työpäivän jälkeen vaan ruoka uuniin ja pian päästäänkin jo syömään hyvillä mielin ja keskustelemaan päivän tapahtumista. Ehkäpä ruuan laittaja saa muutaman kiitoksen sanan ja kehun hyvästä ruuasta. Kuulostaa idylliseltä, eikö?

On siis aika kurkata todellisuuteen. Ruuan valmistus sinällään sujui ihan hyvin. Kypsennys meni jostain syystä hieman liian pitkäksi ja lopputulos oli melko lailla kuivaa riisiä. Pyörykät olivat kyllä hyviä ja meheviä! Ehkäpä vuokani oli liian laakea ja riisin kypsyminen tapahtui liian nopsaan. Tästä huolimatta kuopus sanoi että on parasta riisiä ikinä (hän ei riisistä oikein välitä) mutta lihapullat on pahoja (voiko lihapulla edes olla pahoja?!). Esikoinen söi närppien vähän riisiä ja vähän pyöryköitä – ihan vaan koska oli pakko edes maistaa. Itse höystin annoksen vielä juustoraasteella ja nautiskelin ajatellen että ”jäipähän itselle enemmän”. (Ohje: Maku 1/2017.)



2,5 dl basmatiriisiä
2 appelsiinia
400 g tomaattimurskaa
1 lihaliemikuutio
2 rkl balsamiviinietikkaa
2 tl sokeria
1 tl suolaa
1 tl timjamia
1 tl oreganoa

lihapullat:
400 g jauhelihaa
1 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
0,25 tl cayennepippuria

1. Mittaa riisi voideltuun uunivuokaan
2. Purista appelsiineista mehut kulhoon ja lisää joukkoon tomaattimurska ja mausteet. Sekoita sekaisin ja kaada seos riisien päälle.
3. Valmista lihapullat: sekoita mausteet jauhelihan joukkoon ja muotoile seoksesta pieniä pyöryköitä. Nosta pyörykät vuokaan riisien päälle
4. Kypsennä 225-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Laske lämpö 150 asteeseen ja jatka paistamista vielä 20 minuuttia. Tarkkaile kypsymistä ettei mene liian kuivaksi.

San Fransisco burgeri

Akseli Herlevin ohjelma Burgerimies pyörähti jo päätökseensä telkkarissa. Burgereita on viime aikoina sekä minun, että murusen keittiössä tullut tehtyä, mutta aina perinteisellä salaatti-pihvi-pekoni-cheddar-punasipuli-majoneesi-linjalla. Eikä siinä mitään vikaa ole, päinvastoin. Perusburgeri ei ikinä petä. Mutta siltikin, uusia ideoita olimme hieman vailla.

Ensimmäisiä jaksoja katsoessamme kiinnitimme huomiota Akselin kielenkäyttöön ja v-sanojen määrään. Totesimme, että tätä ohjelmaa ei lasten aikana katsota, vaan jätetään myöhäisiltaan kun junioriväki on nukkumassa. Toki heilläkin on jo sanavarasto varmasti laajalti hallussa, mutta ei haluttu kuitenkaan tuutin täydeltä voimasanoja tarjoilla.

Ensimmäisenä testattavaksi pääsi San Fransisco burgeri, jossa huomion kiinnitti currytahnalla maustettu majoneesi, paistettu tomaatti-sipulilisuke ja perunalastut burgerin välissä. Ohje lupaili paljon, mutta lopputulos oli hieman kuiva. Totesimme, että tomaatti-sipulilisuketta ja majoneesia olisi saanut olla hieman enemmän. Alla olevaan ohjeeseen määriä on hieman muunneltu. Kannatta ehdottomasti kokeilla, maut olivat kyllä kohdallaan!



2 burgeria

2 burgerisämpylää
2 burgeripihviä (nautaa tai hirveä)
2 paksua viipaletta gruyere-juustoa
1 dl perunalastuja

coleslaw:
1 dl suikaloitua punakaalia
1 pieni porkkana karkeana raasteena
0,75 dl majoneesia
1 rkl punaista currytahnaa
1 tl kuivattua korianteria

tomaattipaistos:
1 sipuli
1 iso tomaatti tai muutama miniluumutomaatti
1 rkl sokeria
1 tähtianis
rypsiöljyä
suolaa ja mustapippuria

1. Valmista ensin coleslaw sekoittamalla ainekset yhteen kulhossa. Nosta viileään maustumaan muiden komponenttien valmistamisen ajaksi
2. Valmista tomaattipaistos: kuori ja hienonna sipuli. Huuhdo tomaatti ja leikkaa se pieniksi paloiksi. Kuumenna öljy pannulla ja kuullotta sipuli pehmeäksi. Lisää muut ainekset ja hauduttele viitisen minuuttia. Poista tähtianis ja jätä paistos jäähtymään
3. Valmistele pihvit ja sämpylät: kuumenna pannulla öljyä ja paista pihvit. Laita kääntämisen jälkeen juustoviipaleet sulamaan pihvien päälle. Sipaise sämpylöiden puolikkaille hieman voita ja paahda ne uunissa
4. Kokoa burgerit: laita pohjan päälle tomaatti-sipulipaistos ja sen päälle pihvi juustoineen. Murskaa halutessasi perunalastuja hieman ja laita ne pihvin päälle. Päällimmäiseksi coleslaw ja burgerille kansi päälle. Paina burgeria hieman kasaan ja nauti heti hyvän oluen ja perunalastujen kera

Marinoitu kukkakaali

Viime kesänä kukkakaalisadolle meinasi käydä hassusti! Onneksi bloggaajat heräsivät asian äärelle ja pian koko Suomi popsi kukkakaalia. Herkullisia ohjeita jaettiin netissä ja kauppiaat innostuivat markkinoimaan kukkakaalitalkoita jotta sesonkikasvis ei jäisi pelloille ja menisi hukkaan. Kukkakaali taipuukin moneksi, sen sai havaita somea seuratessa! Keittoa, pataa, salaattia ja pizzaa. Alkuruokaa, lisuketta ja pääruokaa. Lihalla ja ilman. Varmasti jokaiselle jotain! Jokunen ohje tuli itsellenikin laitettua korvan taakse tulevaisuutta varten!

Viime kesänä tein grilliruuan kaveriksi tällaista raikasta lisuketta kukkakaalista. Kukkakaalin keveys ja sitruunan raikkaus sopivat mahtavasti grillatulle rasvaiselle possun pihville. (ohje: Kuntoplus 1/2016)



2 annosta

1 kukkakaali
100 g edamamepapuja (soijapapu) (tai tuoreita härkäpapuja, herneitä tai vihreitä leikkopapuja)
1 nippu ruohosipulia
hienonnettua minttua

kastike:
1 sitruunan mehu
2 tl soijakastiketta
2 tl sinappia
2 rkl oliiviöljyä

1. Leikkaa kukkakaali kukinnoiksi ja keitä niitä suolalla maustetussa vedessä minuutin verran niin että ne pysyvät rapeina ja napakoina
2. Sekoita kastikkeen aineet huolella sekaisin ja kaada se kukkakaalin sekaan
3. Lisää joukkoon pavut ja hienonnetut yrtit

Kebab 2.0

Kotitekoinen kebab oli joskus ennen muinoin keittiössämme vakioruokaa. Työlästähän sen tekeminen oli, mutta lopputulos oli kyllä sen arvoista. Vuosikausiin ei ole tullut kebabia kotona tehtyä, mutta kun murunen kyseli kotikebabin valmistukseen ohjetta ja neuvoa niin olikin aika ryhtyä tuumasta toimeen.

Aikaisemmin kebabin olen maustanut vain aromisuolalla ja mustapippurilla ja tänä päivänä se alkoi tuntua liian yksioikoiselta. On kai tähänkin olemassa jotain muuta maustamistapaa! Eipä pitkään tarvinnut googlelta kysellä kun päädyin mättömestari.fi-sivustolle ja sieltä löysinkin mausteseoksen, joka oli pitkä kuin nälkävuosi. Vertasin maustelistaa oman maustelaatikon sisältöön ja tein kombon, joka on vähän sinne päin.

Lihaa mössättiin huolella ja viimein pötky saatiin uuniin. Pitkän uunittamisen jälkeen jäähdyttely, kuivaus ja lepuutus kunnes vasta seuraavana päivänä päästiin herkkupalan kimppuun. Murunen veisteli ohuita viipaleita lihasta sekä veitsellä että juustohöylällä. Totesimme että terävä veitsi on parempi, juustohöylä repi lastujen pinnan liian rosoiseksi. Minä keittelin riisit ja kastikkeet ja illalla herkuteltiin kotikebabilla – pitkästä aikaa! Ja lapsetkin kiittelivät!



700 g naudan jauhelihaa

mausteseos:
1,5 tl sipulijauhetta
1,5 tl savupaprikajauhetta
1 tl oreganoa
0,5 tl jeeraa
0,5 tl cayennepippuria
1,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1,5 rkl perunajauhoja

1. Sekoita mausteseoksen ainekset sekaisin
2. Vaivaa jauhelihaa niin kauan että sen rakenne muuttuu mössöksi, ainakin 20 minuuttia. Voit käyttää myös monitoimikoneen taikinakoukkuja
3. Sekoita joukkoon mausteseos
4. Muotoile lihasta tiivis pötkö ja kääri se kahdesti folioon. Kieputa päät tiiviisti kiinni
5. Kypsennä lihapötköä 100-asteisessa uunissa. Käytä paistomittaria. Kun sisälämpö on 80 astetta, laita uunista virta pois ja jatka kypsentämistä jälkilämmöllä vielä puoli tuntia
6. Jäähdytä liha huoneenlämpöiseksi ja ota se sitten pois foliosta. Pyyhi pinta kuivaksi ja kääri liha puhtaaseen folioon. Nosta jääkaappiin vetäytymään noin 12 tunniksi
7. Leikkaa jääkaappikylmästä lihasta ohuita siivuja, myös juustohöylällä höylääminen onnistuu! Jatkojalosta haluamallasi tavalla.

Stout-kakku

Kuluneen vuoden aikana olen tutustunut oluiden ihmeelliseen maailmaan ja aikalailla nopeasti oppinut huomaamaan että se lähimarketin punainen tölkki ei ole ihan sama juttu kuin alan erikoisliikkeen hyllystä huolellisemmin valittu – joskin myös hieman kalliimpi – yksilö.

Olen tämän lyhyen oppijaksoni aikana päässyt käsiksi vasta ihan perusasioihin ja oppinut että lager on vaaleaa perusolutta (tsekkiläinen on lagereista parasta), tumma lager on hyvä perusolut ruualle, pils on raikasta ja kesäistä saunajuomaa, IPA täyteläisempää ja maukkaampaa seurustelujuomaa, saison kepeää ja sour niin hapanta että ei pysty juomaan.

Sittenhän on toki vielä stout. Tummaakin tummempi, melkein musta olut, jonka maku on niin vahva ja voimakas että ei oikein minun suuhuni istu missään tilanteessa. Paitsi ruuanlaitossa! Tummaa olutta (ei tosin stoutia) olemme käyttäneet käristyksessä ja stoutia pirtelössä. Kerran olemme ostaneet suklaan makuista stoutia jälkiruuaksi käsityöläiskonvehtien pariksi (toimi todella hyvin parina, mutta olut sellaisenaan ei ollut minun makuuni sopiva).

Nyt stoutin syvät ja täyteläiset aromit pääsivät maustamaan suklaakakkua. Kakku oli mutakakun tyylinen, keskeltä kostea ja hyvin tiivisrakenteinen ja niin makea ja täyteläinen kakku että kerma tuntui keventävän kokonaisuutta lautasella. (Ohje: Yhteishyvän ruoka 1/2018)



200 g voita
200 g suklaata
2 dl sokeria
4 kananmunaa
2 dl stoutia
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta

1. Paloittele voi ja suklaa kulhoon ja sulata ne varovaisesti mikrossa
2. Lisää seokseen loput aineet (siivilöi kaakaojauhe) ja sekoita tasaiseksi
3. Kaada voideltuun kakkuvuokaan (halk. 23cm) ja paista 180-asteisessa uunissa puolisen tuntia. Kakku jää keskeltä pehmeäksi
4. Jäähdytä ja anna tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Tarjoa pehmeäksi vatkatun kermavaahdon kera

Broileri-bolognese

Perinteinen jauhelihasta tehty bolognese on yksi ehdottomista ruokasuosikeistani. Pitkään hauduteltuna ja hyvällä punaviinillä ryyditettynä makuelämys on taattu. Viime aikoina bolognese on keittiössäni tehty hirven jauhelihasta ja se osuu makuhermooni.

Maku-lehden numerosta 6/2016 bongasin broilerin jauhelihasta tehtyyn bologneseen, jota vielä kevennettiin herneproteiinilla. Hieman epäileväisenä ruuan valmistin, mutta se pääsi yllättämään herkullisuudellaan! Ja jopa lapset tykkäsivät. Tämäkin siis menee jatkoon ja jää elämään ruokalistallemme. Ohjeessa olleen sellerin jätin pois, koska sen makuun en vaan vielä ole oppinut. Lisää siis varsi tai kaksi varsiselleriä porkkanan kanssa pannulle, jos se sinun makumaailmaasi sopii.



6 annosta

1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
2 porkkanaa
1 rkl rypsiöljyä
400 g broilerin jauhelihaa
2 rkl tomaattipyreetä
1,5 dl vaaleaa herneproteiinia
1 prk tomaattimurskaa
3 dl vettä
1 kanaliemikuutio
1 tl oreganoa
1 tl basilikaa
0,5 tl suolaa
mustapippuria

1. Kuori ja hienonna sipulit. Kuori porkkanat ja pilko ne pieniksi kuutioiksi. (Pilko myös selleri)
2. Kuumenna öljy kasarissa ja ruskista jauheliha siinä. Lisää kasvikset ja tomaattipyree ja jatka kypsentämistä kunnes sipulit ovat pehmenneet
3. Lisää kasariin herneproteiini, tomaattimurska ja vesi. Kuumenna kiehuvaksi.
4. Murenna joukkoon kanaliemikuutio ja mausta yrteillä, suolalla ja mustapippurilla.
5. Hauduttele puolisen tuntia ja lisää tarvittaessa nestettä
6. Tarjoa spagetin kera

Kukkakaalipohjainen pizza

Kun bataattipizza oli testattu ja hyväksi havaittu, oli aika testata paljon puhuttua kukkakaalipohjaista pizzaa. Pohjan valmistamisessa meni yllättävän kauan, mutta ”taikina” oli lopulta helppo käsitellä ja painella ohueksi pohjaksi esipaistoa varten. Kypsän pohjan päälle täytteet ja vielä pikainen uunitus ja sitten päästiin maistelemaan.

Maku pizzassa oli hyvä, sekä pohjan että täytteiden osalta. Pohjan koostumus oli ainoa asia joka hieman jäi harmittamaan. Esikypsentämisestä huolimatta pohja oli mössömäinen ja irtonainen. Hyvä vaihtoehto vähähiilihydraattista tai gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle, mutta jos kasvispohjaista pizzaa kaipaa, niin suosittelen ehdottomasti bataattia! (Ohje: YhteishyväRuoka lokakuu 2015)



750 g kukkakaalia
1,5 rkl oliiviöljyä
2 dl (cheddar)juustoraastetta
1 kananmuna

täytteet maun mukaan, meillä täytteenä:
tomaattikastike
chorizo
punasipuli
tomaatti
mozzarellaraaste

1. Raasta kukkakaali muruiksi. Paista muruja öljyssä pannulla kunnes ne saavat väriä. Jätä jäähtymään
2. Sekoita jäähtyneen kukkakaalimurun sekaan juustoraaste ja kananmuna. Sekoita tasaiseksi ja muotoile seoksesta pyöreä pizzapohja uunipellille leivinpaperin päälle
3. Esipaista pohjaa 225-asteisessa uunissa alatasolla kymmenisen minuuttia
4. Valmistele täytteet ja levitä ne pohjan päälle. Jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia

Kukkoa viinissä (eli broileria padassa)

Viikonloppu poikien kanssa kotona. Lapset ovat jo isoja ja menevät menojaan (jos käytös on sellaista että äiti antaa luvan mennä) ja minä kökötän kotona. Silloin ei oikein osaa lähteä minnekään, vaan täytyy olla kuitenkin läsnä ja saatavilla. Ja varsinkin kun poikien menot osuvat monesti eri aikoihin ja pörräävät kavereineen välillä täällä ja välillä muualla, on pieni päivystys paikoillaan.

Silloin on aikaa vaikka haudutella jotain pitkään ja hartaudella! Tällä kertaa hauduttelin jo perjantai-iltana lyhyen työpäivän jälkeen Henri Alénin kukkoa viinissä –ohjeen innoittamana (ei ehkä ihan ohjeen mukaisesti) siipikarjaa. Käytännössähän tämä on tietenkin melkolailla arkista broilerin ja kasvisten hauduttelua punaviinillä höystetyssä liemessä. Broilerin palat voi tarjota sellaisinaan, varsinkin jos pöydässä on vain aikuisväkeä. Lasten ollessa syömässä, riivin kypsät lihat irti luista ja laitoin pelkät lihat pataan – nyhtöbroilerityyliin. Pääsin itse helpommalla ruokailutilanteessa eikä lihaa mennyt hukkaan, niin kuin olisi mennyt, jos pojat olisivat itse koipireitensä riipineet. Herkullista – niin kuin hartaasti hauduteltu yleensä on!



4 broilerin koipireittä (tai vastaava määrä muita broilerin luullisia paloja)
suolaa
mustapippuria
0,5 dl vehnäjauhoja
voita ja oliiviöljyä paistamiseen
1 pkt pekonia
10 pikkusipulia
2 isoa porkkanaa
1 rs herkkusieniä
3 dl punaviiniä
5 dl kanalientä
2 laakerinlehteä
1 tl timjamia
1 tl persiljaa

1. Mittaa vehnäjauhot lautaselle ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Sulata nokare voita paistinpannulla ja lisää joukkoon luraus oliiviöljyä. Kääntele broileripalat jauhoissa ja paista niihin kaunis pinta pannulla. Nosta broilerit uunipataan
2. Pilko pekoni pienemmiksi paloiksi ja ruskista ne pannulla. Kuori ja halkaise sipulit. Kuori ja paloittele porkkanat. Puhdista ja paloittele herkkusienet. Lisää kasvikset pannulle pekonin seuraksi ja kypsennä viitisen minuuttia. Kaada seos pataan
3. Lisää pataan mausteet ja nestettä sen verran että ainekset juuri ja juuri peittyvät
4. Hauduta pataa 175-asteisessa uunissa 1,5-2 tuntia kunnes broilerit ovat hajoavan kypsiä

Bearnaise-kastike

Pitkän ja kiireisen työviikon jälkeen edessä oli viimeinkin rauhaisa viikonloppu kotona. Aamupäivällä oli aikaa käydä ulkoilemassa – suolla ja metsässä hankiaisilla, jotka eivät ihan enää kantaneet. Reilun kilometrin tarpominen sisälsi monia painokelvottomia sanoja, kahdet kastuneet housut ja yhdet märät kengät (koska oja olikin jo yllättäen lumen alla sula). Vain juniorilla oli reissuun sopivat varusteet – ja asenne.

Reissusta selvittiin ruokakaupan kautta kotiin. Ohjelmassa oli pienet siivoushenkiset toimenpiteet ja nopsa rentoutuminen kevätaurinkoisella parvekkeella kera gin tonicin (ihanasta Napue-ginistä valmistettuna ja karpaloilla ja rosmariinilla maustettuna).

Sitten pääsin nautiskelemaan keittiötouhuista. Juniorin kanssa leivottiin makeita sitruunaneliötä ja paistoin pitkästä aikaa vaivaamattoman leivän, kauraisena tällä kertaa. Ruuaksi laitoimme leivitettyjä porsaan ulkofileepihvejä, uunijuureksia ja bearnaise-kastiketta. Ah, täydellinen lauantai!



2-3 annosta

liemi:
1 sipuli
1 dl vettä
1,5 rkl etikkaa
1,5 tl rakuunaa
5 kokonaista mustapippuria
kastikkeeseen:

2 kananmunan keltuaista
100 g voita
(tuoretta persiljaa)
(suolaa ja sokeria/hunajaa)

1. Hienonna sipuli ja laita se pieneen kattilaan. Lisää muut aineet. Keitä seosta sen aikaa että nestettä on jäljellä noin 0,5 dl. Siivilöi liemi teräskulhoon ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi
2. Vispaa nesteen sekaan keltuaiset
3. Valitse kattila jonka päälle kulho sopii niin että kulhon ja kattilan pohjien väliin jää reilusti tilaa. Laita kattilan pohjalle sen verran vettä, että vesi ei kosketa kiehuessaankaan kulhon pohjaa. Laita kulho kattilan päälle ja nosta kuumalle levylle
4. Paloittele voi kuutioiksi. Kun kulhossa oleva seos alkaa lämmetä, lisää sinne vähitellen voinokareita koko ajan vispaten. Kun kaikki voi on lisätty, vispaa kastiketta vielä sen verran että se saostuu. Varo kuumentamasta kastiketta liian pitkään!
5. Lisää lopuksi tuore persilja. Tarkista maku ja tasapainoita maku tarvittaessa suolalla ja sokerilla/hunajalla.

Lynchburg lemonade

Viski ei ole ollenkaan minun juttuni ja murunen otti tämän kommentin ikään kuin haasteena vastaan. Hän kuulemma pystyy tekemään juoman, jossa on viskiä, mutta jossa viski ei maullaan jyrää kaikkea. Lupasin olla avoin ja kokeilla. Ja kyllä, tämä toimii ja oli yllättävän raikas! Aivan ehdotonta on käyttää tässä itse puristettua tuoretta sitruunamehua.



2 cl viskiä,
2 cl Triple seciä
2 cl sitruunamehua
n. 8 cl sitruunalimonadia

lisäksi: jäitä
lasi: collins tai hihghball

1. Mittaa shakeriin viski, Triple sec ja sitruunamehu sekä muutama jääpala. Ravista huolella sekaisin
2. Laita lasiin muutama jääpala ja kaada juoma lasiin. Täytä lasi sitruunalimonadilla

Superhelpot sämpylät

Selaillessani viime viikonlopun Karjalan Heiliä (31.3.2018), huomasin ilokseni taas olevan ruokapalstan ja Cebicin keittiön Hannan herkullisen tekstin aika! Tällä kertaa Hanna oli jakanut lukijoille ohjeen superhelppoihin sämpylöihin. Sämpylät tehtiin kylmäkohottamalla – menetelmä jota en ollut aiemmin kokeillut, mutta joka on ollut ajatuksena testata jossain vaiheessa.

Nyt oli selkeästi sen aika! Mittailin ainekset kulhoon ja ihmettelin ääneen kylmää nestettä, kylmää kohotusta ja sämpylöiden paistamista välittömästi kohotuksen jälkeen. Mutta kokeiltavahan se on ja nyt se on myös uskottava! Kyllä vaan, se toimii. Pääsiäisaamun rauhaisassa aamutunnelmassa uunituoreet sämpylät maistuivat ihanilta!



10-12 kpl

3 dl kaurahiutaleita
3 dl vehnäjauhoja
2 dl sämpyläjauhoja (käytin spelttiä)
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
0,5 dl siemeniä (käytin pellavansiemeniä)
4 dl kylmää vettä
0,5 dl rypsiöljyä

1. Sekoita kuivat aineet suuressa kulhossa. Lisää joukkoon vesi ja öljy ja sekoita taikina tasaiseksi. Älä kuitenkaan vaivaa!
2. Laita kulhon päälle kelmu tiukasti ja nosta kulho jääkaappiin. Anna taikinan kohota rauhassa, noin 12 tuntia
3. Nosta isolla lusikalla taikinasta kokkareita uunipellille leivinpaperin päälle
4. Paista sämpylät 225-asteisessa uunissa, noin 15 minuuttia

Carnitas - ylikypsää possua

Voihan nyhtöpossu! Sitäkin tuli moneen ja moneen kertaan tehtyä silloin taannoin kun se tietoisuuteeni laskeutui. Nyt en edes muista milloin kasslerpala on viimeksi uunissa hautunut ihanan pehmeiksi säikeiksi - tämäkin ohje on odottanut esille pääsyään K-A-U-A-N. Silloin vanhoina hyvinä nyhtöaikoina nyhtöä tuli syötyä ihan vaan pastan ja paistoliemestä tehdyn ohuen kastikkeen kanssa. Nyt mieli pursuu käyttöideoita burgereista pitoihin eikä ihan tavallinen nyhtö edes houkuttele. Ehkäpä joku viikonloppu täytyy ottaa tämä asia hoitaakseen ja kypsentää pala possua ja pakastaa pienempinä annoksina jatkojalostusta varten! (Ohje: Glorian Ruoka&viini 5/2015)



1,5-2 kg possun niskaa tai lapaa
1 rkl suolaa
2 sipulia
1 appelsiini
5 valkosipulin kynttä
1 kanelitanko
2 laakerinlehteä
1 dl hienonnettua korianteria
0,5 dl rypsiöljyä

lisäksi:
voita paistamiseen

1. Laita uuni kuumenemaan 125 asteeseen
2. Hiero suola lihan pintaan ja laita liha mahdollisimman pieneen uunivuokaan tai –pataan
3. Kuori ja lohko sipulit. Lohko appelsiini ja purista niistä mehu lihan päälle. Laita sipuli- ja appelsiinilohkot uunivuokaan
4. Kuori valkosipulin kynnet ja puolita ne. Paloittele kanelitanko. Lisää ne, laakerinlehdet ja korianteri vuokaan.
5. Valele öljy possun päälle. Sulje vuoka tiiviisti foliolla ja kypsennä uunin keskitasolla 3,5-4,5 tuntia
6. Anna lihan vetäytyä ja jäähtyä hetki ennen tarjoamista. Revi liha kahden haarukan avulla riekaleiksi
7. Paista lihapalat vielä voissa pinnalta rapeiksi ennen tarjoamista

Täytetyt suklaamunat

Pääsiäisen aikaan kuuluu ehdottomasti suklaamunat ja rahka. Kevään yrittäessä hiipiä paikalle vaivihkaa paksujen lumihankien takaa ja auringon paistaessa kirkkaasti suoraan ruokapöytään, on aika tarjota pöydässä myös jotain keltaista.

Rahkapiirakka on meillä esikoisen suosikkijuttu ja se kuuluu aivan väkisin pääsiäisherkkuihin. Onneksi pääsiäisen aikana on pitkät vapaat ja aikaa kokkailla. Vaikkapa toisena pääsiäispäivänä voi rahkan sitten tarjoilla suklaisista jälkiruokakupeista.



4 kindermunaa

rahka:
1 dl kuohukermaa
0,5 prk rahkaa
2 rkl tomusokeria
vaniljaa (sokerina, rouheena tai tahnana)
1 prk säilykepersikoita

1. Vaahdota kerma vaahdoksi ja sekoita siihen rahka. Mausta sokerilla ja vaniljalla.
2. Valuta persikat hyvin ja pilko ne aivan pieniksi paloiksi. Sekoita persikanpalat rahkan joukkoon.
3. Leikkaa suklaamunista pieni pala yläosista pois. Täytä munat rahkalla ja laita kansi takaisin päälle

Lahmacun

Lapset kasvavat ja syntymäpäivät seuraavat toisiaan. Kaverisynttäreitä meillä ei enää järjestetä, mutta synttäripäivänä sankari saa suunnitella tekemistä joka sitten toteutetaan yhdessä omalla porukalla. Minulla tekemisten kustantajana on viimekädessä oikeus muokata suunnitelmia taloudellisin perustein. Jos päivän aktiviteetit vievät paljon rahaa, tingitään ehkä hieman sitten ruokatoiveista – pienen budjetin talouden ehdoin. Viime vuonna kuopus – pikku possukkaiseni - täytti 9 vuotta. Hänen toiveinaan oli tekemisistä Superpark ja syömisiksi Subwayn patongit ja uunilohi. Kahvipöytään mummon ja ukin tullessa kylään hän halusi yksinkertaisesti keksejä.

Vietimme aamupäivän ottaen hikeä pintaan Superparkin sisäaktiviteettien merkeissä. Mukana oli sankarin ja isoveljen lisäksi myös pojille läheinen serkku joka kuuluu kategoriaan ”oma porukka”. Urheilun jälkeen kävimme nauttimassa Subin patongit ja sitten tulimme kotiin huilimaan. Iltaruokatoiveena sankarilla oli uunilohi, mutta sen vaihdoin hieman halvempaan vaihtoehtoon katsellessani lohifileiden hintoja edellisellä kauppareissuilla. Lohen sijaan teimme ihania pieniä piiraita. Vai pizzoja. Vai mitä lienevätkään. Taikina oli pizzataikina, mutta sitä ei kohotettu ja täyte laitettiin raakana pohjan päälle ennen paistoa. Lopuksi herkku viimeisteltiin tuoreilla kasviksilla ja fetalla – ainakin äidin lautasella. Ohjeessa taikinasta oli valmistettu kuusi pientä piirasta, tein kaksi isompaa. (ohje: Maku 6/17)

Valmistaessani ruokaa tuleva synttärisankari katseli elokuvaa olohuoneessa ja tuumasi että olipas paras päivä ikinä! (Ja lahjakin oli vielä siinä vaiheessa saamatta)



4 annosta

pohja:
0,5 pss kuivahiivaa
4dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
2 dl vettä
0,5 dl oliiviöljyä

jauhelihaseos:
1 shalotsipuli
2 valkosipulin kynttä
chiliä maun mukaan
2 rkl tuoretta persiljasilppua
400 g vähärasvaista naudan jauhelihaa
0,5 dl tomaattipyreetä
1 rkl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
0,5 tl jeeraa
0,5 tl paprikajauhetta
0,25 tl kanelia

viimeistelyyn:
fetajuustoa
punasipulia
tuoretta tomaattia
tuoretta kurkkua
tuoretta persiljaa

1. Valmista taikina: sekoita kuivahiiva ja suola jauhoihin. Tee keskelle kuoppa ja mittaa siihen vesi ja öljy. Vaivaa tasaiseksi.
2. Jaa taikina kuuteen osaan ja pyöritä ne palloiksi. Painele pallot soikioiksi leivinpaperin päälle uunipellille. Peitä liinalla ja jätä kohoamaan täytteen valmistamisen ajaksi
3. Valmista täyte: kuori ja hienonna sipulit. Sekoita kaikki täytteen aineet kulhossa tasaiseksi seokseksi. Jaa täyte kuuteen osaan ja painele se pohjien päälle
4. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes täyte on kypsää ja reunat alkaneet saada väriä
5. Paloittele fetaa ja kasviksia ja tarjoa lahmacunit lämpiminä kasvisten kanssa