Broileripyöryköitä ja spagettia

Kauheaa miten nuo otsikon broileripyörykät tuovat mieleen työpaikan ruokalistan! Suuressa pastakeittokirjassa puhutaankin kanapullista, jotka kyllä kuulostavat paljon miellyttävämmältä. Mutta koskapa käytin broileria niin broileria saa sitten otsikossakin olla! Jättäkää asia huomioimatta, nämä eivät ole einestä vaan kotitekoisia ”kanapullia”.

Taannoisen onnistuneen broileripyörykkä- eli –pullakokeilun innoittamana ostin taas broilerin jauhelihaa ja tein tällä kertaa pyörykät italialaiseen henkeen ja tarjosin ne spagetin kera. Parvekkeelta saksitut tuoreet yrtit maustoivat sekä pyörykät että kastikkeen ihanan raikkaasti. Ohje on siis Suuresta pastakeittokirjasta – mutta jälleen kerran hieman tuunattuna.



4-5 annosta

400 g broilerin jauhelihaa
1 dl parmesaaniraastetta
2 dl korppujauhoja
2 valkosipulin kynttä raastettuna
1 kananmuna
0,5 tl suolaa
ripsaus mustapippuria
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl salviasilppua (tai 1 tl kuivattua)
1 rkl persiljasilppua (tai 1 tl kuivattua)

kastike:
luraus oliiviöljyä
1 sipuli
2 prk tomaattimurskaa
1 rkl basilikasilppua (tai 1 tl kuivattua)
2 laakerinlehteä
suolaa ja mustapippuria

lisäksi:
spagettia
(tuoretta oreganoa)

1. Sekoita lihapullataikinan ainekset kulhossa hyvin sekaisin. Pyörittele pulliksi ja jätä odottamaan
2. Valmista tomaattikastike: Kuori ja silppua sipuli. Kuumenna öljy paistokasarissa ja kuullota sipuli pehmeäksi. Kaada pannulle tomaattimurska. Mausta suolalla, mustapippurilla ja yrteillä. Kuumenna kiehuvaksi
3. Laita broileripullat kypsymään tomaattikastikkeeseen noin 20 minuutiksi. Kääntele välillä
4. Laita spagetti kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan
5. Tarjoa kastike ja pullat spagetin ja oreganon kera

Fettuccinea kesäkurpitsan ja rapean basilikan kera

No nyt tuli kokeiltua jotain uutta! Kesäkurpitsassa ja pastassa nyt ei ole sinällään mitään erikoista, mutta tuo basilikan paistaminen oli uusi juttu. Maku oli kyllä yllättävän mieto, mutta rakenne mukavan rapsakka. Pasta maistui ihan semmoisenaankin, eli tuo basilikan paistaminen ei ole välttämätöntä. Basilikaa voi toki lisätä pastan joukkoon tuoreena silppunakin. (Ohje: Suuri Pastakeittokirja)



3 annosta

reilu 1 dl oliiviöljyä
kourallinen tuoreita basilikan lehtiä
250 g fettuccinea
30 g voita
1 valkosipulin kynsi
250 g kesäkurpitsaa
vajaa 1 dl parmesaaniraastetta
(suolaa)
mustapippuria

1. Kuumenna öljy pienessä pannussa. Laita muutama basilikan lehti kerrallaan öljyyn ja paista noin minuutin verran kunnes lehdet ovat rapeita. Nosta talouspaperin päälle odottamaan.
2. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan
3. Raasta kesäkurpitsa ja kuori valkosipulin kynsi. Sulata voi pannussa ja kuumenna se vaahtoavaksi. Raasta valkosipulin kynsi voin joukkoon ja kypsennä sitä hetkinen kunnes se alkaa tuoksua voimakkaasti. Lisää pannulle kesäkurpitsaraaste ja kypsennä sitä parisen minuuttia. Sekoita joukkoon parmesaaniraaste ja mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla
4.Ota desin verran pastan keitinvettä syrjään. Valuta kypsä pasta ja kaada se pannulle kesäkurpitsaseoksen joukkoon. Sekoita hyvin ja lisää tarvittaessa keitinvettä mikäli seos tuntuu liian sakealta.
5. Tarjoa ruoka rapeiden basilikan lehtien kera

Valkosuklaa-persikkapiirakka

Kesäloma ja aikaa leipoa! Pikkuleipurit pääsivät taas vauhtiin ja persikkapiirakka valmistui käden käänteessä. Pohjan tein vanhalla tutulla ohjeella ja täytteen ohjeen nappasin jostain leikkaamastani lappusesta, jonka olen jo onnistunut kadottamaan. Maistui meille ja maistui kahvitteluvieraille.



pohja:
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
125 g voita
1 dl turkkilaista jogurttia
1 muna

täyte:
3 dl turkkilaista jogurttia
1 muna
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata
1 prk persikoita

1. Valmista pohja: sekoita kuivat aineet kulhossa ja tee keskelle kuoppa. Sulata voi toisessa kulhossa ja sekoita siihen jogurtti ja muna. Kaada jogurttiseos kuiva-ainekulhoon ja sekoita tasaiseksi. Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan.
2. Valmista täyte: mittaa jogurtti kulhoon ja sekoita sen joukkoon muna, sokeri ja vaniljasokeri. Rouhi valkosuklaa karkeaksi rouheeksi ja sekoita sekin jogurtin sekaan. Kaada täyte pohjan päälle
3. Viipaloi persikat ja asettele viipaleet jogurttitäytteen päälle.
4. Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia. Anna jäähtyä ennen tarjoamista.

Parsat pekonissa

Parsakausi ei ehkä enää ole aivan parhaimmillaan, mutta ehkäpä näitä herkkupaloja vielä tänäkin kesänä ehtisi kokeilla! Kaksi loistavaa raaka-ainetta kieputellaan liki toisiaan ja lämmitellään puugrillin hehkussa. Loistavaa! Näitä tein ensimmäisen kerran vappuna (kun grillailimme kevyen lumisateen jälkeen raikkaassa kevätsäässä). Ohjeen löysin Cebicin keittiöstä.



1 nippu vihreää parsaa (9 parsatankoa riittää)
1 pkt pekonia

1. Napsauta parsoista puumainen tyviosa pois.
2. Kieputa jokaisen parsan ympärille pekoniviipale
3. Grillaa kunnes pekoni on kypsää, parsa saa jäädä napakaksi

Pepperoni-paprikapasta

Nopsaa ja näppärää pastaa tuli puputettua kevään mittaan melkoisen paljon. Kiirettä, väsymystä ja tarvetta päästä ulkoilemaan aina kun vain on suinkin mahdollista. Pasta istuu vaivattomuutensa vuoksi tuohon yhdistelmään kuin nyrkki silmään. Tässä peruskiva ja –hyvä ohje, jossa raikkaat tuoreet yrtit taittavat kivasti voimakkaita paprikan ja pepperonin makuja. (Ohje: Suuri pastakeittokirja)



2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
100 g salamimakkaraa (käytin pepperonia)
1,5 punaista suippopaprikaa
1 prk tomaattimurskaa
1 dl vettä
tuoreita yrttejä (minulla persilja ja basilika)
(suolaa ja mustapippuria)
spagettia

1. Kuori ja hienonna sipulit ja leikkaa makkara ohuiksi suikaleiksi. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita hetkinen. Lisää pannulle makkara ja jatka kypsentämistä, kunnes sipulit ovat pehmeitä ja makkaroiden rasva on sulanut
2. Suikaloi paprika ja lisää suikaleet pannulle. Laita kansi päälle ja kypsennä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia
3. Laita pastavesi kuumenemaan ja keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan
4. Lisää pannulle tomaattimurska ja vesi. Kuumenna ja keittele vartin verran, kunnes nestettä on haihtunut ja kastikkeen koostumus on sopiva
5. Mausta tuoreilla yrteillä ja tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla. Tarjoa spagetin kera

Makeat sitruunaneliöt

Pitkä (kuuma) kesäloma on aluillaan ja pikkuhiljaa keittiöhommat alkavat kutsua puoleensa! Päivät kuluvat kotona arkisesti lasten kanssa touhutessa ja ulkoillessa, mitään suurempia reissuja ei ole tarkoituksena tehdä. Kotiin ja lähiympäristöön täytyy siis keksiä mukavaa tekemistä. Onneksi pikkukokit ovat aina valmiita leipomaan! Ja tietenkin myös syömään itse tehtyjä leivonnaisia!

Tämän kesän ensimmäinen leivontasessio oli sitruunanraikas. Ihanaa fariinisokerilla makeutettua kauranrapsakkata taikinaa ja kirpeän makeaa täytettä. Täydellinen yhdistelmä ja nopsa toteuttaa lastenkin kanssa. Ja varsinkin kun pikkukokit ovat kasvaneet ja alkavat olla melkoisen käteviä käsistään! Minä vaan neuvon ja pojat tekevät! (Ohje: Pirkka 4/2014)



120 g voita
1,5 dl fariinisokeria
2,5 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa

täyte:
1 prk (397g) makeutettua kondensoitua maitoa
1 sitruuna (0,25 dl mehua ja 2-3 tl sitruunankuoriraastetta)

1. Sekoita huoneenlämpöinen pehmeä voi ja fariinisokeri kulhossa tasaiseksi. Mittaa kulhoon kaurahiutaleet, vehnäjauho, leivinjauhe ja suola. Nypi tasaiseksi.
2. Vuoraa noin 20x20cm kokoinen matala vuoka leivinpaperilla ja painele reilu puolet muruseoksesta vuoan pohjalle
3. Kaada kondensoitu maito kulhoon. Sekoita joukkoon sitruunankuoriraaste ja sitruunamehu. Kaada täyte pohjan päälle ja ripottele loput muruseoksesta pinnalle
4. Kypsennä 175-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia
5. Anna jäähtyä ja leikkaa pieniksi neliöiksi. Neliöt ovat parhaimmillaan viileinä.

Gordonin bbq-soosi

Grillikausi alkaa olla kohta parhaimmillaan ja juhannusmenut suunnittelun alla. No, toisilla on ja toisilla ei. Täällä vielä arvotaan joudutaanko olemaan kaupungissa vai päästäänkö mökille luonnon helmaan.

Vaan grillatahan voi toki kaupungissakin. No, toiset voi ja toiset ei. Kerrostalossa vähän hiljaisempaa tuo grillailujutska. On meillä tuossa pihalla grillipaikka, mutta ei houkuttele mennä ruokaa laittamaan neljän betonimöhkäleen keskelle kun joka toisessa ikkunassa on joku kyttäämässä ja koko pihan lapset pyörii leikeissään ympärillä. Joskus käydään vanhempien luona grillihommilla, mutta yleensä sit ihan vaan makkaraa tai valmista pihviä.

Vaan onneks paahtokylkeä voi tehdä uunissakin! Ja hyvää tulee niinkin. Varsinki tämän Gordonin soosiohjeen kans (ohje kirjoitettu muistiin pikaisesti ohjelmasta Gordon kokkaa tykimmin – edelleenkään en vaan mitenkä voi ymmärtää tuon ohjelman nimeä!!!). Rillatkoon ken voi ja paistakoon uunissa ken ei. Pääasia että kokeilette!



1 sipuli
3 valkosipulin kynttä
1 rkl oliiviöljyä
1 reilu rkl fariinisokeria
1 tl savupaprikajauhetta
1 rkl valkoviinietikkaa
luraus worchestershirekastiketta
2 rkl ketsuppia
suolaa ja mustapippuria

1. Kuori ja hienonna sipulit ja kuullota ne pehmeiksi öljyssä pienessä kattilassa
2. Lisää fariinisokeri ja paprikajauhe ja kypsennä seosta minuutin ajan
3. Lisää etikka, worchestershirekastike ja ketsuppi. Kuumenna kiehuvaksi ja nosta kattila pois levyltä. Mausta suolalla ja pippurilla

Parsa-muna-hyydykkeet

Parsakausi on lyhyt mutta herkullinen! Kananmuna ja parsa ovat hyvä parivaljakko jolle parmesaani ja mustapippuri antavat lopullisen kruunun. Munakasta on tehty ja nyt melkeinpä samat ainekset taipuivat annosvuokiin ja uuniin. Huomattavasti helpompi valmistaa, tosin kypsennys meni itsellänikin tässä hieman yli. Varovaisuutta siis, ylikypsä ruskistunut kananmuna ei ole herkkua. Tämän voi huoletta jättää pehmeän löysäksi – niin kuin pannulla valmistettu munakaskin olisi hyvä jättää! (Ohje: Maku 4/2014)



6 annosta

200 g vihreää parsaa
1 sipuli
7 kananmunaa
2 dl kuohukermaa
1 dl parmesaaniraastetta
0,5 tl suolaa
0,5 tl sokeria
ripaus mustapippuria
öljyä

1. Huuhtele parsat ja katkaise niistä puumainen tyviosa pois. Paloittele parsat ja keitä niitä parisen minuuttia suolalla maustetussa vedessä. Valuta ja jätä odottamaan
2. Kuori ja silppua sipuli ja kuullota se pehmeäksi öljyssä pannulla. Nosta odottamaan
3. Riko munat kulhoon ja vispaa niiden rakenne rikki. Sekoita joukkoon kerma, parmesaaniraaste, suola, sokeri, mustapippuri ja kuullotettu sipuli. Sekoita tasaiseksi
4. Voitele kuusi pientä annosvuokaa ja jaa munaseos niihin. Jaa parsapalat vuokiin. Voit valmistaa hyydykkeen myös isompaan vuokaan (koko noin 20x30 cm)
5. Kypsennä 175 asteessa 20-30 minuuttia (isoa vuokaa 30 minuuttia), kunnes munaseos on kokonaan hyytynyt.

Peruna-broilericurry

Muutamalla edellisellä käynnillä kirjastossa olen täyden lastenkirjakorin päälle napannut vielä yhden keittokirjan itselleni. Ihan silleen vaan mutu-tuntumalta, ilman pläräilyä tai tutkailua. Viimeksi silmiin sattui Annie Nicholsin Perunakirja. Jos kirjan nimi on perunakirja, niin oletuksena on että se on ihan täyttä tavaraa: mutkatonta, kaunistelematonta, nimensä mukaista. Mietin mielessäni kuinka perunasta voikaan saada kokonaisen keittokirjan aikaiseksi.

Helposti näköjään! Kirja pursusi mukavia ohjeita alkaen perunoiden kypsentämisestä eri tavoin ja loppuen ruokiin joissa peruna ei ehkä ollutkaan enää pääosassa. Monta liimalappusta laitoin kirjan väliin merkiksi ja toukokuun kiireissä olen harmikseni ehtinyt testata vain yhden.

Onneksi tuo yksi oli sitten sitäkin maukkaampi!! Yllätyin ruokaa syödessäni siitä, että minä – vannoutunut lihansyöjä – etsiskelin ruuasta juurikin noita perunanpalasia eikä broileri ollutkaan se pääjuttu. Eli toimii hyvin kasvisruokanakin kun lisää vaan perunan määrää. Ohje on luonnollisesti taas vähän mukailtu alkuperäisestä.



2 rkl öljyä
600 g broilerin paistileikkeitä
1 rkl punaista currytahnaa (tai maun mukaan)
400 g kookosmaitoa
1,5 rkl kalakastiketta
1,5 rkl fariinisokeria
300 g perunoita
3 pientä kevätsipulia varsineen
puolikkaan limen mehu
(tuoretta korianteria)

1. Paloittele paistileikkeet reiluiksi paloiksi ja ruskista ne öljyssä pannulla. Nosta syrjään.
2. Laita currytahna pannulle ja kuumenna sitä vajaan minuutin verran hämmennellen. Lisää pannulle kookosmaito, kalakastike ja sokeri ja sekoita hyvin
3. Lisää broileripalat ja kuumenna kiehuvaksi
4. Kuori ja paloittele perunat ja lisää ne pannulle. Lisää myös suola
5. Laita kansi päälle ja kypsennä currya 15-20 minuuttia kunnes perunat ovat pehmeitä
6. Sekoita valmiin ruuan joukkoon kevätsipuli ja mausta kastike limemehulla ja tuoreella korianterilla

Pastaa ja prosciuttoa

Aivan kauheaa huomata, että toukokuu on lopuillaan ja vain yksi ainoa postaus koko toukokuussa on julki tupsahtanut!! Kyse ei ole suinkaan unohduksesta, vaan ajan (lue: energian) puutteesta!

Yleensä olen tottunut siihen, että töissä huhtikuu on kevätpuolella kaikkein kiireisin. Toukokuussa sitten alkaa helpottaa ja aletaan laittaa pikkuhiljaa pillejä pussiin ja valmistautumaan seuraavaan vuosikertaan. Tänä vuonna huhtikuu oli normaaliin tapaan kiireinen, mutta sitten tulikin toukokuu yllätysmomentteineen ja tahti vaan kiihtyi loppua kohti. Viimeisen työpäivän viimeiseen hetkeen saakka tuli tehtyä töitä ihan huolella ja perusteellisesti ja vielä tänään ensimmäisenä lomapäivänäkin otin lapset mukaani töihin leikkimään ja vietin parituntisen laittamassa oikeasti asiat kuntoon syksyä varten.

Se vapaa-aika mikä on kaikelta työnteolta ja kotitöiltä (ja läheisiltä ihmissuhteilta) jäänyt on mennyt liikuntaan ja erityisesti geokätköilyyn, joka on nyt vienyt sydämeni aivan täysin. Liikkuvaisiin viikonloppuihin sopii loistavasti pikaiset ruuat. Joten pastalla on menty! Pääasiassa tutuilla ja turvallisilla, mutta vähän jotain uuttakin on tullut kokeiltua.

Tässäpä yksi nopsa ja helppo pastaohje Suuresta pastakeittokirjasta. Ilmakuivattua kinkkua tulee harvoin käytettyä lämpimänä. Pizzassa se on aivan ihanaa, mutta muutoin kyllä parempaa mielestäni kylmänä. Rosmariinin kaveriksi tässä pastassa ilmakuivattu kinkku sopi oikein hyvin.



3 annosta

250 g pastaa
1 rkl öljyä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
100 g ilmakuivattua kinkkua
400 g tomaattimurskaa
1 rkl tuoretta rosmariinia (tai pari kuutioita )
parmesaania

1. Laita pastavesi kiehumaan ja keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan
2. Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipulit pehmeiksi
3. Paloittele ilmakuivattu kinkku ja lisää se pannulle. Kypsennä hetkinen
4. Lisää pannulle tomaattimurska ja yrtit. Keitä viitisen minuuttia
5. Sekoita kastike kypsän pastan joukkoon. Raasta annosten päälle parmesaania

RiisiMustikka

Esikoinen tykkää RisiFrutista ja toisinaan sitten herkkuiltapalaksi niitä ostankin. Monesti olen miettinyt tuon ihmeellisen herkun ainesosia ja erityisesti sen hintaa. Tyyristä on riisi tuossa pienessä purkissa! Ajatus on muhinut ja nyt kun pääsiäiseltä jäi jääkaappiin roikkumaan pari käyttämättä jäänyttä kermapurkkia, oli aika kypsä kokeilla RisiFrutin valmistusta ihan itse.

Lopputulos oli siis ”RiisiMustikka” joka kulhossa näytti pahalta – lähinnä karmeasti ylivatkatulta kermalta, mutta maku olikin yllättävän hyvä! Yleensä lapsille ei kelpaa mikään itse tehty, jos ovat jotain vastaavaa teollista maistaneet (poikkeuksena tästä meillä onneksi kalapuikot). Tällä kertaa kuitenkin onnistuin!

Olimme yhtä mieltä siitä, että sokeria olisi saanut olla vähän reilummin, joten korjasin sokerin määrää tuohon alla olevaan ohjeeseen. Ja onpahan muuten oikein oikein hyvää ja näppärä keino käyttää loput pakastemarjat. Riisiseoksen voi toki maustaa hilloilla, soseilla tai vaikkapa hedelmänpaloilla – vaihtoehtoja on lukemattomia. Myös kanelilla, kardemummalla tai sitruksen kuorella saa mukavaa vaihtelua makumaailmaan.



4 annosta

1,5 dl puuroriisiä
4 dl vettä
2 dl kuohukermaa
3-4 rkl tomusokeria
0,5 tl vaniljaa (tai 1 tl vaniljasokeria)
2-3 dl marjoja

1. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää kattilaan riisi. Keitä miedolla lämmöllä kunnes vesi on imeytynyt riiseihin. Jätä jäähtymään ja hämmentele välillä
2. Vatkaa kuohukerma napakaksi vaahdoksi ja mausta se sokerilla ja vaniljalla. Lisää riisi kermavaahdon sekaan vatkaimella vatkaten
3. Kääntele puoliksi sulaneet marjat riisi-kermaseokseen tasaisesti.

Ahvenanmaan pannukakku

Kaikenmaailman puuron- ja muusinjämille on aina käyttöä, mutta mitä ihmettä tehdään riisipuuron jämänokareesta? No näköjään pannaria! Jätin ohjeessa olleen kardemumman pois kun se ei vaan oikeen minuun uppoa. Pojat tykkäsivät kovasti, itse olen tavallisen pannarin kannalla. Mutta ei se syömättä itsellänikään jäänyt. Lämpöinen pannari ja kotitekoista omenasosetta päälle – eihän sitä nyt voi mitenkään vastustaa. (ohje: Glorian Ruoka&viini 4/2013)



3 kananmunaa
1 dl sokeria
0,5 tl suolaa
2 tl kardemummaa
1,5 dl vehnäjauhoja
2 dl riisipuuroa
7 dl maitoa
2 rkl voisulaa (joka piti käyttää pellin voiteluun, mutta laitoin sen taikinaan vähän makua antamaan)

1. Vatkaa munat ja sokeri kulhossa ja sekoita muut ainekset joukkoon. Anna taikinan turvota puolisen tuntia
2. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista sitä puolisen tuntia, kunnes pinta on saanut hyvin väriä ja massa on hyytynyt. Pannari jää kuitenkin melko pehmoiseksi rakenteeltaan!
3. Tarjoa hieman jäähtyneenä hillon kera

Chilit etikkaliemessä

Viime kesäinen chiliviljelmäni parvekkeella kasvoi ja kukoisti todella hienosti. Viisi kasvia tuotti minun mittakaavassani aivan ylenpalttisen sadon! Suurin osa sadosta tuli kuivattua ja osa pakastettua. Etsiskelin ohjetta chilikastikkeeseen tai mössötyyppiseen säilykkeeseen, joka säilyisi kylmiössä seuraavaan satokauteen saakka. Tuo ohje jäi löytymättä, mutta sen sijaan löysin Chilifoorumilta ohjeen etikkaliemeen säilöttyihin chileihin.

Syyskuun alussa leikkelin chileistä pienen sillipurkillisen verran palkoja ja keitin liemen foorumilta löytäneeni perusohjeen mukaan. Purkki pääsi kylmiöön odottelemaan käyttöä. Suositus oli, että chilien annettaisiin muhia liemessä puolisen vuotta, jonka jälkeen maku olisi parhaimmillaan.

Maaliskuussa avasin chilipurkkini. Purkissa köllötteli kauniita punaisia chilejä ja ne pääsivät testiin broileripyöryköissä ja niiden lisukenuudeleissa. Pyöryköissä chilin maku pysyi maltillisena – varmaankin kookosmaidon ansiosta - mutta nuudeleissa maku pääsi paremmin oikeuksiinsa. Kuivattuun chiliin verrattuna tulisuus oli ehkä hieman säyseämpi, mutta se ei minua mietojen makujen ystävänä haittaa.

Viime kesän chilisadosta noin puolet on vielä käyttämättä. Siltikin omista siemenistä kasvatetut taimet ovat kasvamassa ikkunalla ja odottavat parvekkeelle pääsyä. Tänä vuonna laitan kuitenkin (kai) vain pari-kolme kasvia itselleni kasvamaan ja loput taimet pääsevät toisten iloksi.



mausteliemi:
5 dl vettä
1 dl väkiviinaetikkaa
2 tl sokeria
1 tl suolaa

1. Pistele kypsiin chilipalkoihin pieniä viiltoja terävän veitsen kärjellä. Lado chilit lasipurkkiin
2. Sekoita liemen ainekset pienessä kattilassa ja kuumenna kiehuvaksi. Kaada liemi purkkiin
3. Säilytä chilit viileässä. Chilit ovat käyttövalmiita noin kuukauden kuluttua, mutta maku (kuulemma) paranee säilöttäessä, joten kannattaa odotella jopa puolisen vuotta

Makea maissilisuke

Olen vannoutunut lohkoperunoiden ystävä ja kannattaja. No nyt täytyypä sitten tunnustaa ja myöntää että nyt löytyi lohkoperunan voittaja!! Aivan ihana maissilisuke uunissa paistetun porsaan ulkofileen vieressä sai aikaan sen, että tuuppasin loput lohkoperunat pois lautaselta toisiin suihin menemään (onneksi niillekin oli syöjänsä!). Kesä ja grillikausi tulee! Olen valmis! Kiitos jälleen Cebicin keittiön.



reilu nokare voita
1 prk (300g) säilykemaissia
2 valkosipulin kynttä
0,5 dl fariinisokeria

1. Sulata voi pannulla
2. Valuta maisseista neste pois ja kippaa ne pannulle. Kypsentele viitisen minuuttia, kunnes ylimääräinen neste on haihtunut
3. Kuori valkosipulin kynnet ja raasta ne pannulle. Lisää pannulle myös sokeri. Hämmentele ja kuumentele muutama minuutti, kunnes valkosipuli on kypsynyt ja sokeri sulanut kunnolla
4. Tarjoa grilliruuan lisukkeena

Uunibataatit broileritahnalla

Taas kokkaillaan Cebicin herkkuja – tosin hieman taas säveltäen! Tällä kertaa viikonloppulounaaksi bataattia uuniperunoiden henkeen. Kokonainen bataatti kypsyy uunissa noin ikuisuuden, joten viipaleina kypsentäminen on järkevää. Kaveriksi tehtyä mössöä voi varioida helposti käyttämällä erilaisia lihoja tai leikkeleitä tai tekemällä ihan pelkästään kasvisversion. Myös juustojen jämät - samoin kuin tähteeksi jääneitä kypsiä lihoja - voi helposti upottaa näiden bataattien kylkeen.



2 annosta

1 iso tai 2 pientä bataattia
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

tahna:
1 pieni suippopaprika
1 punasipuli
1 maustekurkku
150 g kypsää broileria
200 g täysrasvaista ranskankermaa
suolaa ja mustapippuria

1. Kuori bataatit ja leikkaa ne noin puolen sentin viipaleiksi. Lado viipaleet uunipellille leivinpaperin päälle ja pirskottele päälle oliiviöljyä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kypsennä bataattiviipaleita 200-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä
2. Valmista kastike: poista paprikasta siemenet ja kuutioi se. Kuori ja hienonna sipuli ja paloittele maustekurkku. Hienonna broileri pieniksi paloiksi. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset sekaisin kulhossa.
3. Syö bataatit lämpiminä ja soosi viileänä

Savulohi-pinaattipasta

Lohipasta on yksi suosikeistani. Harmikseni lohen saatavuus on vähän mitä on. Melkein kaikki myynnissä oleva lohi on norjalaista lohta, joka ei vaan oikein suuhuni satu. Toki sitä syön, ja esimerkiksi loimutettuna se on herkullista, mutta itse jätän ostamatta. Kotimaista kirjolohta ostan reilummin silloin kun sitä sattuu järkevään hintaan samaan. Tarkan pudjetin taloudessa 15,90 lohikilosta on aivan liikaa, joten lohi onki meillä harvinaista herkkua.

Lohi on onneksi voimakkaan makuinen kala, joten pienelläkin palalla pääsee jo hyvin makuun. Valmiiksi savustettuna kotimaista lohta saa ihan hyvin. Eihän se halpaa ole sekään, mutta silloin tällöin herkutteluun palasen voi ostaa. Tässä pastassa lohen kaverina on pinaattia pakastimesta kaiveltuna – toki yhtä hyvin voi käyttää myös tuoretta.



300 g fettuccinea

300 g savulohta
2 dl kuohukermaa
suolaa
mustapippuria
muskottipähkinää
n.1 pss pakastepinaattia (itse käytin omaa pinaattia, joten tuo määrä ei oo ihan tarkka...)

1. Laita pasta kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta kypsä pasta ja lurauta hieman oliiviöljyä joukkoon. Pidä lämpimänä.
2. Valmista kastike pastan kypsyessä. Irrota lohesta nahka ja poista ruodot. Erottele liha pieniksi paloiksi
3. Kuumenna lohipalaset paistinpannulla kuumiksi. Lisää joukkoon kerma ja kuumenna kiehuvaksi. Mausta suolalla ja pippurilla ja anna kastikkeen kiehua hetken verran kasaan
4. Lisää kastikkeeseen jäinen pinaatti ja anna sen sulaa. Keitä hetki tarvittaessa jos soosi on liian löysää
5. Sekoita kastike lämpimän pastan joukkoon

Broileri-couscous-salaatti

Taas kokkaillaan Cebicin antia! Ja siihen on syynsä. Yksi syy on tietysti se, että Cebiciltä löytyy kivoja ideoita, ei turhaa sipistelyä, vaan sopivasti mukavaa ja maistuvaa ruokaa ja useimmiten ihan tavallisista raaka-aineista. Ei mitään jonninjoutavaa, vaan rehellistä ja suurella sydämellä tehtyä ruokaa!

Toinen syy on se, että tuossa syksymmällä tietokone otti ja meni sekaisin ja siinä hässäkässä menetin kirjanmerkkipalkin sisällön, jossa oli monista blogeista vuosien varrella talteen otettuja vinkkejä – satoja mielenkiintoisia ohjeita odottamassa hetkeään. Vaan hetki meni ja nyt aloitetaan sit kokoaminen alusta. Cebic on seuraamistani blogeista aakkosjärjestyksessä ensimmäinen, joten siitäpä sitten aloitin taas pläräillä.

Kolmas syy on se, että onhan se Cebic oikein mukava tyyppikin. (Joka tekee kuulemma hirveen hyviä etanoita, joita en oo ikinä maistanu, mutta toivottavasti pääsisin maistamaan! wink wink jos tätä satut lukemaan ja-olihan-siitä-jo-puhettakin-kun-vaan-sais-aikaseks!)

Tein ruuan ja ihmettelin kovasti miksi couscous meni jokseenkin puuromaiseksi, ihan oli hankala saada aineksia sekaisin. Sittenpä sen hokasin: vettä meni tuplamäärä. Älä siis tee niin kuin minä tein, tee niin kuin neuvon! Ja tätä kannattaa tehdä!



2 dl couscousia
2 dl vettä
luraus kanafondia
nokare voita
4 viipaletta pekonia
300 g broilerin suikaleita
suolaa ja mustapippuria
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
chiliä maun mukaan
1 suippopaprika
1 maustekurkku

tarjoiluun:
turkkilaista jogurttia

1. Mittaa couscous kulhoon. Kuumenna vesi kiehuvaksi, sekoita siihen fondi ja kaada seos couscousien päälle. Peitä kulho kelmulla ja jätä odottamaan
2. Paista pekonit kypsiksi pannulla ja nosta ne jäähtymään. Kypsennä broilerin suikaleet pekonin rasvassa (lisää tarvittaessa öljyä) ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Hienonna sipulit ja chili ja lisää ne broilerien sekaan kypsennyksen loppuvaiheessa
3. Paloittele paprika ja maustekurkku sekä pekoniviipaleet
4. Kun vesi on imeytynyt couscousiin, sekoita joukkoon nokare voita
5. Yhdistä isossa kulhossa couscous, broileri-sipuliseos, pekonipalat ja kasvikset. Sekoita tasaiseksi
6. Tarjoa lämpimänä tai kylmänä turkkilaisen jogurtin kera

Mehevä broileripasta

Broileri on jälleen valituksen aiheena! Tällä kertaa suikaleet. No, eihän ne fileesuikaleet varmaankaan tahallaan kuivu ja mene sitkeäksi kypsennettäessä, vaan ehkäpä voi olla että kypsentäjällä on jotain tekemistä asian kanssa.

Cebicin keittiöstä (Terhin keittiön kautta) löytyi aivan huikea idis, joka säilyttää broilerin mehevänä ja maukkaana! Broileri kypsennetään hiljakseen keittämällä eikä paistamalla. Eipähän tuossakaan sinällään mitään uutta ole, mutta kun ei vaan tule aina itse ajatelleeksi. Kun kastikkeeseen lihat on aina paistettu, niin eihän siihen nyt voi mitenkään olla muuta vaihtoehtoja!

No onneksi on kuitenkin! Tässä ohjeessa broileri kypsennetään vissyssä, mutta aivan hyvin kypsentämiseen voi käyttää ihan tavallista vettä tai vaikkapa siideriä. Lopputulos on ihanan mehevä ja pehmeä. Ja taas kerran voisin kuvitella että lapsillekin maistuisi! (Ainahan sitä saa kuvitella…)



nokare voita
300 g broilerin suikaleita
suolaa ja mustapippuria
2 dl vissyä
2 dl paseerattua tomaattia (minulla tomaattimurskaa sauvasekoittimella ”paseerattuna”)
2 dl kuohukermaa
1 valkosipulin kynsi
1 rkl soijakastiketta
1 tl basilikaa (tai 1 rkl tuoretta silppua)
300 g simpukkapastaa
lisäksi parmesaania

1. Sulata voi paistokasarissa ja ruskista broilerit kevyesti. Mausta suolalla ja mustapippurilla
2. Lisää pannulle vissy ja hauduttele 10 minuuttia. Nestettä saa jäädä pannulle!
3. Lisää paseerattu tomaatti ja kerma sekä valkosipuli, soijakastike ja basilika. Keittele hiljakseen noin 15 minuuttia, kunnes kastike on saostunut sopivaksi
4. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan kastikkeen valmistuessa. Valuta pasta ja sekoita se kastikkeen joukkoon. Tarjoa parmesaanin kera

Broileripyörykät

Broileripyörykät ovat yksi murheenkryyni; monesti olen niitä tehnyt ja yhtä monesti lopputulos on ollut melkoisen mauton ja aivan liian pehmeärakenteinen möttönen.

Viime viikolla bongasin facebookista broileripyöryköiden kuvan ja sain vinkkejä maustamiseen. Seuraavana päivänä siitä ässällä sattui olemaan broilerin jauhelihaa päiväys-tarralla tyrkyllä joten otin rasian pakkaseen. Pari päivää sen jälkeen bongasin facebookista linkin thai-maustettuihin broileripyöryköihin ja niin alkoi olla viikonlopulle yksi ateria toteuttamista vaille valmis.

Valmistin pyörykät ohjetta omaan maustekaappiin sopivaksi muokaten ja tällä kertaa lopputulos oli oikein oikein maukas ja rakenteeltaan sopivan napakka. Lisukkeeksi tein seesaminuudeleita, jotka sopivat oikein hyvin broileripyöryköiden kaveriksi. Ja taas arvelisin, että lapsetkin saattaisivat syödä pyöryköitä kun chilin vaan jätän pois. Täytyy testata…



12 kpl

1 dl kookosmaitoa
0,5 dl korppujauhoja
1 rkl soijakastiketta
0,5 tl jauhettua inkivääriä
0,5 tl jauhettua korianteria
chiliä maun mukaan
suolaa ja mustapippuria
400 g broilerin jauhelihaa

1. Mittaa kulhoon kookosmaito ja korppujauhot. Sekoita sekaisin ja jätä hetkeksi turpoamaan
2. Sekoita mausteet korppujauhoseokseen huolellisesti
3. Sekoita jauheliha taikinapohjaan ja vaivaa se tasaiseksi massaksi. Pyörittele massasta pyöryköitä ja paista niitä 200-asteisessa uunissa noin 25-30 minuuttia kunnes ne ovat läpikypsiä ja pinta alkaa saada väriä

Uunijuusto

Naapurin täti oli käynyt hakemassa ruoka-apukassin itselleen ja tarjotteli sitten kuiva-ainepuolta minulle. Otin mielelläni vastaan jauhopussit joille varmasti on käyttöä (ja eivätpähän mene tätillä sit käyttämättä roskiin) ja myös maitojauhepaketin jonka käytöstä en ollut ollenkaan niin varma. Paketti pyöri aikansa hyllyssä ja kaappeja siivotessani (ja inventaariota tehdessäni) päätin että paketti lähtee kaapista tavalla tai toisella.

Koska en tykkää heittää käyttökelpoista pois jäljelle jäi vain yksi tapa hävittää kyseinen tuote kaapista. Aloin siis mietiskellä leivontahommia. Pullataikinan kanssa en ole hyvä kaveri. Tai sanotaanko näin että tuolloin en ainakaan vielä ollut. Olen tässä laskiaisen korvilla kokenut hiivataikinaherätyksen ja saanut tehtyä oikein maukasta pullaa! Mutta palataan siihen tuota tuonnempana.

Lettuja tuumailin maitojauheesta tekeväni ja katsoin ohjetta paketin takaa. Vieressä olikin uunijuuston ohje ja päätinkin kokeilla sitä. Olen kerran syönyt anoppilassa uunijuustoa, siellä se oli tehty oikeaoppisesti ternimaidosta ja syötiin mansikkahillon kanssa. Tämä juusto tehtiin siis maitojauheesta ja syötiin lakkahillon kanssa. Ei avautunut tämä herkku minulle vielä toisellakaan maistelukerralla (ei se kyllä pahaakaan ollut), mutta muru popsi juuston hyvällä ruokahalulla. Eli ei mennyt hukkaan tuokaan EY-avustus!



5 dl vettä
2 dl kahvikermaa
4 dl maitojauhetta
2 munaa
0,5 tl suolaa

tarjoiluun:
hilloa tai
kanelia ja sokeria
1. Sekoita kerma ja vesi keskenään ja sekoita maitojauhe sekaan. Vatkaa joukkoon munat ja suola
2. Kaada seos uunivuokaan ja paista 175 asteessa noin 30-45 minuuttia, kunnes uunijuusto on hyytynyt
3. Tarjoa haaleana

Inkiväärimarinoidut broilerin leikkeet

Juuri kun vähän aikaa sitten haukuin fileet ja ohuet leikkeet alimpaan vaikka sun minne niin johan sitten sain semmoisestakin aineksesta jotain hyvää aikaiseksi. Otin tämän marinadin ohjeen talteen Glorian Ruoka&viini –lehden numerosta 1/2014 (hieman muuntelin maustevarastooni sopivaksi) ja eräänä talvisena sunnuntaina paistoin maukkaita broilerin ohuita leikkeitä pikaiseksi lounaaksi geokätköilyn ja hiihtolenkin välissä. Proteiinia lihaksille jotka rasituksesta huokaa ja lämpimiä makuja mielelle joka talviulkoilusta nauttii!



400 g ohuita broilerin fileeleikkeitä

marinadi:
3 valkosipulin kynttä kuorittuna ja raastettuna
1 rkl seesamiöljyä
0,5 soijakastiketta
2 rkl fariinisokeria
2 rkl inkivääriraastetta
1 tl paprikajauhetta
0,25 tl kanelia
0,25 tl neilikkaa
2 tähtianista
1 pieni chili (tai maun mukaan) hienonnettuna

1. Sekoita marinadin ainekset sekaisin.
2. Kaada marinadi lihojen päälle ja pyörittele lihat kauttaaltaan marinadissa. Jätä maustumaan viileään muutamaksi tunniksi
3. Paista leikkeet kypsiksi paistinpannulla. Tarjoa nuudeleiden kera

Itämaiset kasvikset

Jamie Oliverin simppeliäkin simppelimpi idea! Nimittäin itämaishenkinen maustekastike tylsille keitetyille kasviksille. Tämän onnistuin hieman pilaamaan laittamalla joukkoon parsakaalia vaikka ihan hyvin tiedän että se vaan ei minuun uppoa. Erityisesti makeat porkkana ja palsternakka toimivat tässä ruuassa aivan loistavasti. Keitin kasvikset, sekoitin niihin kastikkeen ja kippasin satsin vielä keitettyjen nuudeleiden sekaan. Simppeliä ja maukasta kasvisruokaa!



chiliä maun mukaan
1 valkosipulin kynsi
4 rkl oliiviöljyä
1 tl seesamiöljyä
2 rkl soijakastiketta

1. Hienonna chili ja laita silppu pienen kulhoon. Kuori valkosipulin kynsi ja raasta se kulhoon chilin kaveriksi.
2. Lisää muut aineet ja sekoita hyvin.
3. Kaada kastike kuumien kasviksien (ja nuudeleiden) päälle ja sekoittele niin että kasvikset maustuvat kauttaaltaan

Maapähkinäinen broileribataattipata

Arkista testailua tavoitteena löytää jotain uutta kivaa ruokalistalle. Ja vieläpä sellaista mikä maistuu kaikille. Tämä maistui minulle kokonaisuutena, murulle nähdäkseni mahdollisimman vähällä bataatilla ja pojillekin kun pelkkää lihaa pilkkoi. Eli ihan riittävä menestys, teen toistekin ja nautin bataatista ihan itse! (Alkuperäinen ohje: Kotivinkki 8/2015)



600 g broilerin paistileikkeitä
1 sipuli
300 g bataattia
1 rkl öljyä
1 tl tuoretta inkivääriraastetta
3 valkosipulin kynttä
1 tl kurkumaa
1 tl korianteria
chiliä maun mukaan
0,5 tl mustapippuria
1,5 dl maapähkinätahnaa (sokeroimatonta)
4 dl kookoskermaa

1. Paloittele liha reiluiksi suupaloiksi. Kuori ja hienonna sipulit ja kuori ja paloittele bataatti
2. Kuumenna öljy uunipadassa ja ruskista siinä broileripalat. Lisää sipuli ja kuullota hetki
3. Lisää inkivääri, valkosipuli ja muut mausteet. Kypsentele hetki
4. Lisää pataan bataattikuutiot, maapähkinätahna ja kookoskerma. Kuumenna ja sekoita tasaiseksi
5. Kypsennä pataa uunissa 200 asteessa noin 45 minuuttia. Tarjoa riisin kera

Hanna-tädin kakut

Lueskelin joku aika sitten facebookin kokkailuryhmän seinältä keskustelua siitä täytyykö hanna-tädin kakkujen pinta olla sileä vai kuuluuko niissä olla halkeamia. Osallistumatta keskusteluun mietin itsekseni että A) onkohan kyseinen seikka melkeinpä riitelyksi yltyneen kommentoinnin arvoista ja B) voiko se nyt olla niin vaikeaa tehdä hanna-tädin kakkuja.

Pohdiskeltuani ja keittiössä häärittyäni sain vastauksen molempiin kysymyksiin. A) ei ole, maku ratkaisee kotikeittiössä touhuillessa ja B) kyllä voi. Hanna-tätini maistuivat kyllä hyviltä, ne kohosivat kauniisti uunissa ja niissä oli sileä pinta. Loppuvaiheessa paistoa kauniista kohoamisesta oli jäljellä muisto vain ja lopputulos oli melkoinen läppänä.

Mummolleni en näitä kehdannut edes viedä – hän kun osaa oikeasti tehdä kauniita pikkuleipiä – vaikka jouluviemiset mielessäni näitä leivoinkin. Pojat söivät osansa ja osan naamioin sulatetulla suklaalla pursotellen ja vein tapaninpäivänä serkustapaamiseen nyyttärikahvipöytään (tunnustus!!). Ne eivät olleetkaan hanna-tätejä vaan ihan tavallisia vaaleita pikkuleipiä suklaalla koristeltuina. Ihan eri tuote!!



n. 60 kpl

200 g voita
3 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
n. 5 dl vehnäjauhoja
3 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta

1. Sulata voi ja sekoita joukkoon sokeri ja kerma.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne voiseokseen. Sekoita tasaiseksi ja anna taikinan levätä viileässä puolisen tuntia ennen leipomista
3. Leivo taikinasta tankoja ja leikkaa tangot yhtä suuriksi palasiksi. Pyörittele palat palloiksi ja laita ne uunipellille leivinpaperin päälle
4. Paista pikkuleipiä 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia

Kaneliässät

Jouluisen leivontasession satoa edelleen. Heräsin joulua edeltävänä sunnuntaiaamuna ilman herätyskelloa jo ennen seitsemää ja aamukahvin hörpättyäni tein pikaisen pikkuleipäsuunnitelman ja aloin leipoa. Puolessa välissä urakkaa lämmittelin itselleni glögiä ja projekti jatkui edelleen.

Tein kolmea laatua pikkuleipiä ja niiden lisäksi valmistelin ”jouluaterian”, joka syötiin ennen kuin vuorotyöläisen jouluinen yövuoroputki alkoi sunnuntai-iltana. Melkoista multitaskausta sai siis harrastaa!

Mutta kaikesta huolimatta vajaa viisi tuntia myöhemmin valmiina oli lusikkaleivät, kaneliässät, hannatädin kakut, puolukkajäätelö ja (elämäni ensimmäinen) jänispaisti uunissa muhimassa. Ja sit oli jäljellä vain se keittiön siivoaminen… (Ohje: Karjalainen 5.12.2013 – ei siis siivouksen vaan kaneliässien!)



n 60 kpl (muistaakseni…)

150 g voita
2,5 dl sokeria
3 munaa
1 tl leivinjauhetta
6 dl vehnäjauhoja

lisäksi:
kanelia ja sokeria

1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää joukkoon munat huolellisesti vatkaten
2. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe toisessa kulhossa ja lisää ne voi-sokeriseokseen. Sekoita tasaiseksi ja anna taikinan levätä hetki viileässä ennen leipomista
3. Leivo taikinasta pieniä, noin 7 cm:n pituisia tankoja ja kierittele ne kanelisokeriseoksesessa
4. Kierrä tangot ässiksi uunipellille leivinpaperin päälle ja paista niitä 200 asteessa kymmenisen minuuttia

Lusikkaleivät

Joulun alla tein perinteisiä pikkuleipiä ison läjän mummolle jouluviemisiksi ja tietysti samalla myös kotiin pojille herkkupaloiksi. Itse en keksi-ihminen oikeastaan ole, mutta nämä lusikkaleivät yllättivät kyllä positiivisesti! Uunipellille sain aikaiseksi epämääräisiä läjiä joiden väliin survoin hilloa ihan miten sattuu. Mutta sokeripyöräytyksen jälkeen lopputulos olikin melkoisen kaunis. Maku myöskin yllätti – ruskistettu voi oli varmaan tämän herkun salaisuus! (Ohje: Karjalainen 5.12.2013)



n. 40 kpl (muistelen…)

200 g voita
1,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

lisäksi:
1-2 dl vadelmahilloa
siro-sokeria

1. Sulata voi kattilassa ja anna sen kiehua miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Sekoita välillä. Siirrä kevyesti ruskistunut voi leivontakulhoon ja sekoita joukkoon sokerit. Sekoita ja jätä jäähtymään. Sekoita jäähtynyt seos tasaiseksi
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne voi-sokeriseokseen. Sekoita tasaiseksi taikinaksi 3. Painele taikinaa teelusikan pesään ja vedä se lusikasta suoraan pellille leivinpaperin päälle kupera puoli ylöspäin. Paista 175 asteessa noin 12-15 minuuttia. Jäähdytä valmiit pikkuleivät
4. Levitä hilloa sileälle puolelle ja paina aina kaksi keksiä vastakkain
5. Kierittele täytetyt pikkuleivät sokerissa. Keksit voi myös pakastaa ennen täyttämistä ja sokerointia.

Appelsiinikakku

Takana oli jokseenkin levoton viikko kotirintamalla. Lähinnä lasten kanssa. Lähinnä toisen heistä kanssa. Oli väännetty ja käännetty ja länkytetty ja vinguttu ja vonguttu ja huudettu ja kiukuttu ja sain kyllä hyvin pitkälti kuulla kunniani hyvin monessa suhteessa. Alkaen makkarakeitosta ja päätyen hampaiden pesuun läksyjen ja monen muun vivahteen kautta.

Viikko alkoi hitaasti, mutta hujahtikin perjantaihin nopeasti. Pääsin aamuvuoron jälkeen aikaisin töistä ja hain onnellisen nuoremman päiväkodista jo ennen päiväuniaikaa. Puolisen tuntia ehdimme olla säyseinä kotona kun alkoi kuulua taas totuuksia. Kylmän rauhallisesti hoidin tilanteet tyylikkäästi ja puhisin kiukkuani imurinvarressa ja pölyrättiä huiskien.

Koskapa kiukku ei siivouksen myötä ottanut laantuakseen ja sain lapset sulassa sovussa samaan huoneeseen katsomaan elokuvaa (jonka valitseminen oli sekin työn ja tuskan ja kovan metelin takana!), kipaisin tuohon takapihan siwaan (onneksi se on tuossa yllättävän lähellä) ja ostin appelsiineja ja kermaa. Sitten kotiin, keittiön ovi hetkeksi kiinni ja johan alkoi tunnelmat laantumaan kun sain jauhot ja sokerit esille ja kohta kakun uuniin paistumaan.

Kummallista. En edes tykkää appelsiineista ruuanlaitossa tai leivonnassa.

Kummallista. Tämä kakku oli myös minun mielestäni herkullinen! (Ohje: Maku 7/2013)



100 g voita
2 isoa appelsiinia
2 munaa
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 dl kermaa
2 tl appelsiininkuoriraastetta

kostutus:
appelsiinimehua (2 rkl)

kuorrutus:
2 dl tomusokeria
appelsiinimehua (2-3 rkl)

1. Sulata voi ja anna jäähtyä. Pese toinen appelsiineista huolella ja raasta sen kuori. Purista molempien appelsiinien mehut pieneen kulhoon
2. Vatkaa munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi
3. Yhdistä leivinjauhe ja vehnäjauhot ja kääntele seos munasokerivaahtoon vuorotellen voisulan kanssa
4. Lisää taikinaan kerma, appelsiininkuoriraaste ja 2 rkl appelsiinimehua. Sekoita tasaiseksi, mutta vältä liikaa sekoittamista.
5. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan (halk. 20 cm) ja paista kakkua 175-asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 30 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen kumoamista
6. Kostuta jäähtynyt kakku appelsiinimehulla
7. Valmista kuorrute: sekoita tomusokerin sekaan appelsiinimehua ja sekoita tasaiseksi tahnaksi. Kaada kuorrute kakun päälle ja tasoita pinta

Omenainen broilerivuoka

Broilerin paistileikkeet ovat tulleet jäädäkseen! Fileepihvit ja sen semmoiset tahtovat mennä helposti kuiviksi mikäli niitä ei leivitä ja leikkeiden laatu on aina vähän sitä sun tätä. Välillä on kaunista tasalaatuista leikettä – ja juuri sitä mitä pakkaus lupaa. Joskus taas saa jotain ihan muuta. Monesti olen täyttämistä ajatellen ostanut broilerin fileepihvejä tai rintafileitä ja olen saanut rasiallisen repaleita. Viimeksi ostin parmesaanibroileria ajatellen ohuita leikkeitä (6-8 kpl taisi olla maininta lapussa) ja rasiassa oli yksi ¼ ohut leike, pari puolikasta ja kaksi isoa ja paksua rintafileetä. Siitäpä sitten yritin saada kaikki kypsiksi yhtä aikaa.

Paistileikkeet siis kunniaan! Liha on rasvaisempaa ja tummempaa kuin filee (toki hieman voi halutessaan leikata lillakkeita reunasta pois) ja maku on aivan toista kuin fileessä. Siis paistileikkeessä on makua! Ja onhan se nyt tänä päivänä hyvin trendikästä käyttää näitä halvempiakin osia teuraseläimistä.

Tämmöistä tällä kertaa tein paistileikkeistä, itse asiassa jo hyvän aikaa ennen joulua. Jouluisia makuja ruuasta voi löytääkin. On kyllä hirveen hirveen ruma ruoka, mutta kylläpä vaan maistui hyvälle!! (Ohje: maku 6/13)



1 pkt (6 kpl) broilerin paistileikkeitä
suolaa
mustapippuria
2 omenaa
2 tähtianista
4 kokonaista neilikkaa
1 tl kanelia
2 dl kookoskermaa

1. Asettele broilerin leikkeet voideltuun uunivuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla
2. Kuori ja viipaloi omenat. Laita omenaviipaleet broileripalojen päälle. Mausta kanelilla ja lisää vuokaan myös tähtianikset ja neilikat.
3. Kaada vuokaan kookoskerma ja kypsennä 200 asteessa puolisen tuntia

Italialaishenkiset lohkoperunat

Takana melkoisen kylmä ja melkoisen lumeton viikonloppu. Talviurheilu saa edelleen odottaa. Kalorit poltettiin tuona viikonloppuna sulkapalloilulla (joka sai tietyt lihakset totaalisen jumiin moneksi päiväksi) ja geokätköilylenkillä (jonka saaliina oli monta mukavaa löytöä ja pari harmittavaa piiloa, jotka jäivät vielä odottamaan).

Kalorit hankittiin aurajuustohampurilaisilla ja aivan ihanilla vasikanlihapyöryköillä, joiden kaverina söimme tätä italialaishenkistä perunalisuketta. Simppelit ainekset ja taas aivan ihana makumaailma! Toimii lisukkeena tai ihan pelkästään kasvisruokanakin, jolloin vuokaan voisi heti kypsennyksen jälkeen sekoittaa vielä pieniä mozzarellapalloja. Ja oliiveja olisi voinut olla vaikka vähän enemmänkin. Ja sipulia. Ja valkosipulia. Ja tomaatteja. Peruna olikin oikeastaan hieman sivuosassa! (Ohje: Maku 5/2013)



4 annosta

800 g perunoita
6 valkosipulin kynttä
1 iso sipuli
1 tl rosmariinia
1 punainen chili (tai maun mukaan)
1 tl suolaa
1 sitruunan mehu
3 rkl oliiviöljyä
8 miniluumutomaattia
1 dl kalamataoliiveja

1. Kuori perunat ja leikkaa ne pitkittäin lohkoiksi. Laita uunivuokaan
2. Kuori ja puolita valkosipulin kynnet ja kuori ja viipaloi sipulit. Lisää molemmat uunivuokaan perunoiden sekaan
3. Lisää vuokaan mausteet, sitruunamehu ja oliiviöljy. Kääntele käsin sekaisin ja kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia
4. Puolita tomaatit ja oliivit ja lisää ne uunivuokaan. Jatka kypsentämistä noin 15 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä ja saavat hieman väriä

Pikainen chili-appelsiinipossu

No niin, nyt on talvi tullut! Siltikään ei vielä hiihtokelejä - 17 pakkasastetta tuntuu sille lajille hieman liian hurjalta. Sukset saavat siis odottaa edelleen. Mutta onneksi talvellakin voi geokätköillä! Tuplafleecet toppavaatteiden alle ja kynsikkäät tuplatumppujen alle, auto ajoissa lämpiämään ja sit geokaverin hakuun. Reilun kahden tunnin lenkki ja purkkien kaivelu on melkeinpä mukavampaa kuin kolmen vartin hiihtolenkki. No, eihän niitä oikeasti voi edes verrata keskenään.

Mutta talvisen liikkumisen jälkeen - olipahan se mitä tahansa - tekee mieli syödä lämmittävää, hellivää, tuhtia ja energiapitoista. Nuudeleita siis ja itämaisia makuja possun pintaan. Appelsiinista, sokerista, soijasta ja chilistä tulee mukava makean, suolaisen ja tulisen liitto - comfort foodia!! (Valmistettu Glorian Ruoka&viini lehden numerossa 8/2013 olleen ohjeen pohjalta)



900 g possun sisä- tai pihvifileetä

marinadi:
3 rkl soijakastiketta
2 rkl fariinisokeria
3 rkl vastapuristettua appelsiinimehua
1 tl jeeraa
2 punaista kuivattua chilipalkoa (tai maun mukaan)

lisäksi:
öljyä
suolaa
0,5 dl vettä

1. Sekoita marinadin ainekset keskenään kulhossa. Viipaloi lihan 3 cm:n paksuiksi viipaleiksi ja laita viipaleet maustumaan marinadiin puoleksi tunniksi
2. Kuumenna tilkkanen öljyä pannulla ja paista pihvejä noin 3 minuuttia per puoli. Nosta valmiit pihvit lautaselle, ripsauta pinnalle suolaa ja jätä vetäytymään hetkeksi
3. Pihvien paiston jälkeen kaada pannulle vesi ja kiehauta se. Sekoittele samalla että kaikki maut pannulta irtoavat liemeen. Kaada liemi pieneen kulhoon tai kastikekannuun
4. Tarjoa pihvit nuudeleiden ja mausteisen liemen kera

Papu-pepperonipata

Joulu on ollut ja mennyt. Ulkona sataa vettä ja on harmaata. Ilmatieteenlaitos tuumailee talven peruuttamista. Sukset on huollettu ja ne odottavat parvekkeella lunta. Minä kuitenkin lähden puhelimen kanssa hiihtolenkkien varrelle metsiin etsimään geokätköjä – lenkkareissa!!

Kalenteri sanoo että on tammikuu, tammikuussa on talvi ja talvisia ruokia täytyy silloin syödä! Parin tunnin aarteenmetsästyslenkin jälkeen maistuu lämmin ja tuhti papupata aivan yhtä hyvältä kuin pitkän hiihtolenkin tai lumikenkäilyn päätteeksikin. Ja ihanat maut tässä yhdistyivätkin maukkaaksi kokonaisuudeksi. Erityisen ihana lisä oli tuo leipäkuorrute joka antoi vähän kontrastia pehmoisille pavuille. (Ohje: Jamien 30-minute-mealsista muistilapulle kirjoitettu idea joka on taas vähän omalla tavalla toteutettu.)



4 viipaletta pekonia
1 punasipuli
purjon valkea osa
150 g pepperonimakkaraa
3 dl keitettyjä valkoisia papuja
1 prk tomaattimurskaa
1 tl basilikaa
1 tl oreganoa
1 tl persiljaa
4 viipaletta vaaleaa leipää
1 valkosipulin kynsi
1 rkl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

1. Paloittele pekoniviipaleet pieniksi paloiksi ja ruskista ne omassa rasvassaan.
2. Kuori punasipuli ja viipaloi se. Halkaise purjo pitkittäin ja viipaloi sekin. Lisää sipulit pannulle pekonin joukkoon ja kuullota ne pehmeiksi. Lisää tarvittaessa tilkkanen öljyä
3. Leikkaa pepperonimakkara kapeiksi suikaleiksi ja lisää pannulle. Kypsennä hetki kunnes rasva alkaa irrota
4. Lisää pannulle pavut, tomaattimurska ja yrtit. Keitä kymmenisen minuuttia ja kaada seos uunivuokaan
5. Laita leipäviipaleet, kuorittu ja paloiteltu valkosipulin kynsi ja oliiviöljy monitoimikoneen leikkuriin ja surauttele tasaiseksi muruseokseksi. Mausta suolalla ja pippurilla
6. Levitä muruseos uunivuokaan papusoosin päälle. Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia kunnes pinta on rapsakka. Tarjoa riisin kera

Parsilaista lammasta

Karitsa on hieman arvokkaampaa herkkua, jota tulee syötyä vain silloin tällöin. Joulun alla kaivelin pakastimesta paketin karitsan jauhelihaa, ja koskapa pasta oli joulunaluksen suurin mieliteko, niin Suuri pastakeittokirja oli opus jota tarvitsin.

Vesi kielellä selailin ihania ohjeita ja (ainakin tämä) yksi ohje oli nimenomaan lampaan jauhelihalle tehty. Itämaista lämpöä henkivät mausteet ja päälle hakattu keitetty kananmuna vaikuttivat pastaan yhdistettynä jotenkin kummallisilta, mutta lopputulos oli kuitenkin erittäin maukas. Vaikkakin kanamunat jäivät kauppaan...



3-4 annosta

tilkka öljyä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 tl raastettua tuoretta inkivääriä
0,5 tl kurkumaa
0,5 tl jeeraa
1 kuivattu chilipalko
400 g karitsan jauhelihaa
1 tl suolaa
2 tomaattia
1 tl hunajaa
2,5 dl vettä
300 g fettuccinea

1. Kuumenna öljy pannulla. Kuori ja hienonna sipulit ja kuullota ne pehmeiksi
2. Lisää pannulle inkivääri ja mausteet. Kuullota vielä pari minuuttia
3. Laita jauheliha pannulle ja nosta lämpöä. Ruskista jauheliha ja mausta suolalla
4. Paloittele tomaatit ja lisää ne jauhelihan joukkoon hunajan ja veden kanssa. Kuumenna ja hauduta miedolla lämmöllä 50-60 minuuttia kunnes kastike saostuu
5. Keitä fettuccine pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja sekoita joukkoon tilkkanen öljyä. Tarjoa pasta kastikkeen kera.

Valkosipuliset ribsit Gordonin tapaan

Ah, en paremmin sano! Vapaa viikonloppu, ei juurikaan kotitöitä, pitkiä geokätköilylenkkejä ja sunnuntaina hitaasti hauduteltua possun kylkeä pulled pork –henkeen ja aivan ihanan täydellistä makean valkosipulin makuista lientä. Voiko viikonloppu täydellisempi olla? No voi, kun muistaa että vielä huominenkin on vapaapäivä! (Ohje Gordon kokkaa tykimmin –ohjelmasta muistilappuselle pääpiirteittäin kirjoitettu ja ruoka sen pohjalla omalla tyylillä tehty.)



800 g pala porsaan luullista kylkeä
suolaa ja mustapippuria
öljyä
1 rkl tomaattipyreetä
1 valkosipuli
2 dl punaviiniä
n. 2 dl lihalientä

1. Leikkaa porsaankylki paloiksi luiden välistä. Mausta ne reilusti suolalla ja pippurilla. Ruskista palat pannulla joka puolelta ja laita ne uunivuokaan
2. Lisää pannulle tomaattipyree ja kypsentele sitä pari minuuttia. Halkaise valkosipuli (ei tarvitse kuoria) ja laita puolikkaat pannulle leikkuupinta alaspäin. Lisää pannulle myös punaviini ja keitä kasaan kunnes nestettä on jäljellä noin puolet alkuperäisestä. Kaada liemi ja valkosipulit lihojen päälle vuokaan
3. Lisää vuokaan myös kuuma lihaliemi. Peitä vuoka foliolla ja kypsennä lihoja 175 asteessa 2,5 tuntia
4. Nosta kypsät lihat lautaselle. Nosta valkosipulit tiheään siivilään ja painele ne lusikalla siivilän läpi soseeksi kulhoon. Siivilöi paistinliemi valkosipulisoseen sekaan ja sekoita tasaiseksi.
5. Valuta lientä lihapalojen päälle ja tarjoa sitä myös lisukkeena

Gruyere-leivät

Uusi vuosi vaihtui rauhallisissa tunnelmissa. Vietimme iltaa aikuisten kesken kaksistaan kotona. Perinteisten nakkien ja perunasalaatin lisäksi söimme hedelmäistä goudasalaattia ja näitä ihania herkkuleipiä Hobbitin ensimmäistä elokuvaa katsoen. Ohjeen leipiin löysin viimeisimmästä Maku-lehdestä. Oikaisin hieman ja jätin sipistelyä vähemmälle - lopputulos oli kotoiseen pienimuotoiseen juhlaherkutteluun oikein sopivan!



9 kpl

9 viipaletta paahtoleipää
250 g gruyere-juustoa
50 g pehmeää voita
4 rkl vehnäjauhoja
2 tl persiljaa
2 rkl sinappia
ripaus suolaa ja mustapippuria
9 viipaletta ilmakuivattua kinkkua

1. Levitä leipäpalat uunipellille leivinpaperin päälle
2. Raasta juusto hienoksi raasteeksi. Nypi juustoraasteen sekaan voi, sinappi, vehnäjauho ja mausteet.
3. Painele juustotahna leipäviipaleiden päälle ja kypsennä niitä 200-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia kunnes pinta saa väriä
4. Anna leipien jäähtyä hetki ja nosta jokaisen leipäpalan päälle viipale ilmakuivattua kinkkua

Pastaa ja punapaprikakastiketta

Pastalinjalla on siis joulunalus menty. Tässä pastan kaveriksi pääsee yksi suosikkini: paahdettu paprika. Odotin huikeaa makuelämystä ja melkein sen sainkin. Ruuan maku oli hieman vaisu. Reilulla roiskaisulla parmesaania ja rouhaisulla mustapippuria lopputulos muuttui toivotunkaltaiseksi. (Alkuperäinen ohje: Suuri pastakeittokirja)



2-3 annosta

2 punaista paprikaa
2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 pieni punainen chili (tai maun mukaan)
1 dl kermaa
1 tl oreganoa
suolaa
250 g fettuccinea (tai muuta nauhapastaa)
parmesaaniraastetta
mustapippuria

1. Puolita paprikat ja poista niistä siemenet. Huuhtele puolikkaat. Laita paprikat kuoripuoli ylöspäin uunipellille leivinpaperin päälle. Paahda paprikoita uunisa 200 asteessa, kunnes kuoreen tulee tummia läikkiä (noin 20 minuuttia ehkä). Laita paprikat pakastepussiin ja anna niiden jäähtyä. Kuori jäähtyneet paprikat ja suikaloi malto
2. Laita pasta kypsymään pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta kypsä pasta ja laita se takaisin kattilaan. Sekoita joukkoon tilkkanen oliiviöljyä
3. Valmista kastike pastan kypsyessä. Kuori ja suikaloi sipuli ja kuori ja hienonna valkosipulin kynsi. Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota sipuleita sekä hienonnettua chiliä miedolla lämmöllä kunnes sipuli pehmenee.
4. Lisää paprikasuikaleet, kerma ja oregano ja keittele muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla
5. Sekoita valmis kastike pastan joukkoon. Viimeistele annokset parmesaaniraasteella ja mustapippurilla

Pistaasi-karpalo-suklaamakeiset

Tänä vuonna oli suuret suunnitelmat joulun makeisosaston suhteen. Tarkoitus oli tehdä sitä sun tätä, ainakin seittemää sorttia ja myös toisille annettavaksi. Toisin kävi. Aika kului ja kului ja joulu läheni. En edes yritä vedota kiireeseen ja joulustressiin, vaan tänä vuonna päätin että stressiä ja kiirettä ei ole (joulun takia ainakaan).

Ja niin kävikin! Lahjat lapsille oli hankittu jo marraskuussa; joulukortit (joista tuli tänä vuonna valitettavan rumia) askarreltu joulukuun alussa ja postitettu ja laatikkoihin jaettu ajallaan; lahjat paketoitu joulukuun puolivälissä; pienet muistamiset lasten kouluun ja päiväkotiin sekä isovanhemmille suunniteltu, hankittu ja valmistettu kaikessa rauhassa. Karkkistressiä en enää suostunut ottamaan.

Mutta jotainhan sitä pitää kuitenkin tehdä kun on se ajatus päähän nakuteltu. Teimme siis poikien kanssa pikaisia joulunamusia. Minä sulatin ja pursotin ja pojat ripotteli. Liukuhihnahommaa, mukavaa ja nopeaa. Ja lopputulos oli yllättävän hyvä - suolaisen ja makean kutkuttava liitto. (Idea Kotivinkin jouluherkut 2013:sta)



n. 100 kpl

200 g maitosuklaata
200 g tummaa suklaata
100 g pistaaseja
50 g kuivattuja karpaloita

1. Kuori pistaasit ja hienonna ne karkeaksi rouheeksi. Hienonna myös karpalot. Sekoita rouheet kulhossa sekaisin
2. Paloittele suklaat toiseen kulhoon ja sulata ne varovasti mikrossa tai vesihauteessa. Kaada sula suklaa pursotuspussiin (tai minigrippiin). Leikkaa kulmaan pieni reikä ja pursota suklaakasoja leivinpaperin päälle
3. Ripottele pistaasi-karpaloseosta sulan suklaan päälle ja jätä makeiset jähmettymään huoneenlämpöön

Pasta arrabbiata

Pitkän työsyksyn jälkeinen väsymys alkoi näkyä ruokalautasella joulua kohti mentäessä. Tai oikeastaan se näkyi mieliteoissa – hiilareita, hiilareita ja jospa vaikka hiilareita pikkuisen. Pastaa on siis tullut puputettua ihan ylen määrin. Pasta on houkutellut myös helppoutensa vuoksi, ruoka kun yleensä valmistuu käden käänteessä. Tässä yksi peruspasta, jonka lämpimän tuliset maut hellivät väsynyttä. (alkuperäinen ohje: Suuri pastakeittokirja)



2-3 annosta

75 g pekonin rasvaa (käytin puoli pakettia pekonia)
1 pieni sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 punainen chili (tai maun mukaan)
250 g kypsiä tomaatteja hienonnettuna
suolaa ja pippuria
pieni luraus hunajaa
250 g pastaa
1 rkl tuoretta persiljaa (tai yrttikuutio)

1. Pilko pekoni ja ruskista se hyvin omassa rasvassaan pannulla
2. Kuori ja hienonna sipulit ja lisää ne hienonnetun chilin kanssa pekonin joukkoon. Jatka kypsentämistä kunnes sipuli on pehmeää
3. Kuutioi tomaatit ja lisää ne pannulle. Laita kansi päälle ja anna kastikkeen kiehua hiljalleen reilun puoli tuntia kunnes se on sakeaa. Mausta suolalla ja pippurilla ja hunajalla
4. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan kastikkeen valmistuessa. Valuta ja kaada takaisin kattilaan
5. Sekoita pastan joukkoon tomaattikastike ja persilja ja sekoita hyvin. Tarjoa parmesaaniraasteen kera

Pastaa, oliiveja ja mozzarellaa

Kiirettä töissä ja kiirettä kotona. Sitä on ollut elämä pullollaan koko syksyn. Yhtäkkiä huomaankin viettäväni viikonloppua ilman lapsia ja ilman mitään pakollista tekemistä. Tein aamiaiseksi pekonia ja munakokkelia, kävin kaupungilla shoppailemassa hieman joulujuttuja (ja uudet hiihtohousut!!) ja sen jälkeen reippailin vielä pirtsakassa pikkupakkasessa ja auringonpaisteessa jakamassa joulukortit lähellä asuville ystäville ja tuttaville.

Kotiin tultuani nälkä alkoi jo vaivata ja pyöräytin pikaisen pastan. Monennenkohan kerran sanon, mutta sanonpahan silti, että kyllä sitä vaan voi muutamasta hyvästä raaka-aineesta saada aikaan aivan loistavan makuelämyksen! Vaikkakin mozzarellan ja oliiveiden yhdistelmä ennakkoon tuntui jotenkin oudolta, niin suussa se ei ollut ollenkaan outoa vaan lähinnä match made in heaven. Ja kun tämä fakta yhdistetään vielä seikkaan, että ruuan laittamiseen meni vain noin 15 minuuttia, on tämä ruoka selkeästi laitettava korvan taakse!

Kun talven hiihtokausi pääsee kunnolla käyntiin, on tarvetta juuri tällaisille nopeille ja maukkaille pastaruuille, jotka valmistuvat käden käänteessä paikkaamaan hiihtelyn aiheuttamaa energiavajetta ennen kuin sortuu napsimaan jääkaapista jotain ihan mitä vaan. Ylisyöntiin tämänkin kanssa kyllä helposti ajautuu. Mutta hiihdellään sit seuraavalla lenkillä vähän enemmän! (Ohje: Suuri pastakeittokirja)



2-3 annosta

300 g fettuccinea
30 g voita
1 valkosipulin kynsi
1 persiljakuutio (tai tuoretta persiljaa)
1 dl kalamataoliiveja
100 g mozzarellaa

1. Aloita pastan keittäminen kuumentamalla vesi ja jatka pakkauksen ohjeen mukaan.
2. Sulata voi pannulla. Kuori sillä aikaa valkosipulin kynsi ja raasta se pannulle. Kuullota hetkinen ja lisää pannulle persiljakuutio ja nosta pannu syrjään odottamaan
3. Puolita oliivit ja kuutioi mozzarella
4. Valuta kypsä pasta ja sekoita sen joukkoon valkosipulivoi, oliivit ja mozzarella. Jos käytät tuoretta persiljaa, hienonna se ja lisää pastan sekaan lopuksi. Sekoita hyvin. Rouhaise annoksen päälle hieman mustapippuria

Patronan flan

Tein eräänä viikonloppuna karamellivanukasta Glorian ruoka&viini –lehden numerossa 5/2013 olleen ohjeen mukaan. Odotukset korkealla, mutta ei menny ihan niin kuin Strömsössä.

Ensinnäkin karamelli. En oikein osannut arvioida ”kypsyysastetta” ja karamelli meni melko paahteiseksi. Se myös jähmettyi todella tiukkaan kakkuvuoan pohjalle. Osa karamellista valui onneksi kivasti vanukasta pitkin kumoamisen jälkeen antamaan vähän särmää miedon pehmeälle vanukkaalle. Vuokaa sai kyllä liottaa ja pestä ihan urakalla.

Toiseksi sitten se vanukas. Massa oli simppeli valmistaa ja kaikki sujui hyvin. En omista kiinteää pyöreää kakkuvuokaa (kuten ohjeessa kehotettiin käyttämään) eikä irtopohjavuoka sovellu vesihaudekypsennykseen, joten käytin vanukkaan teossa torvivuokaa. Ohjeessa annettu kypsennysaika ei riittänyt paksulle vanukaskerrokselle alkuunsakaan, vaan kypsennystä täytyi jatkaa vielä toisen tunnin verran. Vanukas oli kypsä ja sileä rakenteeltaan, mutta mielestäni maku oli hieman liikaa kananmunamainen. Lieneekö kypsennysaika ollut kuitenkin liian pitkä.

Mitä opin? Seuraavalla kerralla puolitan annoksen, keitän karamellia vähemmän aikaa ja teen vanukkaat pieniin annosvuokiin jolloin kypsymisen pitäisi tapahtua nopeammin. Pakko testata toistekin, tämä vaikuttaa niin herkulta!




2 dl sokeria
0,5 dl vettä
7-8 kananmunaa
1 rkl vaniljasokeria
2 tlk (à 397g) makeutettua kondensoitua maitoa
6 dl täysmaitoa

1. Ota esille pyöreä kiinteäreunainen kakkuvuoka (halk. n. 25 cm) tai torvivuoka ja laita se pannunalusen päälle.
2. Tee karamelli: mittaa sokeri ja vesi kattilaan ja kuumenna seos. Keitä sekoittamatta 2-3 minuuttia kunnes väri alkaa muuttua kellertäväksi. Värin muututtua jatka keittämistä sekoittaen pari minuuttia kunnes väri muuttuu kullanruskeaksi. Kaada karamelli vuokaan ja jätä jäähtymään
3. Valmista vanukas: riko munat kulhoon. Vatkaa niiden rakenne rikki sähkövatkaimella. Lisää vaniljasokeri ja kondensoitu maito ja sekoita tasaiseksi. Lisää maito ja sekoita hyvin
4. Kun karamelli on jäähtynyt kunnolla, kaada vanukasseos vuokaan. Peitä vuoka tiukasti foliolla ja nosta vuoka suurempaan uunivuokaan tai reunalliselle uunipellille. Kaada uunivuokaan kuumaa vettä noin 1-2 cm:n korkeudelle
5. Nosta vuoka uuniin ja kypsennä vanukasta 175-asteisessa uunissa noin tunnin ajan. Valmis vanukas on kiinteää eikä tartu veitseen. Jatka tarvittaessa kypsentämistä toisen tunnin ajan – älä kuitenkaan nosta lämpöä!
6. Jäähdytä valmis vanukas huoneenlämpöiseksi ja nosta se sitten jääkaappiin. Irrota kylmä vanukas vuoan reunoista veitsen avulla ja keikauta se lautaselle. Vanukas säilyy jääkaapissa noin viikon verran

Mantelinen mutakakku (gluteeniton)

Taannoisen pitkän sairastamisen jälkeen alkoi tehdä mieli pölistellä hieman jauhoja ja tehdä jotain tuhtia hyvää. Eino-myrskyn kerätessä voimiaan, vietimme sunnuntaiaamupäivän lasten kanssa sisätiloissa ulkoilun sijaan. Pojat katsoivat tyytyväisinä lastenohjelmia olohuoneessa ja minä surruutin tyytyväisenä vatkainta keittiössä – ovi visusti kiinni (ihan vaan siksi etten häiritsisi poikien rauhaa…!!). Lopputuloksena oli aivan ihanan mehevä mantelin ja suklaan yhdistelmä – melkeinpä överimakea herkku. Kaloreita ainaki kaks, mutta ei haittaa. Ja kuva ei onnistunu, mutta ei voi mitään näin jälkikäteen. (Ohje: Maku 6/2013)



125 g voita
1,5 dl sokeria
3 munaa
125 g tummaa suklaata
125 g mantelijauhetta
0,5 tl manteliaromia

kuorrutus:
100 g tummaa suklaata
35 g voita
1 rkl hunajaa

1. Sulata suklaa varovaisesti mikrossa tai vesihauteessa ja jätä se jäähtymään
2. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen samalla huolella vatkaten
3. Sekoita suklaa muna-sokeri-voi-seokseen
4. Sekoita taikinaan myös mantelijauhot ja manteliaromi
5. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan (halk. 20 cm). Paista kakkua 20 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Pienennä lämpö 175 asteeseen ja jatka paistamista vielä 10 minuuttia
6. Jäähdytä kakku vuoassa ja siirrä se lautaselle vasta kun se on kunnolla jäähtynyt. Mittaa kuorrutuksen ainekset pieneen kattilaan. Kuumenna aineksia varovaisesti miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Kaada kuorrute kakun päälle ja valuta sitä hieman reunojen yli

Pähkinä-taatelineliöt

Joulukuun ensimmäinen päivä! Käsittämätöntä! Minne katosi loka- ja marraskuu? Syksy on hurahtanut ohi aivan huomaamatta ja nyt ollaan jo adventissa valmistautumassa joulun juhlaan kynttilöineen ja kynttelikköineen.

Joulukuun ensimmäinen päivä onkin ollut talvinen lumituiskuineen ja tuulineen. Aamulla käytiin seittemänveen kanssa mäenlaskussa ja viisivee jäi kotiin viettämään kuumeetonta päivää parin päivän sairastamisen jälkeen. Iltapäivällä uskaltauduimme kaupoille – se oli virhe!! Uusi sänky on tosin tilattu, yksi lapsi sai talvikengät ja kollarihousuja, toinen lapsi sai rukkaset ja äiti sai ruokaostokset hoidettua. Mutta voi hyvänen aika kun ei taas jälkikasvu osannut käyttäytyä isossa kaupassa!! Eli hermo kireellä kotiin. Lapset äkkiä elokuvan ääreen ja minä menin lepuuttamaan hermojani keittiöön.

Leivoin jouluntuoksuisen taatelikakun (jonka ohjeen olen jostakin leikannut) – ja tein sen ihan yksin! En edes taikinamaistiaisia tänään tarjonnut! Julmuuksien julmuus sentään. Valmista lopputulosta maisteltiin kyllä sitten kaikki yhdessä Afrikan tähden väliajalla ja kolme neljästä syöjästä totesi kakkupalan liian suureksi. Kakku on todella makeaa, eli kannattaa leikata pieniksi palasiksi. Kaloreita tässä on ainakin yksi tai kaksi, mutta itse tasasin tilannetta tekemällä reippaan lihaskuntotreenin kakun ollessa uunissa.



16 palaa

täyte:
200 g pehmeitä kuivattuja taateleita
2 dl omenatäysmehua
1 tl kanelia
0,25 tl neilikkaa
ripaus inkivääriä
1,5 rkl sitruunamehua (unohdin tämän kokonaan!)

taikina:
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2,5 dl fariinisokeria
160 g pähkinärouhetta
2 dl kaurahiutaleita
175 g pehmeää voita

pinnalle:
3-4 rkl tomusokeria
1 rkl vettä

1. Pilko taatelit pieniksi paloiksi ja laita ne pieneen kattilaan. Kaada joukkoon mehu ja mausteet. Keittele miedolla lämmöllä vartin verran ja nosta
2. Mittaa kulhoon vehnäjauhot, leivinjauhe, fariinisokeri, pähkinärouhe ja kaurahiutaleet. Sekoita tasaiseksi. Nypi joukkoon pehmeä voi
3. Voitele uunivuoka (20 x 30 cm) ja painele puolet taikinasta vuoan pohjalle. Levitä taikinan päälle taateliseos ja lisää sen päälle loppu taikina. Tasoittele taikina kevyesti painellen
4. Paista 175 asteessa puoli tuntia. Anna jäähtyä hetki ja kumoa kakku pois vuoasta. Jäähdytä
5. Valmista kuorrute sekoittamalla ainekset sekaisin ja valuta siitä raitoja jäähtyneen kakun päälle

Suklaaboston

Pläräsin joku aika sitten reseptilaatikkoani etsiskellen jotain kotoisaa sunnuntaileipomista koko perheelle, jotain comfort-sarjaan kuuluvaa. Käsiini osui suklaabostonin ohje ja nyt vasta oikeasti tajusin että bostonkakkuhan on ihan vaan pullia vuoassa kypsennettynä. Hiivataikinahan on ikuinen kompastuskiveni ja taas oikein yritin keskittyä vaivaamiseen. Siltikin – taaskin - lopputulos jäi hieman kuivakaksi vaikka taikinan leivottavuus olikin oikein hyvä. Pulla maistui kuitenkin kanssaeläjille ja valokuva tuli räpsättyä aivan viimehetkillä ennen pullan loppumista. Ohje on otettu Glorian Ruoka&viini-lehden numerosta 3/2009.



2 dl maitoa
1 kananmuna
1,5 dl sokeria
0,5 tl suolaa
n. 8 dl vehnäjauhoja (laitoinkohan edes noin paljoa)
1 pss kuivahiivaa
200 g huoneenlämpöistä voita

täyte:
50 g tummaa suklaata
100 g valkosuklaata
50 g voita

voiteluun:
1 muna

1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Vispaa joukkoon kananmuna, sokeri ja suola
2. Sekoita hiiva 1 desilitraan jauhoja ja vispaa ne maidon joukkoon
3. Vaivaa loput jauhot pienissä erissä taikinaan. Älä laita kaikkia jauhoja mikäli taikina alkaa mennä kuivaksi
4. Vaivaa lopuksi joukkoon pehmeä voi. Jatka vaivaamista kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa vaivatessa kulhon reunoista
5. Kohota liinan alla vedottomassa paikassa noin tunnin verran
6. Kauli kohonnut taikina ohuehkoksi levyksi jauhotetulla pöydällä. Rouhi suklaat ja ripottele rouhe tasaisesti levyn päälle. Pilko voi pieniksi nokareiksi ja levittele nekin taikinalevyn päälle
7. Kääri levy rullalle ja leikkaa 12 palaan. Asettele palat voideltuun irtopohjavuokaan. Jätä kohoamisen varaa. Kohota pullia liinan alla puolisen tuntia
8. Paista bostonkakkua 200 asteessa uunin alatasolla puolisen tuntia
9. Irrota jäähtynyt kakku vuoasta. Koristele halutessasi sulatetulla suklaalla

Raparperi-kookosmuffinssit

Raparperi ja kookos tuntuivat ennakkoon ajatellen jotenkin kummalliselta yhdistelmältä, mutta lopputulos olikin aivan loistava! Raparperin kirpeys ja kookoksen täyteläinen pehemeys (niin ja se voin tuttu ja runsas maku) olivat todella hyvä yhdistelmä. Voita oli kuorrutteessa jopa liikaakin, mutta muffinssit olivatkin sitten sitäkin mehevämpiä. Näitä suosittelen lämpimästi!! (Ohje: Maku 2/2013)



n. 15 kpl

taikina:
2 munaa
1,5 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
100 g voita
1 dl kermaa
3 dl raparperipaloja

kuorrutus:
2,5 dl kookoshiutaleita
1 muna
100 g voita
1 dl sokeria
1 tl sitruunamehua

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi seos muna-sokerivaahtoon. Sekoita taikinaan rasva ja kerma ja kääntele lopuksi joukkoon raparperipalat
3. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia
4. Sekoita sillä välin kuorrutteen ainekset sekaisin.
5. Ota muffinssit pois uunista ja jaa kuorrute niiden päälle. Paista muffinsseja vielä noin 10 minuuttia kunnes kuorrute on saanut kauniin värin

Muumionakit

Kuopuksen 5-vuotissynttäreitä vietettiin tänä vuonna halloweenteemalla. Tarjolla oli mustia lepakkopikkuleipiä, kärpästäytekakkua, suklaakurpitsoja ja –noitia, pääkalloilla koristeltuja koktailtikkuja, patonkia ja suolatikkuja. Ja aikuiseen makuun tietysti voileipäkakkua. Näitä nakkeja tuli tehtyä hieman extempore kun bongasin kuvan Facebookista. Hyvä ja helppo idea – kuka lienee keksinytkään! Muumioista tuli melkeinpä niin söpöjä ettei niitä olisi raaskinut syödäkään! No food with eyes for me!!



10 nakkia
2 voitaikinalevyä
1 kananmuna
n. 1 rkl ranskankermaa tai majoneesia
koristerakeita

1. Sulata voitaikinalevyt hyvissä ajoin ennen käärimistä. Leikkaa levyt pitkittäin kapeiksi suikaleiksi
2. Kääri jokaisen nakin ympärille yksi taikinasuikale. Suikaletta pitää hieman venyttää että yltää koko nakin pituudelle. Kiinnitä suikaleiden päät kiinni huolella nipistäen että käärö ei lähde aukeamaan uunissa
3. Voitele taikina munalla. Kypsennä nakkeja uunissa 200 asteessa 10-15 minuuttia kunnes pinta saa väriä. Jätä jäähtymään
4. Pursota muumionakeille silmät ranskankermasta tai smetanasta ja tee mustuaiset koristerakeista. Myös pippureita tai elintarvikeväriä oli facebookista löytyneissä muumioissa käytetty. Rusinanpalaset voisivat olla myös yksi hyvä vaihtoehto!

Curry possunniskasta

Sitkeääkin sitkeämpi virus pyörii elimistössä ja kuumemittari on näyttänyt lämpöisiä lukemia jo kolmatta viikkoa. Lääkäri ei löytänyt mitään sellaista mihin lääkkeet pystyisivät eli luontevana vaihtoehtona on sitten kääntyä keittiöapteekin puoleen.

Valitsin pötköttelyviikonlopun sunnuntaille lämmittävän curryn, jonka ohjeen olen kirjoittanut ylös Gordon Ramsayn Gordon kokkaa tykimmin –ohjelmasta. Suomentaja on onnistunut taas kerran kääntämään hyvin asiallisen ja fiksun ohjelman nimen kuulostamaan halvalta sisällyksettömältä pläjäykseltä, jonka täytyy houkutella katsojia iskevällä nimellä. No, nimestä huolimatta tykkäsin Gordonin ohjelman ohjeista ja sen tarjoamista opeista koskien tekniikoita, raaka-aineita ja välineitä. Sähäkkään ja räjähtelevään Gordoniin tottuneena sarjan viimeiset osat alkoivat käydä hieman pitkäveteisiksi kun Gordon puhuikin hyvin hyvin pehmeällä ja hellällä äänensävyllä ja huokaili ja hymisi ruokaa laittaessaan. Lieneekö naiskokkaajat ollut ensisijainen kohderyhmä tätä ohjelmaa tehdessä?!

Mutta ohjeessa ei ollut mitään valittamista. Muistilapullani oli ylhäällä vain ainesosat ja pikaisesti tärkeimmät työvaiheet ja niiden pohjalta valmistin tämän herkullisen mausteisen possucurryn. Hieman epäilin tuota kaslerin kypsymisaikaa, mutta lopputulos oli todella mehevä ja pehmeä!



800 g porsaan kasleria
1 punainen chili (tai maun mukaan)
n. 5 cm:n pala tuoretta inkivääriä
1 valkosipulin kynsi
1 tl kanelia
0,5 tl korianteria
1 limen kuori
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
n. 0,25 dl oliiviöljyä
1 iso sipuli
n. 3 dl lihalientä
1 tl sokeria
2 dl kookosmaitoa

1. Paloittele kasler reiluiksi paloiksi. Poista tarvittaessa paksua rasvaa pois. Ruskista lihapalat öljyssä paistokasarissa pienissä erissä ja nosta ne syrjään odottamaan
2. Hienonna chili pieneen kulhoon. Raasta joukkoon kuorittu inkivääri ja valkosipuli sekä pesty limen kuori. Lisää mausteet ja oliiviöljy ja sekoita mausteet tahnaksi
3. Kuori ja viipaloi sipuli. Kuullota sipuli pehmeäksi kasarissa maustetahnan kanssa
4. Lisää kasariin lihapalat, lihaliemi ja sokeri. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla puolisen tuntia
5. Kaada kasariin kookosmaito ja jatka kypsentämistä miedolla lämmöllä ilman kantta vielä toiset 30-40 minuuttia kunnes liha on pehmeää ja liemi sopivan sakeaa. Tarjoa keitetyn riisin kera